Raviliiga raviurheilun sisäänheittotuotteena

Hevosten yhteisomistaminen, puhekielessä kimppaomistaminen, on yleistynyt paljon. Muutamia vuosia sitten ideoitiin Raviliiga ”helpon hevosenomistajuuden malliksi”, tutustumispaketiksi raviurheiluun. Yksi ravihevonen on jaettu 700 osuuteen, jotka veloitetaan kertaluontoisesti. Sadan euron sijoituksella pääsee seuraamaan omistamaansa hevosta kolmen vuoden ajan. Jokaisella liigahevosella on oma ammattivalmentaja sekä ns. kimpanvetäjä, joka toimii tiedottajana ja yhteyshenkilönä liigaosakkaiden ja valmentajan välillä.

Ensimmäinen Raviliiga (2013–2016) päättyi vuoden 2016 lopussa. Liigajoukkueita oli kaikkiaan kahdeksan, ja 5600 kimppaomistajasta reilu puolet oli ensikertalaisia. Toinen Raviliiga käynnistyi vuonna 2014 ja on juuri päättymässä. Sapluunaa on kehitetty edelleen, ja 2017 syksyllä lanseerattiin kolmas Raviliiga yhteistyössä jääkiekkoseurojen kanssa. On hyvä hetki tehdä yhteenvetoa ensimmäisestä toteutuneesta Raviliigasta ja katsoa, missä onnistuttiin ja missä olisi kehitettävää.

Raviliiga täytti odotukset

Keväällä 2017 Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden agrologiopiskelijat toteuttivat yhdessä Suomen Hippoksen kanssa raviliigalaisille kyselyn, jolla kerättiin palautetta Raviliigan onnistumisesta. Kohdejoukkona oli jo päättyneen, ensimmäisen Raviliigan osakkaat. Vastauksia kyselyyn saatiin noin viidennekseltä (952) liigalaisista. Vastaajien sukupuolijakauma oli tasainen, ja ikä painottui vanhempiin ikäluokkiin: noin puolet (59 %) oli yli 50-vuotiaita. Enemmistöllä oli jonkinlainen hevosharrastustausta. On ilahduttavaa, että Raviliigaan oli lähtenyt mukaan heitäkin, jotka halusivat tutustua hevoseen, ja olivat jopa pelänneet niitä aikaisemmin. Lähes 200 vastaajalla (18 %) ei kertomansa mukaan ollut lainkaan hevostaustaa.

Aiemmassa, vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä samalta kohdejoukolta oli tiedusteltu toiveita ja odotuksia. Merkittävimmät motivaattorit Raviliigaan mukaan lähtemiselle tuolloin olivat kiinnostus raviurheiluun ja hevosiin sekä kiinnostus olla mukana ainutlaatuisessa hevosalan kampanjassa ja tahto tukea kotimaista raviurheilua. Vuoden 2017 kyselyn mukaan Raviliiga täytti odotukset: asteikolla 1–5 keskiarvoksi muodostui 3,7. Viidesosa vastasi, että liiga jopa ylitti odotukset.

Hevosen menestymisen kokeminen oli selkeästi paras asia. Tämä kävi ilmi jo vuoden 2014 ennakkokyselyssä, jossa suurimmat odotukset projektissa kohdistuivat siihen, että omistajat saavat nähdä hevosensa sekä kilpailevan että menestyvän raviradoilla. Hevosen taustatiimiin tai itse hevoseen tutustumista tai uusia tuttavia ei arvostettu läheskään niin paljon kuin hevosen kilpauraa. Kun kysyttiin, mitkä koettiin mielekkäimpinä asioina Raviliigassa, suomalaisen raviurheilun tukeminen puhutti 40 prosenttia vastaajista, ei niinkään yhteisöllisyys, sosiaalinen kanssakäyminen tai hevospelit. Puolet (55 %) raviliigalaisista ei ollut pettynyt mihinkään. Hevosen menestymättömyys harmitti pientä osaa. Positiivista oli, että muutamia harmitti liigan päättyminen ja projekti koettiin liian lyhyeksi.

Tyytyväisyyttä arvioitiin asteikolla 1–5 niin hevosen, tiedotuksen, oheistoiminnan kuin raviradan, valmentajan ja kimpanvetäjän toiminnan osalta. Arvosanojen keskiarvo oli tasan 4. Alueellisia eroja toki näkyi liigoittain: Lappeenrannassa tavoitettiin erityisesti uusia hevosharrastajia. Lahdessa ja Jyväskylässä päästiin nauttimaan liigahevosen menestymisestä. Forssassa ja Helsingissä arvostettiin yhteisöllisyyttä.

Hevosen kehittymistä seurattiin eniten sähköpostin välityksellä, mutta myös käymällä raveissa. Myös Facebook ja raviliiga.fi olivat liigatapaamisia tärkeämpiä foorumeita. Moni seurasi hevosen kilpauraa tototv:n kautta.

