Enemmän plussaa viivan alle – ohjelmoinnin ja viestinnän yhteistoteutus


Aidoissa IT-projekteissa viestintä ei ole tukitoimi vaan olennainen osa projektia. Onnistuminen tai epäonnistuminen viestinnässä näkyy suoraan IT-yrityksen tuloksessa. Miten valmennamme opiskelijat tähän ajatteluun?

Perinteisessä opetusmallissa opetettavat aiheet on luokiteltu erillisiksi aihealueiksi, jotka ovat suoritettavissa itsenäisesti. Työelämän tehtävissä tällaisia jakoja ei ole, vaan opiskelijan tulee osata työskennellä monialaisissa työryhmissä. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) moduulimalli ja tiimiopettajuus ovat jo vakiintuneita toimintamuotoja, ja ne vastaavat työelämän työskentelymallia. Tässä artikkelissa kerrotaan kokemuksista kaksi kertaa järjestetystä viestinnän ja ohjelmointiprojektin yhteistoteutuksesta. Molemmat toteutukset ovat olleet saman lukuvuoden aikana kahdelle eri opiskelijaryhmälle.

IT-alalla monialainen osaaminen on toivottu tietotaito työelämässä. HAMKin tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmassa työelämän tarpeisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opetukseen liittyy kolmannessa jaksossa suoritettava Ohjelmointi-moduuli. Sen yhtenä osana on työelämälähtöinen ohjelmointiprojekti, jota viestinnän opetus tukee.

Simuloidaan mahdollisimman aitoa ohjelmointiprojektia

Ohjelmoinnin osuudessa tavoitteina on työelämälähtöisten toimintatapojen oppiminen. Näihin lukeutuvat periaatteet ketterän ohjelmistokehityksen toimintatavoista. Näitä ovat tavoitteiden suorittaminen lyhyiden “sprinttien” muodossa, käyttäjätarinoiden hyödyntäminen määrittelemisessä, versionhallinnan käyttö ohjelmoinnissa sekä testivetoisen kehityksen periaatteet.

Projektissa viestintä näkyy osana projektisuunnitelman ja asiakaskuvauksen tekoa sekä riskejä kuvatessa ja niihin valmistautumisessa. Kyseessä eivät ole pelkät kirjalliset tuotokset vaan keskeinen osuus on suullisilla loppuesityksillä. Ne videoitiin, ja opiskelijat kirjoittivat omista esityksistään itsearvioinnit. Kirjallisen loppuraportin avulla parannettiin kirjallista ilmaisutaitoa ja lähteisiin perustuvan tekstin tekemisen taitoja.

Sprinteissä pidettiin aina perjantaisin työpäivän pituiset tapaamiset ryhmien kesken, joissa myös näkyi viestinnän tärkeys viikon tavoitteita esiteltäessä. Toisella toteutuskerralla lisättiin molempien opettajien yhteisen ohjauksen määrää, minkä avulla pyrittiin vahvistamaan asioiden liittymistä toisiinsa opiskelijoiden mielessä. Projektit suoritettiin kolmen hengen ryhmissä, mikä opetti toimimaan yhdessä mutta myös aiheutti omat haasteensa. Ryhmien sisäiset keskustelut muodostivat suurimman osuuden opiskelijaryhmien työstä, ja myös tässä ohjaajat pyrkivät auttamaan. Yhdessä paikan päällä tapahtuva työskentely helpottaa viestintää ja tämän tärkeyttä korostettiin. Etätyöskentely on hyvä asia, mutta se tuo omat haasteet viestinnän osalta.

Työelämässä ohjelmistoprojekti on usein pitkä ja tärkeä kokonaisuus liiketoiminnan näkökulmasta. Viestintä tukee keskeisesti saavutettavia lopputuloksia, koska kyseessä ei ole vain koodin kirjoittaminen. Ohjelmistoalalla onkin syntynyt ketterän ohjelmistokehityksen suuntautumisen johdosta useita teoksia, jotka käsittelevät ohjelmistoprojektin vetämistä, määrittelemistä ja teknistä toteutusta. Näissä esitellään erilaisia tapoja ratkaista projektin johtamisen ja tavoitteisiin pääsemisen ongelmia, jotka liittyvät pääsääntöisesti viestinnän taitoihin. Ohjelmistokehittäjän ammattiin kuuluu vahva kirjoittamisen taito, mikä näkyy myös jopa lähdekoodin tasolla.

Projektia katsotaan asiakkaan silmin

Heikot viestinnän taidot johtavat kustannusarvioiden ylittämiseen. Epäonnistunut viestintä johtaa väärinymmärryksiin, jolloin lopputulos ei ole sitä, mitä asiakas on pyytänyt. Tämä harvemmin johtuu siitä, etteikö ohjelmaa osattaisi teknisesti toteuttaa, vaan taidoista päästä yhteiseen ymmärrykseen ohjelman vaatimuksista. Tämän vuoksi oppimisprojekteissa korostettiin asiakasnäkökulmaa. Opiskelijat laativat työnsä pohjalle asiakasanalyysit ja niihin perustuvat viestintäsuunnitelmat. He tekivät myös tuotteistaan esittelyvideot, joiden tuli olla asiakaslähtöisiä eikä koodin esittelyä.

Dokumentointi on termi, jota käytetään työelämässä ja sillä tarkoitetaan usein työtehtävää, jossa määritellään ohjelman käyttäytyminen. Valitettavan usein sen laatu on heikkoa ja työtehtävä laiminlyödään kiireen vuoksi. Ohjaajat pyrkivät tarkkailemaan tätä osa-aluetta ja antamaan neuvoja ryhmien edetessä projektissaan.

