• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
HAMK Unlimited

HAMK Unlimited

Julkaisuja Hämeen ammattikorkeakoulusta

  • Lehdet
        • Professional
        • Journal
        • Scientific
  • Alat
        • Ammatillinen osaaminen ja opetus
        • Biotalous ja luonnonvara-ala
        • Hyvinvointi ja sote-ala
        • Kulttuuri ja muotoilu
        • Teknologia ja liikenne
        • Yrittäjyys ja liiketoiminta
        • Muut
  • Kokoelmat
        • Avoin Häme
        • CleanExport
        • Digitalisaatio ja muutos / Digitalization and Change
        • DigiTrail
        • Employers’ perspectives on ePortfolios
        • Empowering ePortfolio Process
        • Higher education perspectives on ePortfolios
        • Innovaatiojohtaminen
        • Liikenne 4.0
        • Luomussa vara parempi
        • PoliRural – Hämeen maaseutua kehitetään tulevaisuutta ennakoimalla yhdessä
        • Problem-based learning & agropreneurship in Africa
        • Maahanmuuttajien urareitit
        • Nuoret huippumyyjät
        • Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa
        • Oppimisen digiagentit II
        • Students’ perspectives on ePortfolios
        • TAIKOJA
        • Uudistuva hevostalous
        • Universal Design for Learning (UDL)
        • KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa
  • In English
        • Articles in English
        • About HAMK Unlimited
        • Instructions for writers
        • Instructions for reviewers
        • Contact editorial staff
  • Ohjeet
        • Kirjoittajan ohjeet
        • Arvioijan ohjeet
        • Info
/ HAMK Unlimited Professional / Biotalous ja luonnonvara-ala /

Mitä tapahtuu puujätteelle?

Artikkelin pääkuva. Puujätettä L&T:n jätteiden vastaanottopisteellä Keravalla. (Kuva: Satu Kupari)

Nina Kokkonen, Arttu Ruusunen & Satu Kupari

30.08.2019
Kuuntele - Listen

Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. EU:n jätehierarkiassa tavoitteena on siirtää alimman hierarkiatason (kaatopaikkajäte) jätemääriä seuraavalle tasolle (polttaminen energiaksi) ja edelleen ylemmälle tasolle (uusiokäyttö tai uudelleenkäyttö) (Pirhonen, Heräjärvi, Saukkola, Räty & Verkasalo, 2011, s. 60). Tällä niin kutsutulla kaskadi-periaatteella tarkoitetaan raaka-aineiden käytön tärkeysjärjestykseen asettamista.

Puujäte eli kierrätyspuu Suomessa ohjautuu lähes yksinomaan energiantuotantoon. Puujätteen todelliset kierrättämisen mahdollisuudet ovat Suomessa lähes olemattomat. Jätepuuta hyödynnetään tällä hetkellä hakettamalla lastulevyjen materiaaliksi, kierrättämällä kuormalavoja sellaisenaan (Pirhonen ym., 2011, s. 28) ja esim. puukiven materiaalina. Puujätettä syntyy Suomessa eniten rakennusjätteenä.

Puujäte saattaa sisältää epäpuhtauksia, kosteus- sekä homevaurioita. Huonolaatuista puuta on vaikea hyödyntää terveys- ja turvallisuussyiden takia. Energiakäyttöön kuitenkin joutuu puuta, jota voitaisiin vielä kierrättää. Haasteina on mm. määritellä epäpuhtaudet ja saada kierrätettäväksi riittävä määrä hyvälaatuista puuta.

Puujätteen vastaanotto

Suomessa syntyi jätepuuta vuonna 2017 noin 3 600 000 tonnia (taulukko 1), josta 192 000 tonnia on peräisin rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta ja suurin osa puujätteestä on sivutuotteeksi luokiteltavaa metsäteollisuuden puuvirtaa (SVT 2019). Suomen jäteasetuksen sekä Euroopan Unionin jätedirektiivin yhteisen tavoitteen mukaisesti rakennusjätettä on kierrätettävä 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Taulukko 1. Puujätteen määrä vuonna 2016 ja 2017, 1000 tonnia.

