Anne-Mari Järvenpää, Virpi Vuolahti & Johanna Salmia
Nykyinen Suomen hallituksen hallitusohjelma pureutuu kestävyyskriisiin ja nostaa kestävyyden parantamisen ja kiertotalouden osaamisen merkittävään asemaan läpileikkaavasti niin hiilineutraalien kiertotalouden ratkaisuiden kehittämisessä, koulutuksessa kuin julkisen rahoituksen hankkeissa (Sitra, 2019).
Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa kehitetään ammattikorkeakoulujen kiertotalousopetuksen sisältöjä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä yhteistyössä yhdeksäntoista ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöjä testataan ristiinpilotoimalla ammattikorkeakoulujen kesken sekä ottamalla oppia muiden kokemuksista. Kiertotalouden koulutusta edistetään tuomalla näkyväksi olemassa olevia opetus- ja ohjausmenetelmiä, tuottamalla sisältöjä sekä kehittämällä opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Esimerkkinä mainittakoon hackathonit. Se on tapahtuma, missä ihmisiä kokoontuu ennalta sovituksi ajaksi työstämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Näitä tapahtumia yhdistää osaaottavien asenne ja kyky hypätä tekemään jotain uutta ja mielenkiintoista. Hackathonista löytyy tietoa oheisesta linkistä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715443.
Hankkeessa syntyy opetusmateriaalia kiertotalouden eri aiheista. Opetusta kehitetään kansainväliseksi digitaalisuutta hyödyntäen. Kiertotalouden oppimisympäristöt ovat joustavia fyysisiä tai virtuaalisia ympäristöjä, joissa opiskelijat työskentelevät suunnitelmallisesti, monialaisesti ja työelämälähtöisesti. Koulutuksen laatua parannetaan laajan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyönä yhteisten toimintamallien, -konseptien ja materiaalien avoimen hyödyntämisen kautta.
Tavoitteena on luoda kestävää liiketoimintaa kiertotaloudesta ja integroida kiertotalousnäkökulma eri alojen opintoihin. Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan liiketoimintaosaamista, joka liitetään teollisten symbioosien ja kiertotalouden arvoketjujen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut ovat yritysten apuna tutkimassa ja ratkaisemassa kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita, joissa hyödynnetään Teollisuus 4.0 -ajattelun mukaisesti dataa ja tietotekniikkaa.
Turun ammattikorkeakoulun oppimisympäristöistä
Biotalouden insinöörien opetushenkilöstö yhdessä biotalouden insinööriopiskelijoiden kanssa kävi keväällä 2019 benchmarkkaamassa Turun ammattikorkeakoulussa käytössä olevia toimintamalleja, joista voidaan ottaa oppia omien oppimisympäristöjemme kehittämiseen. Ryhmä tutustui theFIRMAan, Game Labiin ja Kiertotalous 2.0 -oppimisympäristöihin.
Turun alueella tehdään paljon yritysyhteistyötä ja aloittelevia yrityksiä tuetaan muun muassa SparkUp -yrityskiihdyttämön kautta. Kaikki Turun ammattikorkeakoulun insinööri- ja tradenomiopiskelijat opiskelevat ensimmäisen syksyn projektipajassa innovaatiopedagogiikan mukaisesti oppien monialaisuutta, yhdessä tekemistä ja projektityöskentelyä.
theFIRMA on projektipohjainen oppimisympäristö, jonne ensimmäisen vuoden lopun ja toisen vuosikurssin tieto- ja viestintätekniikan tai tradenomiopiskelija tulevat suorittamaan projektiopintoja ja tekemään opinnäytetöitä. theFIRMA on toiminut jo yli kymmenen vuotta, joten paikalliset yritykset löytävät opiskelijoiden palvelut hyvin, ja tunnettuus on levinnyt laajemmallekin. Projektien aiheet ovat liittyneet markkinointikampanjoihin, graafiseen suunnitteluun, tekstiilien kierrätykseen, avoimen datan hyödyntämiseen, Big Data -pilotteihin ja digitaalisiin alustoihin. theFIRMAn toimintaperiaatteena on tekemällä oppiminen oikeissa asiakasprojekteissa. Toiminnan laajuutta kuvaa hyvin 140 opiskelijan ja 50 projektin vuositahti sekä osuvana iskulauseena: ”Fail fast and carry on” (suom. epäonnistu nopeasti ja jatka eteenpäin). Toimintavuosien aikana on perustettu myös noin kymmenkunta yritystä opiskelijoiden toimesta.
Toimintaa koordinoivat opiskelijatoimitusjohtaja ja opiskelija-HR-päällikkö, joiden lisäksi theFIRMAssa työskentelee opiskelijaprojektipäälliköitä. Työsuhteet ovat vuoden mittaisia ja viikkotyötunnit vaihtelevat 15-20 tuntiin. Businessajattelua vaativat projektit valmistavat opiskelijoita hyvin työelämään, jossa tarvitaan ajankäytön hallintaa ja tarjouslaskennan ymmärtämistä. Aloituspalavereissa on aina mukana theFIRMAn mentoriopettaja. Projektien laskutus toimii ammattikorkeakoulun muun taloustoiminnan kautta.
