Outi Vahtila & Annika Michelson
Hämeessä elintarvikkeita jalostavia yrityksiä on yhteensä noin 200. Näistä noin kolmasosa on leipomoita, viidennes vihannesten ja marjojen jatkojalostajia ja kuudesosalla on lihan jatkojalostukseen liittyvää toimintaa. (Aitojamakuja.fi, 2020) Hämeen ammattikorkeakoulu selvitti luomutuotteiden jatkojalostusastetta helmikuussa 2020. Selvitys oli osa Luomussa vara parempi -hanketta, jossa rakennetaan suunnitelmaa luomun kehittämiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Selvityksen avulla pyrittiin saamaan ajantasaista tietoa luomutuotteita jatkojalostavista yrityksistä ja luomun osuudesta koko tuotannossa. Kanta- ja Päijät-Hämeessä on luomutuotteita jatkojalostavia yrityksiä 8,5 prosenttia kaikista elintarvikkeita jalostavista yrityksistä.
Mahdollisuuksia luomutuotteiden jatkojalostukseen näyttäisi olevan, koska luomuelintarvikkeiden ja -juomien globaali kasvu on ollut noin 10 prosenttia vuodessa koko 2000-luvun ajan. Globaalin myynnin arvioidaan olleen vuonna 2017 noin 90 miljardia euroa. (Niemi, 2019). Pro Luomu ry seuraa luomun kehitystä Suomessa. Pro Luomun tilastojen mukaan vähittäiskauppojen myynti kasvoi vuonna 2018 yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päivittäistavarakaupat myyvät luomuna eniten hedelmiä, nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Edellä mainitut tuoteryhmät vastaavat noin kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä. (Pro Luomu ry, 2019). Panostamalla luomutuotteiden jatkojalostukseen myös Hämeessä voidaan olla mukana hyödyntämässä luomun kasvavaa markkinaosuutta.
Selvitys pohjautui Ruokaviraston ylläpitämään luomutuotteiden jatkojalostajarekisteriin
Ruokavirasto valvoo luomuelintarvikkeiden valmistamista, tukkukauppaa ja varastointia. (Ruokavirasto, n.d.c). Luomutuotteita valmistavan toimijan tulee kuulua Ruokaviraston luomuvalvontaan ja noudattaa EU:n luomulainsäädäntöä. (Ruokavirasto, n.d.a). Selvitys kattaa ne 30 yritystä, jotka ovat antaneet Ruokavirastolle luvan tietojensa luovuttamiseen. Kuusitoista yritystä (34 %) ei ollut antanut lupaa tietojen luovuttamiseen. (Ruokavirasto, 2019)
Tutkimus toteutettiin ottamalla yhteyttä puhelimitse kaikkiin rekisterissä oleviin toimijoihin. Kartoituksessa selvisi, että näistä 30 toimijasta ainoastaan 17 toimijaa tuotti luomutuotteita. Osa oli luopunut toiminnasta, osa teki ainoastaan satunnaisia eriä tilauksesta tai välitti ulkomaisia luomutuotteita. Huomioitava seikka on myös se, että tämä kartoitus ei sisällä niitä toimijoita, jotka tekevät alhaisen jalostusasteen tuotteita, eli jatkojalostavat tuotteita oman tilan raaka-aineista. Alhaisen jalostusasteen toiminnassa alkuperäisen maataloustuotteen luonne muuttuu vain vähän. Tällaista toimintaa on esimerkiksi se, kun multaporkkana pestään ja pilkotaan paloiksi tai kun kokonaisista jyvistä tehdään jauhoja, ryynejä tai hiutaleita tilan omassa myllyssä tai leivotaan leipää. (Evira, 2018)
Tutkimuksessa selvitettiin yritysten sijainti, koko, jalostettavat tuotteet ja luomutuotteiden osuus koko tuotannosta. Lisäksi tiedusteltiin luomun jatkojalostukseen liittyviä ongelmia sekä kehittämisideoita. Kuviossa 1 on esitetty kartoituksessa mukana olevien yritysten sijaintikunnat.