Työelämän ohjaajan ja viestinnän opettajan näkökulmasta eri toteutuskertojen lopputulokset ovat olleet positiivisia, vaikka parantaa voi aina. Ensimmäisen toteutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo koko moduulille oli 4, jälkimmäisen 3,3. Molempien palautteiden perusteella parhaiten onnistuttiin sisältöjen ajantasaisuudessa, kokonaisuuden työelämälähtöisyydessä, oppimista tukevan ilmapiirin luomisessa ja opitun työelämään sovellettavuudessa. Korkeat arvosanat annettiin myös kohtiin, joissa kysyttiin opiskelijoiden omaa sitoutumista ja pyrkimystä hyvän ilmapiirin luomiseen.

Vaikka opiskelijapalaute ensimmäisestä toteutuksesta oli parempi kuin toisen, ohjaajien näkökulmasta toinen onnistui paremmin. Selkein ero kahden toteutuskerran välillä oli tavoitteiden määrittelyssä. Tämä näkyi myös palautteissa siten, että ensimmäisen toteutuskerran palaute tavoiteasetannasta oli positiivisempi (ensimmäisessä 4; jälkimmäisessä 3,4). Jälkimmäisellä kerralla projektin tavoitteisiin annettiin enemmän vapautta, vaikka toimeksiannon selkärankana toimi liiketoimintalähtöinen ongelma. Vaikka toisen toteutuskerran tavoitteita ei palautteiden perusteella pidetty yhtä selkeinä kuin ensimmäisen, tulokset olivat ohjaajien näkökulmasta kuitenkin paremmat. Projektien aloituksiin liittyy yleensä aina jonkinlainen hämmennysvaihe, mikä on normaalia aidoissa työelämän projekteissakin ennen kuin tavoitteet ja toimintamallit yhdessä asiakkaan kanssa kirkastuvat. Ero näkyi lopputulosten variaatioissa mutta myös siinä, että jälkimmäisen toteutuskerran aikana projekteihin vaikutti olleen käytetty enemmän jopa vapaa-aikaa.

Samalta pohjalta kehittäen eteenpäin

Projektimaisessa työskentelyssä yksi ongelma on käytössä oleva rajallinen aika. Ensimmäisessä toteutuksessa aiheeseen päästiin kunnolla paneutumaan vasta viimeisten viikkojen aikana ennen moduulin loppumista. Toiseen toteutuskertaan mennessä ohjausta muutettiin ja projektiaiheen työskentely aloitettiin heti aloituskerran jälkeen. Tämän jälkeen ryhmät työskentelivät yhdessä tehden viikoittaisia tehtäviä. Ero tässä oli huomattava, sillä kun varsinainen projektin ajankohta alkoi, aihe oli jo viikkotehtävien muodossa jalostettu, joten työskentelemään päästiin heti. Myös viestintään liittyvät tehtävät saatiin näin osumaan paremmin projektin tavoitteisiin ja tukemaan toisiaan. Kolmannelle toteutuskerralle suunnitellaan pieniä muutoksia, joita kokemuksen myötä on huomattu tarvittavan. Esimerkiksi projektiviestinnän teoriaa tuodaan enemmän mukaan videoiden avulla. Toimintamallin perusta pidetään kuitenkin samana.

Viestinnästä puhutaan usein metataitoina: taitoina, jotka olisi hyvä osata ja jotka tuovat lisäarvoa, mutta jotka eivät ole aivan ”perustaitoihin” rinnastettavia. Ajatus on tämän ajan tekniikan työelämässä vanhentunut, sillä onnistunut viestintä parantaa projektien kannattavuutta. Vaikka viestintä usein integroidaan muihin opintoihin, ohjelmoinnin opintoihin viestintää ei kovin useasti yhdistetä. Kahden toteutuskerran jälkeen on ohjauksen näkökulmasta helppo todeta, ettei parempaa yhdistelmää olekaan. Projektimuotoinen toteutus antaa hyvät puitteet näiden osa-alueiden yhdistämiseen.

Artikkelin pääkuva StockSnap, Pixabay

Kirjoittajat

Lea Mustonen työskentelee viestinnän lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun Teknologiaosaamisen yksikössä. Hän toimii myös viestintäasiantuntijana eräissä HAMK Techin hankkeissa.

Turo Nylund toimii ohjelmistokehittäjänä ja toimitusjohtajana Sovelluskontti Oy:ssa. Hän toimii myös HAMKin tieto- ja viestintätekniikan Ohjelmointi-moduulin ohjauksessa työelämän asiantuntijana.

Viittausohje:
Mustonen, L. & Nylund, T. (2019). Enemmän plussaa viivan alle – ohjelmoinnin ja viestinnän yhteistoteutus. HAMK Unlimited Professional 26.8.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/ohjelmoinnin-ja-viestinnan-yhteistoteutus

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Tieto- ja viestintätekniikka, insinööri (AMK) »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  IT-projekti ​ohjelmistokehitys viestinnän opetus

Bookmark and Share




Previous Post
Cognitive Conception of Man
Next Post
Tulkintafoorumit rakentamassa jatkuvan oppimisen toimintamallia




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Cognitive Conception of Man
The cognitive conception of man has a long history. Certain signs of it can be seen in the writings of the 17th century...