Elintarvikealan pk-yritysten hiilijalanjäljen laskennan edistäminen  

Maapallo lämpenee, ja heinäkuun 2023 on uutisoitu olleen mittaushistorian kuumin (YLE, 2023). Ilmastonmuutos on tosiasia, jonka seurauksilta meistä kukaan ei enää pysty välttymään. Tämä saa miettimään, mikä on yhteiskunnan, yritysten ja meidän jokaisen vastuu asiasta. Minkälaisia toimia yksittäinen yritys tai kuluttaja voi tehdä, jotta pääsisimme yhdessä lähemmäksi Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 päätettyä tavoitetta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen?

Ruoantuotanto aiheuttaa suoraan tai välillisesti noin neljänneksen kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Puolet maailman elinkelpoisesta maapinta-alasta on maatalouskäytössä, ja 70 prosenttia kaikesta maapallon makean veden varannosta käytetään Tilastokeskuksen (2014) mukaan maatalouteen. Ruoantuotannon vaikutus elinympäristöömme on valtava. Ei ole yhdentekevää, miten me tätä ruokaa tuotamme.

Maatalous- ja elintarvikesektorin tärkeimpiä tehtäviä ovat korkealaatuisen ruoan tuotanto ja kestävän ruoantuotannon edistäminen. Kestävää ruokatuotantoa on ylituotannon ja ruokahävikin minimointi, ilmakehän, maaperän ja veden saastumisen vähentäminen ja estäminen sekä kestävien luonnonvarojen hallinnan varmistaminen.

Päästölähteiden ymmärtämisestä kehittämistoimenpiteisiin

Alkutuotannon päästöt syntyvät pääasiassa maatalous- ja kotieläintuotannosta sekä maankäytön muutoksista. Elintarvikkeiden tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mm. energian käytöstä, valmistuksesta, jalostuksesta, pakkaamisesta, varastoinnista ja kuljetuksesta. Huomioimatta ei pidä jättää myöskään tuotteen myymiseen liittyviä prosesseja, esimerkiksi tuotteen säilytysaikaa ja -paikkaa myyntipaikassa ja sen oikeaa määrää, jotta se ei joudu hävikiksi jo ennen tuotteen ostamista. Myös kuluttajien kotona tuotteen säilytys, käyttö ja ruokahävikki vaikuttavat kaikki tuotteen kasvihuonekaasupäästöihin.

Elinkaariarvioinnilla (Life Cycle Assessment, LCA) ja hiilijalanjäljen laskennalla voidaan tunnistaa ja arvioida elintarvikkeiden tuotantoon, jalostukseen, kuljetukseen ja kierrättämiseen liittyviä ympäristövaikutuksia. Kun ymmärtää nämä vaikutukset, on mahdollista ryhtyä toimiin ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja yritysten kestävyyden parantamiseksi. Parannettavien alueiden tunnistaminen ja priorisointi on yksi elinkaariarvioinnin eduista. Elinkaariarviointi mahdollistaa myös tuotteiden kehittämisen. Se mahdollistaa raaka-aineiden, prosessien tai vaikkapa pakkausmateriaalien ympäristövaikutusten arvioinnin, jolloin näitä tietoja voidaan käyttää tuotteiden kehittämistyössä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Yrityksen hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sen suoraa ja epäsuoraa vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjäljen laskennalla voidaan selvittää näiden vaikutusten lähteet yrityksessä eli se, mitä kasvihuonekaasupäästöjä yrityksen toiminta, sen tuotteet ja palvelut aiheuttavat. Tästä on yritykselle useita etuja. Kun yritys tunnistaa omien kasvihuonekaasupäästöjensä lähteet, muodostuu yritykselle selkeä kuva liiketoimintansa vaikutuksista ympäristöön. Tunnistettuihin ja merkittäviin lähteisiin osataan tarttua ja niitä voidaan pyrkiä vähentämään. Ympäristöhaittojen vähentämistä tavoitteleva yritys voi saada tehokkaammilla ratkaisuilla kustannussäästöjä ja voi siten parantaa myös kilpailukykyään ja asiakkaiden kiinnostusta yritystä kohtaan. Sidosryhmät, kuten yhteistyökumppanit ja asiakkaat, arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä.

