Päivi Sanerma, Sanna Vehniäinen, Sonja Suutari & Sari Alholm
Iäkkäiden ihmisten elämässä merkityksellisyyden kokemukset lisäävät ihmisen toimintakykyä monin tavoin. Digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä voidaan mahdollistaa kotona tai hoivakodissa asuville uudenlaisia kokemuksia, vaikka poistuminen ulos kodista tai asuinpaikasta olisi vaikeutunut. Hoivatyössä hyödynnettävä teknologia antaa mahdollisuuksia elämysten kokemiseen. Kokemuksellisuuden elementeistä voivat saada vaikuttavia kokemuksia hyvinkin huonossa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa olevat henkilöt. Riihimäellä toteutettavassa Robo Riksu -hankkeessa tavoitteena on kehittää robotiikan ja teknologian avulla uusia toimintamalleja ja lähestymistapoja, jotka mahdollistavat iäkkäille hoivakodin asukkaille tai kotihoidon asiakkaille yhteisöllisyyttä ja elämyksellisyyttä.
Tässä projektissa tavoitteena oli tuottaa tietoa etäohjauksen toimivuudesta sekä asiakkaiden osallisuuden mahdollistumisesta ryhmätilanteessa etäyhteyttä hyödyntäen. Seuraavassa kuvattu toteutus esiteltiin Tampereen yliopiston terveyssosiaalityön päivillä 14.1.2021.
Robo Riksu -hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida elämyksellinen kokemus hoivakodin asiakkaille arjen elävöittämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Opiskelijat suunnittelivat kuuden teemallisen etätuokion sarjan Zoom-konferenssiohjelmaa käyttäen. Suunnitellusta kokonaisuudesta on nyt toteutettu kolme Riihimäen palvelutalossa Riihikodissa. Toteutuksiin osallistui yhteensä 15 asukasta, kahdeksan henkilökunnan jäsentä ja yhdeksän opiskelijaa. Seuraavassa kuvataan kokemuksia digitoteutuksesta eri osallistujaryhmien näkökulmista.
Opettajan näkökulmasta
Pandemiasta johtunut nopea muutos terveyden edistämisen projektiopinnoissa vaati opettajalta suunnitelmien uudelleen suuntaamista, digiloikkaa, digipedagogiikan täydennyskoulutusta ja hyviä opiskelijoiden etäohjaustaitoja. Oppimistavoitteena terveyden edistämisen projekteissa on opiskelijoiden kehittyminen taitaviksi sote-osaajiksi, verkostoituminen eri yhteistyötahojen kanssa, asioiden nopea omaksuminen sekä rohkea uusien digityövälineiden käyttöönotto. Keväällä 2020 koronapandemian nopea leviäminen aiheutti sen, että oppimistehtäviä oli kyettävä muuttamaan nopeasti, koska suurin osa projekteista siirtyi etäohjauksella toteutettaviksi. Tämän kaiken haltuunotossa yhteistyöllä on ollut valtava merkitys. Yhdessä eri yhteistyötahojen ja opiskelijoiden kanssa pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja ja lähdettiin rohkeasti kokeilemaan uusia mahdollisuuksia. Kaikki osallistujat olivat oppijoina uudessa tilanteessa.
Opiskelijan näkökulmasta
HAMKin sairaanhoitajaopiskelijat pääsivät suunnittelemaan ja tuottamaan hyvinvointipalveluja ikäihmisille virtuaalisesti nykyteknologiaa hyödyntäen. Tässä projektissa robotiikan mahdollisuuksiin perehdyttiin tutustumalla erilaisiin hyvinvointiteknologiaa käsitteleviin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Projektin tuotoksia olivat virtuaalinen metsäretki, virtuaalinen konsertti tai musiikkitapahtuma, virtuaalinen liikuntatuokio verkko-ohjauksena, virtuaalinen juttelutuokio sekä virtuaalinen kirkkokierros. Nämä virtuaaliset aktiviteetit soveltuvat sekä yksilö- että ryhmäkäyttöön ja niitä voivat käyttää ikäihmisten lisäksi myös heidän läheisensä sekä työntekijät.
Projektin tarkoituksena oli tuottaa ikäihmisille erilaisia hyvinvointiaktiviteetteja digi- ja teknologiaosaamista hyödyntäen. Kohderyhmänä olivat Riihimäellä sijaitsevan Riihikodin vakituiset sekä intervallijaksoilla käyvät asiakkaat. Projektin tavoitteena oli iäkkään ihmisen terveyden edistämisen näkökulmasta elävöittää ja rikastuttaa ikääntyneen arkea, nostaa vireystilaa ja hyvinvointia, ylläpitää toimintakykyä sekä parantaa asiakkaiden mielialaa. Lisäksi pyrittiin tukemaan ikääntyneen toimintakyvyn fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia osa-alueita sekä selvittämään, kuinka informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa voidaan hyödyntää kotihoidon järjestämisessä ja kotihoidon asiakaslähtöisyyden tukemisessa. Haasteena aktivoivassa toiminnassa on aktiviteettien käytön jatkuminen intervallijakson jälkeen sekä miten edesauttaa ja nopeuttaa uusien tekniikoiden käyttöönottoa alueella monialaisesti.