“Aloin arvostaa valmentajia enemmän”

Palautekyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan mielikuvia raviurheilusta ennen ja jälkeen projektin. Vastausvaihtoehdoista sai valita useampia, ja useimmiten käsitys raviurheilusta muuttui positiivisemmaksi (Taulukko 1).

Taulukko 1. Vastaajien käsitys raviurheilusta muuttui Raviliigan aikana. Vastaajilta kysyttiin, mitä he ajattelivat raviurheilusta ennen Raviliigaa ja sen päätyttyä.

Raviurheilu on mielestäni…	vastaukset ennen Raviliigaa	vastaukset Raviliigan päätyttyä
elämyksellistä	55 %	68 %
kiehtovaa	50 %	57 %
huippu-urheilua	39 %	47 %
yhteisöllistä	21 %	33 %

Mielikuva lajin kalleudesta säilyi ennallaan. Yhdeksän prosenttia vastanneista koki ennen projektia mukaantulon vaikeaksi lajin pariin ja kyselyn jälkeen neljä prosenttia. Yleisesti ottaen vastaajien käsitys raviurheilusta säilyi ennallaan tai muuttui positiiviseen suuntaan. ”Aloin arvostaa valmentajia enemmän”, ” Näin miten hyvin hevosesta pidettiin huolta”, ”Mielenkiintoisempaa kuin oletin”.

Ensimmäinen Raviliiga tavoitti hyvin jo lajin parissa olevia, sillä liigalaisista kolmannes (29 %) seurasi raviurheilua päivittäin ja toinen kolmannes (37 %) viikoittain jo ennen liigaa. Näin ollen raviurheilun parissa jatkaminen on luontevaa: moni seuraa raveja niin paikan päällä kuin tiedotusvälineistä, ja on joko mukana tai kiinnostunut lähtemään myöhempiin Raviliigoihin.

Raviliiga yhdistää ravi- ja ratsastusharrastajia

Raviliigan kehittämisehdotuksista ykköseksi nousi hevosenomistajuuden pienimuotoinen koulutus. Suurin kiinnostus Raviliigassa kohdistuu hevoseen, ja kohtaamisia hevosen kanssa toivottiin entistä enemmän. Tiedottamisessa ja projektin etenemisessä kimpanvetäjän rooli nousi esille vahvasti. Kimpanvetäjän tiedotuksen lisäksi toivottiin myös suoraa tiedotusta valmentajalta nykyaikaisten järjestelmien, mm. livestreamin, välityksellä. Kiinnostavana yksittäisenä toiveena kyselyn tuloksista nousi esille myös Raviliigan kokonaistilanteen entistä syvempi seuranta: myös muiden kuin oman joukkueen hevosista kaivataan tilannetietoa. Vuoden 2017 kyselyn tulokset kannustavat keskusjärjestöä jatkamaan Raviliiga-konseptin kehittämistä, sillä vastaajista 88 prosenttia suosittelisi Raviliigaa edelleen.

Toteuttajatahot (Hippolis, Suomen hevosenomistajien keskusliitto ja Suomen Hippos) markkinoivat vuonna 2013 käynnistynyttä Raviliigaa tutustumispakettina raviurheiluun. Ydintavoitteen voidaan arvioida toteutuneen, sillä palautekyselyn vastaajista kaksi kolmannesta ilmoitti käyneensä Raviliigan aikana raveissa ja kolmannes ilmoitti käsityksensä raviurheilusta muuttuneen toiminnan myötä positiivisempaan suuntaan. Ainoastaan parisenkymmentä vastaajaa ei aio jatkossa seurata lainkaan raviurheilua.

Raviliiga on myös onnistunut esimerkki siitä, miten hevosalaa laajennetaan luomalla uudenlaista hevostaloutta. Kyselyn tuloksia on mahdollista hyödyntää muidenkin kuin ravihevosten kimppaomistuksen kehittämiseen. Vain harvalle ei-hevostaustaiselle kyselyyn vastaajalle raha ja voittosummat tuntuivat olevan tärkeitä. Sen sijaan raviurheiluun ja hevoseen tutustuminen, hevosen kehityksen ja kilpailujen seuraaminen menivät kirkkaasti niiden edelle.

Koko hevosalaa ajatellen on myös hienoa, että kimppaan lähti mukaan ratsupuolelta iso joukko ihmisiä. Kyselyssä joka kymmenes ilmoitti omistavansa ratsuhevosen ja joka viides ilmoitti olevansa ratsastuksen harrastajia. Hevosalan kehittymistä ja voimistumista ajatellen on tärkeää vahvistaa ratsu- ja raviharrastajien yhteistyötä ja yhteishenkeä.

”Lähdin mielenkiinnosta mukaan, miten raviliiga toimii. Ja toimihan se. Vetäjän merkitys on suuri. Meillä oli hyvä vetäjä. Tutustuin uusiin ihmisiin. Kollektiivinen kilpailun seuraaminen oli uusi elämys, positiivinen.”