Jätehuollon nykytila ja kehittäminen Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan kampuksella

Kiertotalouden mahdollisuudet avaavat meille kaikille ratkaisuja maailman ilmasto-ongelman ratkaisemiseen ja luonnonvarojen tehokkaampaan käyttöön. Jokaisen materiaalitehokas toiminta, kierrättäminen ja jätteiden lajittelu säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta omalta osaltaan.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2023, Kierrätyksestä kiertotalouteen, on asetettu jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Laaja joukko jätealan asiantuntijoita on valinnut Suomen jätesuunnitelman aiheiksi biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet, rakentamisen jätteet ja sähkö- ja elektroniikkaromun. Haasteelliset ominaisuudet, suurien jätemäärien syntyminen sekä hajallaan olevat jätteiden syntypaikat eri puolilla maata ovat olleet tämän valinnan perusteena (Laaksonen ym., 2018).

EU:n komissio on kirjannut kiertotalouden tiedonannossa ruokahävikin puolittamisen vuoteen 2030 mennessä YK:n Agenda2030 – kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Suomessa ruokahävikin määrä on vuodessa noin 400 miljoonaa kiloa, mikä on 15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta. Jätteen syntypaikkojen kartoittamiseksi on koko maassa ryhdytty aktiivisesti määrittämään ruokahävikin määriä ja kehittämään luotettavia laskentamenetelmiä. Keinot tavoitteeseen pääsyyn on linjattu kansalliseen tiekarttaan (Agenda 2030, 2017).

Suomen hallitus on uudistanut myös hankintalakia, jonka tavoitteena on lisätä julkisten tahojen materiaalitehokkuutta sekä ympäristön kannalta kestävien tuotteiden ja ratkaisujen määrää kaikessa toiminnassa. Laki antaa myös mahdollisuuksia hyödyntää ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia julkisissa hankinnoissa, jolloin ohjeita ja kriteerejä voi asettaa mm. kierrätysmateriaalien käytölle, tuotannon jätemäärille, tuotteen laadulle ja kestävyydelle ja tuotteen tai sen osien kierrätettävyydelle käytön jälkeen (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 2016).

Hankkeen ja tutkimuksen tavoitteet

Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa on mukana 19 ammattikorkeakoulua Suomesta. Hankkeen tavoitteena on mm. lisätä kiertotalousosaamista ja kiertotalouden opetuksen tarjontaa sekä laatia kiertotalousstrategia ammattikorkeakouluihin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jätehuollon nykytilaa ja kehittämiskohteita Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksilla. Nykytilan kartoitus tehtiin Webropol-kyselytutkimuksena ja kyselyllä selvitettiin Forssan kampuksen jätehuollon nykytilaa.

HAMKin jätehuollon nykytila, Case Forssan kampus

Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan kampuksella opiskelee tällä hetkellä noin 550 opiskelijaa sairaanhoitajiksi, biotalousinsinööreiksi ja kestävän kehityksen asiantuntijoiksi. Kampuksella työskentelee noin 30 opettajaa eri koulutusohjelmissa, ja osa opiskelijoista on monimuoto-opiskelijoita. (HAMK, n.d.)

Kampuksella on toteutettu keväällä 2019 jätehuollon lajittelu-uudistus, jossa on lisätty lajittelupisteiden ja lajiteltavien jätejakeiden määrää kampuksella. Uudistuksen jälkeen kampuksella kerätään biojätettä, energiajätettä ja sekajätettä rakennuksen joka kerroksessa. Yleisiä keräyspisteitä löytyy pahville ja paperille.

Kyselytutkimus ja sen keskeiset tulokset

Kampuksen opiskelijoille ja työntekijöille toteutettiin kysely kampuksen jätehuollosta ja sen käyttäjien lajittelutottumuksista. Kysely lähetettiin sähköpostitse yli 500 kampuksella toimivalle sekä jaettiin myös kampuksen sisäisessä viestintäkanava Yammerissa. Kysely oli avoinna reilun viikon ajan. Forssan kampuksen jätehuoltoa koskevaan kyselyyn vastasi 67 henkilöä. Vastaamisen oli aloittanut 97 henkilöä, joista kuitenkin 30 jätti kyselyn kesken.