Turku Game Lab on Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen työympäristö, joka tarjoaa palveluja pelikoulutukseen ja -kehittämiseen käyttäen uusinta teknistä kehitystä tutkimukseen, teollisuuden tarpeisiin ja käyttäjäkokemukseen. Game Lab toimii poikkitieteellisesti ja projektimaisesti englannin kielellä yhdistäen sekä teknisen että taiteellisen alan 3–4 vuosikurssin opiskelijat kehittämään yhdessä pelejä. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään uusinta teknologiaa, ohjelmistoja sekä opetusmateriaalia ja pelien kehittäminen tapahtuu asiantuntijoiden valvonnassa. Peliteknologiaa hyödynnetään tänä päivänä entistä enemmän eri toimialoilla, esimerkiksi VR-ympäristöinä rakennusten pelastussuunnittelussa ja -koulutuksessa. Opiskelijoita on mukana harjoittelemassa hankkeissa. Heille järjestetään myös pelikilpailuita sekä kuukausittaisia yritysten isännöimiä tapahtumia, joissa keskustellaan yhteisen asian äärellä.
Kiertotalous 2.0 -oppimisympäristön tavoitteena on lisätä kiertotalouden liiketoimintaa ja opiskelijoiden projektiosaamista innovaatiopedagogiikan avulla. Avoimessa tilassa järjestetään yhteisiä tapahtumia Turun kaupungin, yritysten ja rahoituspalveluja tarjoavien tahojen kanssa.
Toimintamallina on monialainen konsulttitoimisto. Projektit ovat pääosin selvityksiä ja ideointipajoja, joita vetävät opettajat ja opiskelija-assistentit. Oppimisympäristössä keskitytään kestävän kehityksen monialaisiin projekteihin, joissa kartutetaan tiimitaitoja eri menetelmillä, kuten tekemällä oppimisella tai innovaatiotuuletuksilla ja match-making-menetelmillä. Projektit ovat liittyneet esimerkiksi terveydenhuoltotekniikkaan, robotiikkaan ja tekstiilien keräykseen hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Kiertotaloutta ammattikorkeakouluihin hankkeen myötä testataan ensi marraskuussa pilottina innovaatioleiriä, jossa mukana ovat myös Humanistinen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja vaihto-opiskelijoita.
Biotalouden insinööri -koulutuksen oppimisympäristön kehittäminen
Biotalouden insinööri -koulutus aloitettiin HAMKin Forssan kampuksella syksyllä 2017. Biotalouden insinööri on pohjimmiltaan tieto- ja viestintätekniikan insinööri, joka on varustettu bio- ja kiertotalouden ymmärryksellä. Toisen vuoden opinnoissa opiskelijaryhmästä muodostetaan insinööritoimistot, joiden puitteissa opiskelijat työstävät yrityksistä saatuja toimeksiantoja puolen vuoden ajan ydinosaamisalueellaan eli IoT-alustoilla, älykkäillä anturijärjestelmillä ja pilvipalveluilla. Toimeksiannot liittyvät usein kiertotalouden tai biotalouden toimintaympäristöihin, joiden digitalisoinnin kehittymistä tuetaan.
Insinööritoimistoissa suunnittelun ja toteutuksen lisäksi ollaan läheisessä asiakasvuorovaikutuksessa toimeksiantajan kanssa sekä otetaan huomioon myös liiketoimintaosaamisen kartuttaminen henkilöresurssien ja työajan käytön näkökulmista. Vaikka raha ei projekteissa liiku, otetaan se jatkossa yhä enemmän huomioon esimerkiksi tarjouslaskennan ja budjetoinnin muodossa. Ensimmäisessä toteutuksessa toimeksiannot olivat henkilökunnan hankkimia, mutta jatkossa uusien insinööritoimistojen on mahdollista hankkia toimeksiantonsa itse.
Koulutuksessa on rakennettu systemaattisesti pitkäjänteistä yritysyhteistyötä, jolloin saman yrityksen kanssa voidaan siirtyä opintojen edetessä yhä haastavampiin ja enemmän ammattiosaamista vaativiin tehtäviin. Yrityksen ja toimialan tuntemus on aina tärkeä lähtökohta monimutkaisempien projektien toteuttamisessa.
Biotalouden insinööri -koulutuksessa toimitaan jo pitkälti Turun ammattikorkeakoulun theFIRMAn toimintamallien tapaan. Toimintaa halutaan vahvistaa ottamalla käyttöön opiskelija-toimitusjohtaja- sekä opiskelija-HR-päällikkö -roolit koulutusohjelmalle palkattuina assistentteina ja työharjoittelijoina. Heidän tehtävinään on insinööritoimistojen toimeksiantojen ja toimeksiantajasuhteiden koordinointi sekä insinööritoimistojen riittävän miehityksen varmistaminen projektin suhteen. Lisäksi he rekrytoivat opiskelijoita myös muihin yrityksistä tuleviin toimeksiantoihin. Insinööritoimistoissa kehitettyjä ratkaisuja voidaan työstää eteenpäin monialaisesti eri yhteyksissä.
Kirjoittajat
Anne-Mari Järvenpää toimii lehtorina biotalouden insinööri -koulutusohjelmassa. Hän kehittää koulutusohjelman oppimisympäristöä Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa.
Virpi Vuolahti toimii työelämäpalveluissa koulutussuunnittelija ja hanketyöntekijänä Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa.
Johanna Salmia toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden yksikössä ja Forssan toimipisteessä biotalouden insinöörikoulutuksessa.