Puujäte, 1 000 tonnia20162017
Yhteensä4 7383 638
Sahateollisuus1 8181 252
Paperi- ja selluteollisuus2 3872 077
Rakentaminen ja purkupuu264192
Yhdyskuntajäte, puu4640

Puujäte menee pääasiassa poltettavaksi (taulukko 2), sillä sen hyödyntäminen materiaalina on vielä hankalaa. Tilastokeskuksen mukaan puujätteestä hyödynnettiin energiantuotannossa 98,2 prosenttia vuonna 2017 (SVT 2019). EU:ssa rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste on 47 prosenttia kun taas Suomessa sen arvioidaan olevan 26 prosenttia (ilman energiana hyödyntämistä). Hollannissa ja Tanskassa päästään jopa yli 90 prosentin kierrätysasteeseen. Toisaalta eri maiden vertailu on haastavaa, koska mittaus- ja tilastointimenetelmät poikkeavat toisistaan. (Peuranen & Hakaste, 2014)

Taulukko 2. Puujätteen määrän muutos ja käyttötavat, 1000 tonnia.

Puujäte, 1 000 tonnia20162017
Vähennys edellisestä vuodesta0,195- 23,2 %
Käyttö -% materiaalina3,7 %1,5 %
Käyttö -% energiana96,2 %98,2 %
Käyttö-% maantäytössä0 %0,03 %

Jätteen synnyn ehkäisy ja jätteen uudelleenkäyttö tai kierrätys ovat ensimmäisenä tavoitteena jätehierarkiassa. Mikäli nämä tavoitteet eivät ole mahdollista toteuttaa, jätettä pyritään hyödyntämään energiantuotannossa.

Jätepuun neljä eri laatuluokkaa

VTT on tehnyt puujätteelle laatuluokituksen. A- ja B-luokan puu on biopolttoainetta, C-luokka kierrätyspolttoainetta ja D-luokka kyllästettyä puuta eli vaarallista jätettä. Luokissa on vielä erikseen alaluokkia perustuen siihen, mistä jätepuu on alun perin lähtöisin. (Peuranen & Hakaste, 2014)

A-luokan puu luokitellaan puhtaaksi puuksi, mutta se saa sisältää esimerkiksi rautaa. A-luokan puu voi olla luonnon- ja istutusmetsien puubiomassaa sekä muuta luonnonpuuta. Samaan luokkaan kuuluvat myös kemiallisesti käsittelemättömät puujätteet kuten puutuotteet, käytöstä poistettu puu sekä teollisuuden puutähde. Tällaista puutähdettä voivat olla esimerkiksi sahanpuru, kuori, kutterinlastu, viilu ja tonttien raivauspuu. Puubiomassat, joita saadaan maisemanhoidosta, puutarhoista, puistoista, viini- ja hedelmätarhojen karsimisesta ja makean veden uppotukeista kuuluvat luokkaan A. (VTT, 2014)

B-luokan puu sisältää kemiallisesti käsiteltyä puutähdettä, kuitutähdettä sekä puun rakenneosia kuten esimerkiksi vaneri- ja lastulevyjä, liimapuuta ja MDF-levyjä, mutta se on suurelta osin puhdasta. Puu ei kuitenkaan saa sisältää luonnonpuuta enempää halogeenisia orgaanisia yhdisteitä tai puunkyllästysaineilla tai pinnoitteilla tehtyjen käsittelyjen seurauksena syntyneitä raskasmetalleja. Kattilalaitoksessa on oltava riittävä lämpötilataso ja viipymäaika, savukaasujen puhdistus sekä palamisilman hallinta, jotta B-luokan puu on soveltuva käyttöön. Yleensä AB-luokan puut menevät lajitteluvaiheessa yhteen eikä niitä erotella. (VTT, 2014)

C-luokan puu on esimerkiksi lakkaamisella tai maalaamisella käsiteltyä puuta ja siinä noudatetaan jätteenpolttoasetuksen normeja. Puun pinnoitteessa tai puunsuoja-aineessa on orgaanisia halogeeniyhdisteitä kuten PVC:tä, mutta se ei kuitenkaan sisällä puunkyllästysaineita. Luokkaan C kuuluu myös purkupuu sekä puu, jonka alkuperän toteaminen on hankalaa. Tällainen purkupuu voi olla esimerkiksi talon runkorakenteita ja hirsiä. Mikäli C-luokan puun epäpuhtauksien taso ei ole ylittänyt raja-arvoja analyysin jälkeen, puuta on mahdollista käsitellä B-luokan puuna. Raja-arvoissa otetaan huomioon rikki-, kloori-, typpi- sekä raskasmetallipitoisuudet. (VTT, 2014)

D-luokan puu on kyllästettyä puuta ja se luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Kestopuu tai sähkö- ja puhelinpylväiden puu kuuluvat luokkaan D. (VTT, 2014)