Jätehuoltoon ja lajittelutapoihin pureutuva tutkimus Forssan kampuksella tavoitti vastaajikseen siis vain osan kampuksen käyttäjistä, mutta kyselyyn osallistuneista 81 prosenttia piti kierrättämistä erittäin tärkeänä ja suurin osa oli huomioinut kampuksella keväällä 2019 uudistuneet jätteiden lajittelupisteet.

Vastaajista 28 prosenttia ei ollut huomioinut uudistuneita jätteiden lajittelupisteitä, joten niiden näkyvyydessä ja sijoittelussa voisi olla vielä parantamisen varaa. Kyselyn perusteella vastaajia voidaan motivoida lajittelemaan jätteet tehokkaammin, kun lajittelu on tehty helpoksi ja selkeäksi. Lajittelupisteiden sijoittelulla voitaisiin vaikuttaa tähän. Yhden vastaajan kehitysehdotus koski ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opastamista kampuksen jätteiden lajittelutapoihin ja mahdollisuuksiin. Tämä olisi helppo toteuttaa ja voisi innostaa opiskelijoita lajittelemaan jätteensä entistä paremmin koko opiskeluaikana, koska lajittelupisteiden sekä muiden keräyspisteiden sijainti ja käyttö olisi opiskelijoille selkeää ja helppoa. Kyselyn perusteella kampuksella kerättävät jätelaadut vastaavat hyvin siellä syntyviä jätelaatuja, ja ne ovat myös paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisia.

Johtopäätökset tuloksista

Forssan kampuksen synnyttämistä jätemääristä ei pidetä kirjaa eikä niitä tilastoida. Asentamalla kampuksen jäteastioihin painoa mittaavat anturit voitaisiin jätemääriä seurata tarkemmin. Tällöin vähentyneet jätemäärät motivoisivat kampuksen henkilökuntaa ja opiskelijoita vähentyneiden kustannusten muodossa paremmin toimintaan.

Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa on ruokalatoiminnasta vastaava Sodexo ottanut lokakuussa 2018 käyttöön ruokahävikin minimoimiseksi Lassila & Tikanojan Hävikkimestari-palvelun, joka toimii verkkosovelluksena. Kampuksen ruokalassa syntyvä ruokahävikki, poisheitettävä ruoka, punnitaan, ja sen määrä kirjataan sovellukseen. Hävikkimestari käsittelee datan ja raportoi tiedot ruokahävikistä helposti ymmärrettävään ja hyödynnettävään muotoon. (Sodexo 2019) Vastaava ruokahävikkiin herättävä kampanja on tutkimustulosten mukaan tarpeen myös Forssan kampuksella. Lisäksi tutkimustuloksissa toivottiin ruokahävikin ulosmyyntiä.

Tulevaisuus

HAMK pyrkii ehkäisemään jätteen syntymistä ja kehittämään jätehuoltoa tulevaisuudessakin kaikilla kampuksillaan. Nämä ovat tärkeimpiä käytännön asioita oppilaitosten kiertotalousajattelussa. Jätteen synnyn ehkäisemistä edistetään HAMKissa useassa kohteessa, esim. monessa hankinnassa ja tarjouspyynnössä edellytetään jätteen pois vientiä mm. kalustetoimituksissa, rakennusurakoissa sekä IT-hankinnoissa. Tämä on hyvä lähtökohta ohjeistuksen ja kriteeristöjen kehittämiselle.

Laadukas jätehuolto on iso osa oppilaitosten kestävää kiertotaloutta, jossa toimivat jätehuoltoratkaisut ja selkeät toimintatavat ohjeistuksineen ovat tärkeässä roolissa. Lajittelun onnistuminen nostaa uudelleenkäytön ja kierrätyksen uudelle tasolle. Ne ratkaisevat tulevaisuudessa sosiaalisesti ja taloudellisesti kehittyvien kierrätysmarkkinoiden onnistumisen.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on yhtenä painopisteenä biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto. Yksi tärkeistä toimenpiteistä on kiertotalouteen ja ruokahävikin vähentämiseen liittyvän koulutuksen merkitys jo esiopetuksesta lähtien korkeakouluasteelle saakka.