Tukea yritysten hiilijalanjälkilaskentaan kehittämishankkeen ja koulutuksen yhteistyöllä

Yrittäjän arki on usein kiireinen, eivätkä elintarvikealan pienet ja keskisuuret yritykset tee tässä poikkeusta. Vaikka kukaan meistä ei enää voi ohittaa ilmaston lämpenemistä ja vastuullisuudesta puhutaan yhä enemmän, eivät nämä asiat yleensä ole pk-yrittäjän arjen keskiössä. Hiilijalanjälkeen ja erityisesti sen laskentaan liittyy niin paljon tietoa ja osaamista, että harvalla pk-yrittäjällä on aikaa ja energiaa näiden selvittämiseen.

Yritys-opiskelijayhteistyö tarjoaa yrityksille tähän teemaan oivan mahdollisuuden hankkia tietämystä ja osaamista. Opiskelijayhteistyö avaa yrityksille portit suoraan tiedon ja monipuolisten näkemysten lähteille. Opiskelijoille yhteistyö yritysten kanssa avaa ikkunan oikeaan yritysmaailmaan ja työelämään ja antaa arvokasta tietoa ja kokemusta niistä käytännön asioista, joiden parissa yritykset toimivat.

EU:n maaseutuohjelmasta rahoitetussa Kestävä RuokaHäme -hankkeessa yritys-opiskelijayhteistyö tarkoitti mm. konkreettisesti sitä, että opiskelijat yhdessä yritysten kanssa pohtivat ja kartoittivat yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan tarvittavia tietoja, menetelmiä, mittareita ja laskureita. Opiskelijat kertoivat yritykselle, mitä hiilijalanjäljen laskenta on ja pohtivat yhdessä yrityksen kanssa, mitä se käytännössä yhteistyöyritykselle tarkoittaa ja mitä se siltä vaatii. Lopputuloksena syntyi yrityksille kirjallinen toimintasuunnitelma yrityksen hiilijalanjäljen pienentämisestä. Samalla kaikki oppivat, sekä yrittäjät että opiskelijat.

Yhteistyön luonteeseen kuuluu, että yhteistyökumppanit ovat sekä antavana että saavana osapuolena. Omien tavoitteiden lisäksi on yhteistyöhön ryhdyttäessä hyvä uhrata ajatuksia myös sille, mitä toinen osapuoli yhteistyöltä odottaa. Usein yritykset odottavat yritys-opiskelijayhteistyöltä konkreettisia tuloksia, jotka auttavat yritystä eteenpäin yhteistyön teeman kanssa. Opiskelijat odottavat yrityksiltä ennen kaikkea sitoutumista yhteistyöhön. Heille tämä sitoutuminen konkretisoituu usein yrityksen edustajan ajankäytön, rakentavan vuoropuhelun ja mahdollisesti jopa yritysvierailun kautta.

Verkostoitumista ja vastuullisen hämäläisen ruokajärjestelmän eteenpäin viemistä

Kestävä RuokaHäme -hanke avasi siihen osallistuville yrityksille opiskelijayhteistyön lisäksi mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön muiden alan yritysten kanssa. Ilmastonmuutokseen liittyvien yritystoiminnan muutosprosessien vaatimaa toimintaa on helpompi edistää yhdessä kuin yksin. Kukaan ei ole yksin tämänkään hankkeen teemojen kanssa, vaan samojen ongelmien kanssa kamppailevia yrityksiä on pitkin koko Hämettä. Mikään yritys ei yksin pysty rakentamaan vastuullista hämäläistä ruokakulttuuria ja ruokamaakuntaidentiteettiä, mutta yhdessä se onnistuu.

---

Kestävä RuokaHäme -hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja ProAgria Etelä-Suomi ry vuosien 2022–2024 aikana. Rahoitus saadaan EU:n maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskuksen kautta. Yritys-opiskelijayhteistyössä tehtyjä tuotoksia löytyy hankkeen nettisivuilta: www.hamk.fi/kestäväruokahäme.