Kuntien puujätteen vastaanotto ja lajittelu

Opiskelijaryhmä HAMKista toteutti kyselytutkimuksen kunnille koskien puujätteen vastaanottoa. Kyselytutkimukseen vastasi 35 henkilöä. Vastaajista 83 prosenttia oli alle 20 000 asukkaan kunnista, 11 prosenttia 20 000–60 000 asukkaan kunnista, 3 prosenttia 60 000–120 000 ja 3 prosenttia yli 240 000 asukkaan kunnista. Vastanneista 77 prosentilla puujätteen kierrätys on ulkoistettu. Kierrätys on järjestetty joko kuntien omille jäteasemille, useamman kunnan yhteisille jäteasemille tai yksityisille asemille puujätteen kierrätystä tekevien yritysten toimesta.

Kunnat vastaanottavat kaikkia puujäteluokkia. Puolet vastaajista kertoi, ettei puujätteen vastaanottaminen maksa mitään, ja muutoin hinnat ovat jätteen vastaanottopistekohtaisia.

Suurin osa jätepuusta murskataan tai haketetaan vastaanottopaikalla ja kuljetetaan eteenpäin lämpölaitokselle. Puuta, joka ei mene polttoon, käytetään vastanneiden mukaan muun muassa biojätteen ja puhdistamolietteen kompostoinnissa tukiaineena. Vastanneista 72 prosenttia kertoi, että kaikki vastaanotettu A, B ja C- luokan puu kuljetetaan kunnasta muualle 40–320 km päähän.

Lassila & Tikanojan pienkierrätysasema Keravalla

Lassila & Tikanojan Keravan jätteiden vastaanottopiste on tarkoitettu kotitalouksien ja pienyritysten käyttöön, kuten esimerkiksi remontoijille ja talonrakentajille. Kyseinen pienkierrätysasema ottaa vastaan muun muassa energiajakeita, rakennusjätettä, kyllästettyä puuta sekä keräyspahvia ym. (ks. artikkelin pääkuva).

Alueen koko on 12 hehtaaria ja jätettä otetaan vuosittain vastaan 460 tonnia. Kaikki A–C -luokan puu tulee alueelle sekalaisena puuna. Puussa esiintyvä metalli poistetaan pyörrevirtaerottimen avulla (kuva 1).

Kuva 1. Puusta erotetaan metalli. (Kuva: Satu Kupari)

Puu haketetaan polttoon (kuva 2). Osa puusta myydään lastulevyteollisuuteen. Kyllästetty eli D-luokan puu kerätään erilliselle lavalle ja toimitetaan Demolitelle Lammille.

Kuva 2. Haketta L&T:n jätteiden vastaanottopisteellä Keravalla. (Kuva: Sanna Kähkölä)

Päijät-Hämeen jätehuollon puujätteen vastaanottopiste

Päijät-Hämeen jätehuolto on kymmenen kunnan omistama yhtiö. Kaikki puu otetaan vastaan C- tai D-jakeena. Päijät-Hämeen jätekeskus ottaa vastaan kuluttajilta puujätteen ilmaiseksi ja yrityksiltä hintaan 15 € /tonni. Vuonna 2018 kuluttajilta tuli puujätettä 8 130 tonnia ja yrityksiltä 5 030 tonnia. Kaikki puu murskataan (kuva 3) ja siitä poistetaan metalli ja alumiini magneetilla ja pyörrevirtaerottimella. Valmiista murskasta otetaan joka päivä 24 näytettä, jotta saataisiin mahdollisimman edustava näyte mahdollisista metalliyhdisteistä. Suurin osa puujätteestä kuljetetaan Lahti Energian lämpövoimalaan polttoaineeksi joko puhtaana puumurskana tai seostettuna muuhun energiajätteeseen.

Kuva 3. Puun siirto murskaimeen. (Kuva: Arttu Ruusunen)

Päijät-Hämeen jätehuollon hyötyjätetuotannon esimiehen Sami Leppäsen mukaan yrityksellä ei ole tällä hetkellä tarvetta tai resursseja erotella puhtaampia jätepuujakeita. Kaikki vastaanotettava puu käytetään hyödyksi energiana tai teollisuuden raaka-aineena.