Kanta- ja päijäthämäläiset luomutuotteet jalostetaan suurissa yrityksissä
Suurin osa, noin 60 prosenttia, luomua jatkojalostavista yrityksistä on isoja yrityksiä, joiden liikevaihto on yli miljoona euroa. Seitsemällä yrityksellä on liikevaihto alle miljoona. Pieniä, alle 100 000 liikevaihdolla olevia yrityksiä on yksi kappale (kuvio 2). Luomutuotteita jalostavien yritysten luomutuotteiden osuus liikevaihdosta on hyvin pieni ja pysynyt samana tai vähentynyt viime vuosien aikana.
Kokonaan luomun jatkojalostukseen erikoistuneita yrityksiä Hämeessä on neljä (kuvio 3). Nämä ovat Go Hapan Oy Hollolassa, Sysmän luomuherkut Oy Sysmässä, Vavesaaren tila Hartolassa ja Mäkelän Luomutila Hausjärvellä. Muilla yrityksillä oli sekä tavanomaista että luomujalostusta. Luomun osuus koko tuotannosta oli vain muutama prosentti, enimmillään 15 prosenttia. Kuusi yritystä ei osannut vastata luomun osuutta koko tuotannostaan.
Hämeessä jatkojalostetaan eniten luomuviljaa ja -maitoa
Eniten jatkojalostetaan luomuviljaa, yhteensä kymmenessä yrityksessä (kuvio 4). Tuotteina ovat jauhot, hiutaleet, suurimot, myslit, mallas, mallasuute ja -siirappi sekä olut ja viljapihviaines. Leipätuotteista jalostetaan ainoastaan ruisleipää ja ruisnäkkäriä. Suurimmat viljan jatkojalostajat toimivat Lahdessa. Fazer mylly Oy jalostaa luomujauhoja, -ryynejä ja -hiutaleita. Fazer Leipomo Oy ja Pekan leipä Oy valmistavat ruisleipätuotteita. Viking Malt Oy valmistaa jonkin verran luomumallasta ja Hartwall Oy luomuolutta. Sysmän luomuherkut Oy ja Vavesaaren tila valmistavat myslejä. Lisäksi Sysmän luomuherkut Oy tekee viljapihviaineksia. Mäkelän luomutilalla ollaan erikoistuttu erilaisiin vilja-, herne- ja härkäpaputuotteisiin.
Valio Oy:n Riihimäen ja Turengin tehtaat sekä Hämeenlinnan Osuusmeijeri valmistavat luomumaitoa ja -kermaa. Kasvisten jatkojalostusta tehdään vain kahdessa yrityksessä. Raaka-aineina käytetään kaalia ja sipulia. Go Hapan Oy valmistaa luomuhapankaalia ja -hapankaalimehutuotteita. Sysmän luomuherkut Oy valmistaa luomusipulikeittoaineksia.
Luomurypsiöljyä jalostaa Kankaisten Öljykasvit Oy Janakkalassa. Pienissä määrin Hämeessä jalostetaan luomutuotantona kuminaa, hunajaa, mehuja, hilloja, marmeladeja ja suklaata. Varsinaista luomulihatuotteiden jalostusta ei Hämeessä ole, mutta Hämeessä toimii kaksi teurastamoa. HK Scan Finland Oy:n Forssan tuotantolaitoksella teurastetaan luomusikoja ja Vainion Teurastamo Oy:ssä teurastetaan luomunautaa ja -lampaita. Ypäjän Vehnämylly Oy tekee rahtityönä luomuviljan jauhatusta asiakkaan omista viljoista. Hämeessä tuotetaan luomumunia, mutta kananmunan jalostusta ei ole.
Isommat toimijat uskovat vientiin
Viljaa jalostavan teollisuuden mukaan luomuviljalle on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla. Vientiin menee esimerkiksi ruisleipää. Erityisesti mahdollisuuksia nähdään erilaisten jatkojalosteiden viennissä. Vientimahdollisuuksia nähtiin myös keräilytuotteilla, mutta niissä hinta tulee helposti esteeksi. Tuotteiden tulisi olla hyvin erikoistuneita, jotta niiden tuottaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.