Opiskelijoille projekti oli merkittävä oppimiskokemus, joka herätti paljon ajatuksia sekä omasta oppimisesta että tehdyn työn hyväksikäytöstä monien asiakkaiden hyväksi.
”Projektin tavoitteeseen päästiin ja jokainen ryhmäläinen on tyytyväinen työn lopputulokseen. Erityisesti metsäretki-toimintatuokioon, josta tuli lopulta todella upea pienten mutkien kautta. Meistä olisi hienoa, jos metsäretkeä esitettäisiin ikääntyneille aina uudestaan ja uudestaan.”
Projektin onnistuminen edellytti opiskelijoilta tiivistä omaehtoista yhteistyötä Riihikodin toimijoiden kanssa sekä teknisten järjestelyjen että asiakkaiden kanssa kommunikoinnin osalta. Vuorovaikutus ja osallistaminen olivat projektissa tärkeitä. Opiskelijat tuottivat myös toimintamallin kehittämishaasteita tulevia toteutuksia varten.
”Projektin aikana yhteistyötä tehtiin niin ohjaavien opettajien kuin Riihikodilta nimetyn vastuuhenkilönkin kanssa. Yhteistyö kaikkien tahojen kanssa oli mutkatonta ja helppoa.”
”Suurimmat haasteet toimintatuokion luomisessa olivat siinä tarvittavan teknologian osaaminen ja hallitseminen.”
Riihikodin näkökulmasta
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen sekä Riihikodin asukkaille että henkilökunnalle, kun monet normaaliin arkeen kuuluvat tapahtumat ja toiminnat, kuten Riihikodin eri yksiköiden väliset yhteiset ryhmät sekä talon ulkopuolisten esiintyjien järjestämät tapahtumat, jouduttiin perumaan. Opiskelijoiden toteuttamat virtuaaliset tapahtumat mahdollistivat Riihikodin asukkaille toimintaa rajoituksista huolimatta. On tärkeää, että asukkaiden näköistä aktiivista arkea voidaan toteuttaa myös poikkeusoloissa, ja virtuaalinen toiminta on yksi keino tähän. Sen lisäksi, että opiskelijat pääsivät toteuttamaan etätuokioita Riihikodin asukkaille, vaati toiminnan järjestäminen myös Riihikodin etätuokioon osallistuneelta henkilöstöltä uuden toimintamallin oppimista, kun työkalut ja työalusta poikkesivat aiemmin totutuista tavoista. Näin ollen sekä opiskelijat että Riihikodin muutama työntekijä saivat kokemusta ja käytännön oppia uudenlaisista sähköisistä työkaluista. Opiskelijoiden järjestämät virtuaaliset etätuokiot mahdollistivat Riihikodin asukkaille elämyksellisiä hetkiä, jotka olivat poikkeusoloista johtuen muutoin varsin rajalliset. Kun toimintamalli on todettu toimivaksi, on elämyksellisten hetkien virtuaalinen toteutus mahdollista myös tulevaisuudessa.
Hamk Smart -tutkimusyksikön näkökulmasta
Hamk Smart -tutkimusyksikön yhtenä digitaalisen koulutuksen kehittämistavoitteena on oppimisympäristöjen uudistaminen hyödyntämällä uusinta teknologiaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tämä projekti oli osa Riihimäen kaupungin, Hyrian ja Hamkin toteuttamia Robotiikka-hankkeita (Robo Riksu- ja Robo oppii -hankkeet). Riihimäen Riihikotiin on kehitetty kotihoidon digitalisuuden ja robotiikan fyysinen oppimisympäristö, jossa tutkitaan ja kehitetään erilaisia digitaalisia laitteita ja palvelumahdollisuuksia sekä kokeillaan ja opitaan laitteiden käyttöä. Ympäristö mahdollistaa autenttisessa ympäristössä tapahtuvan digitaalisten palvelumahdollisuuksien yhteiskehittämisen kaikkien intressiryhmien monialaisena yhteistyönä. Tässä hankkeessa saatiin uusia kokemuksia siitä, miten arjen elämyksiä ja kokemuksia voidaan tuoda turvallisesti iäkkäiden ihmisten arkeen.
Kirjoittajat
Päivi Sanerma toimii tutkimuspäällikkönä Hamk Smart -tutkimusyksikössä, jossa hänen ensisijainen tutkimusalueensa on perusterveydenhuollon ja kotiin vietävien palvelujen robotiikka ja digitalisaatio.
Sanna Vehniäinen toimii lehtorina HAMKin sairaanhoitajakoulutuksessa. Hänen tehtävänkuvaansa kuuluu terveyden edistämisen projektien ohjaaminen eri toimintakentillä.
Sonja Suutari on vuonna 2021 valmistuva sairaanhoitajaopiskelija HAMKista.
Sari Alholm toimii Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan projektissa, jossa edistetään teknologian hyödyntämistä ja edistetään digitaalisten työkalujen käyttöönottoa.