Puujätteen käsittelyn tulevaisuus

Selvityksen yhteydessä selvisi, ettei kuntien ympäristöviranomaisilla ole tietoa puujätteen käsittelyketjusta, jos se on ulkoistettu. Varsinaisia käytöstä poistetun puun kierrätysjärjestelmiä on olemassa vain kuormalavoille ja muille puupakkauksille. Puujätteen käsittely tapahtuu suurimmilta osin C-jakeena, eli puhtaampia puujakeita ei oteta erikseen, koska erottelu vaatisi lisää työvoimaa ja resursseja vastaanottolaitoksille. Näin siis A- ja B-luokkien jätepuu, joka laskettaisiin biomassaksi, siirtyy C-luokan jätepuuksi.

Kierrätyspuujärjestelmästä löytyy kehitettävää. Lajiteltu A- ja B-luokan jätepuu sopisi esimerkiksi biokomposiittien tai liikennepolttoaineiden valmistukseen. Yksityisten henkilöiden tai yritysten käyttöön sopivia kierrätyspuuportaaleja Suomesta ei tiettävästi löydy. Tässä kunnat voisivat kehittää omia jätteen vastaanottopisteitä sekä lajittelun että kierrättämisen näkökulmasta, sillä uskoisi kierrätetyllä käyttökelpoisella puulla olevan kysyntää, jos sen saa edullisemmin kuin paikallisen rautakaupan hyllyltä.

Kirjoittajat

MMM Nina Kokkonen toimii lehtorina uusiutuvat energiamuodot -moduulissa sekä projektipäällikkönä Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa.

Arttu Ruusunen opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa.

Satu Kupari opiskelee kestävää kehitystä HAMKin Forssan kampuksella.

Lähteet

Peuranen, E. & Hakaste, H. (toim.) (2014). Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma. Ramate‐työryhmän loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja 17/2014. Haettu 26.2.2019 osoitteesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135172/YMra_17_%202014.pdf

Pirhonen, I., Heräjärvi, H., Saukkola, P., Räty, T. & Verkasalo, E. (2011). Puutuotteiden kierrätys. Finnish Wood Research Oy:n osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti. Metlan työraportteja 191. Haettu 6.3.2019 osoitteesta http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536100/mwp191.pdf

SVT. (2019). Jätetilasto. Liitetaulukko 1. Jätteiden synty 2017, 1 000 tonnia. Haettu 25.7.2019 osoitteesta
http://www.stat.fi/til/jate/2017/jate_2017_2019-07-09_tau_001_fi.html

SVT. (2019). Jätetilasto. Liitetaulukko 1. Jätteiden synty 2016, 1000 tonnia. Haettu 25.7.2019 osoitteesta
http://www.stat.fi/til/jate/2016/jate_2016_2018-08-31_tau_001_fi.html

VTT. (2014). Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön – VTT-M-01931-14. Tutkimusraportti VTT-M-01931-14. Haettu 28.1.2019 osoitteesta https://www.metsateollisuus.fi/mediabank/5097.pdf

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Ammattiravivalmentajat Suomessa Raakapuulogistiikka metsäteollisuuden selkärankana Uudistuva metsäyrittäjäUudistuuko metsäyrittäjä? Värimorsingon kukkiaEkoluksusta luonnonväriaineista
PREVIOUS POST Enemmän plussaa viivan alle – ohjelmoinnin ja viestinnän yhteistoteutus
NEXT POST Hämeen ammattikorkeakoulun energiankäyttö tarkastelussa

Primary Sidebar

PYSYVÄ OSOITE / URN

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690390

LISENSSI / LICENCE

This material is CC licensed Attribution-ShareAlike 4.0 International.

Avainsanat / Keywords

kierrätyspuu kiertotalous puutuotteiden kierrätys

VIITTAUSOHJE / CITE THIS ITEM

Kokkonen, N., Ruusunen, A. & Kupari, S. (2019). Mitä tapahtuu puujätteelle? HAMK Unlimited Professional 30.8.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/mita-tapahtuu-puujatteelle

Footer

HAMK UNLIMITED

HAMK Unlimited on Hämeen ammattikorkeakoulun open access
-julkaisuportaali. Julkaisuista vastaa HAMKin toimituskunta.
julkaisut@hamk.fi

TIETOA SIVUSTOSTA

Alasottoilmoitus
Käyttöehdot
Saavutettavuusseloste

Häme University of Applied Sciences

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Log in

Sivustollamme hyödynnetään evästeitä, jotta voimme seurata sivuston käyttöä ja kehittää palveluamme. HyväksyKieltäydyLISÄTIETOJA