Esille tuli myös, että luomuun markkinoinnissa on epäselvyyksiä, kun tuotteita toimitetaan EU:n ulkopuolelle. Suomalaisen luomutuotteen vienti EU:n ulkopuolelle edellyttää, että kohdemaa on hyväksynyt EU:n luomusäädökset vastaamaan omiaan tai hyväksynyt tuotteen erikseen. Vientituotteen on oltava kohdemaan lainsäädännön mukainen. (Ruokavirasto, n.d.b) Oman ongelmansa viennissä muodostaa tuotannon varmuus. Esimerkiksi vuosittaiset satovaihtelut säästä johtuen tulivat esille kuminan ja marjojen kohdalla.
Luomun jatkojalostuksessa useita ratkaistavia asioita
Luomutuotanto asettaa useita vaatimuksia tuotantoprosessiin, kun tuotetaan sekä tavanomaisia että luomutuotteita. Luomutuotteille pitää olla erilliset varastot ja tuotantolinjat. Mikäli samassa laitoksessa jalostetaan sekä tavanomaista että luomua, niin tuotantoerien vaihtuessa pitää puhdistaa tilat ja laitteet. Tämä rajoittaa merkittävästi luomutuotteiden jalostamista. Se aiheuttaa lisää kustannuksia, joita syntyy myös luomutarkastuksista. Sekä tavanomaisia että luomutuotteita jatkojalostavat yritykset eivät pitäneet kokonaan luomuun siirtymistä mahdollisena.
Luomun jatkojalostus oli organisoitu eri tavoin. Pääsääntöisesti oli valittu jokin yksittäinen tuote, jota valmistetaan luomuna. Jotkut tuottivat luomutuotetta tiettynä päivänä viikossa tai pidempinä ajanjaksona vuoden mittaan. Vainion teurastamolla on tehty periaatepäätös luomulampaaseen ja -nautaan erikoistumisesta. Tavanomaisesti tuotettuja eläimiä ei teurasteta lainkaan.
Jatkojalostuksen kehittäminen edellyttää koko ketjun systemaattista kehittämistä. Tuottajilla tulee olla varmuus tuotannon menekistä ja jatkojalostajilla tulee olla varmuus raaka-aineen saannista ja laadusta. Sama periaate pätee myös ruuanvalmistusportaassa. Ammattikeittiöllä pitää olla varmuus tuotteiden saatavuudesta, riittävästä jalostusasteesta, laadusta ja sopivasta hinnasta.
Kyselyn tarkemmat tulokset ovat luettavissa hankkeen nettisivuilta https://bit.ly/luomujatkojalostushame
Kirjoittajat
Outi Vahtila, agrologi (YAMK), työskentelee kehittämispäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden yksikössä Mustialassa ja Luomussa vara parempi -hankkeen projektipäällikkönä.
Annika Michelson, Cand. scient., työskentelee lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutuksessa.
Lähteet
Aitojamakuja.fi. (2020). Yritystilastot. Haettu 18.3.2020 osoitteesta https://aitojamakuja.fi/yritystilastot/
Evira. (2018). Luonnonmukainen tuotanto 1. Yleiset ja kasvintuotannon ehdot. 7. painos. Eviran ohje 18219/7. Haettu 18.3.2020 osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet/luomutuotannon-ohjeet/eviran_ohje_18219_7_fi_050718.pdf
Niemi, J. (2019). Luomuelintarvikkeiden globaalit markkinat vahvassa kasvussa. Teoksessa J. Niemi & M. Väre, Suomen maa- ja elintarviketalous 2019. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2019. Luonnonvarakeskus, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-769-5
Pro Luomu ry. (2019). Luomun myynnin kasvu jatkui viime vuonna [Tiedote 26.2.2019]. Haettu 17.3.2020 osoitteesta https://proluomu.fi/luomun-myynnin-kasvu-jatkui-viime-vuonna/
Ruokavirasto. (n.d.a). Luomutuotteiden valmistus ja myynti. Haettu 17.3.2020 osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/luomutuotteet/
Ruokavirasto. (n.d.b). Luomutuotteiden vienti. Haettu 17.3.2020 osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/tuotekohtaista-vientitietoa/luomutuotteet/
Ruokavirasto. (n.d.c). Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmät Suomessa. Haettu 17.3.2020 osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/luomutuotteet/valvonta/valvontajarjestelmat/
Ruokavirasto. (2019). Luomujatkojalostajat, tiedonhakupyyntö 7.10.2019.