YAMK-opiskelijoiden uraohjaus – tarvitaanko sitä?

Uraohjaus osana korkeakouluopintoja on noussut yhä keskeisemmäksi sisällöksi viime vuosina. Tässä artikkelissa kuvataan Tomlinsonin (2017) työllistymispääomamallia ja sen herättämiä ajatuksia uraohjauksesta ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa (YAMK-tutkinnoissa). Ylempien ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjausta pohdittiin kahden hankkeen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa, jossa hyödynnettiin myös uusimpia uraseurantatuloksia.

YAMK-tutkinnoissa uraohjauksellinen näkökulma on tullut esiin muun muassa uraseurantakyselyn tulosten johdosta (Kilpinen, Nikander & Rouhelo, 2020). Uraseurantakysely tehdään viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille alumneille (Laitinen, 2020). Jatkotutkinnon luonteinen YAMK-tutkinto edustaa jatkuvaan oppimiseen liittyvää oman osaamisen vapaaehtoista kehittämistä ja kiinnittyy opiskelijan aikaisempaan varsin laajaankin työkokemukseen. Uraseurantakyselyn tulosten mukaan opintoihin hakeudutaan oman ammatillisen osaamisen kehittämisen, uralla etenemisen ja parempien työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Urasuunnittelu ei sitoudu pelkästään opintojen aikaisiin tavoitteisiin vaan koko työelämän aikaiseen oman osaamisen reflektointiin ja hyvinvoinnin tukemiseen suhteessa työtehtävistä syntyviin osaamistarpeisiin (Valtioneuvosto, 2020; vrt. Järvilehto, 2014).

YAMK-alumnien uraseurantatietoja

Vuonna 2015 valmistuneista YAMK-alumneista 84 prosenttia oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä työuransa kehittymiseen, vaikka jopa seitsemänkymmentäkaksi prosenttia vastaajista arvioi, etteivät työnantajat arvosta heidän tutkintoaan. Kokemus työnantajan arvostuksen osalta vaihteli koulutusaloittain. Työuran kehittyminen näkyi siinä, että asema työmarkkinoilla oli parantunut seitsemälläkymmenellä prosentilla, ja uuden työpaikan oli saanut kaksi kolmasosaa (67 %) joko tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen. Asiantuntijauralla oli edennyt seitsemänkymmentä prosenttia ja johto- tai esihenkilötehtävissä noin puolet (53 %) vastanneista.

Työuralla etenemisen merkittävänä tekijänä voidaan pitää vahvaa osaamisidentiteettiä, ja peräti 87 prosenttia koki, että ammatillinen itseluottamus olikin lisääntynyt. Yleisiä työelämävalmiuksia koettiin tarvittavan enemmän kuin opinnot olivat mahdollistaneet. (Kilpinen, Nikander & Rouhelo, 2020; Kilpinen, Nikander, Rouhelo & Niinikoski, 2020) Niiden tärkeä merkitys on tullut esiin viimeaikaisissa tutkimuksissa (Virtanen & Tynjälä 2019; Tuononen 2019). Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin eivät opintojen aikana kehittyneet niin paljon kuin niille olisi ollut tarvetta. Opintojen ja työn integroiminen koettiin tärkeäksi, ja peräti 88 % koki pystyneensä hyödyntämään opinnoissaan työelämäkokemustaan. (Kilpinen, Nikander & Rouhelo, 2020; Kilpinen, Nikander, Rouhelo & Niinikoski, 2020)

Tomlinsonin työllistymispääomat

Uraohjausta tarkastellaan Tomlinsonin (2017) työllistymispääomamallin mukaan (GCM, Graduate Capital Model), joka tarjoaa hyvän pohjan urasuunnittelulle. Kuvion 1 mukaan malliin kuuluu viisi pääomaa (ks. myös Penttinen, 2020; Penttinen ym., 2020). Työllistymispääomien jäsennys yhdistää olemassa olevia ohjauksen lähestymistapoja. Se on käsitteellistetty malli erilaisista strategioista ja resursseista, jotka on hyvä ottaa huomioon työmarkkinoille ja työelämään siirtymisessä. Toisin kuin jäsennys antaa olettaa, pääomat ovat kiinteässä ja vuorovaikutteisessa suhteessa keskenään. Kokonaisuudessaan ne kuvaavat yksilön työllistymistä edistäviä tekijöitä ja niiden saavuttamiseen vaikuttavat sekä formaalit että informaalit kokemukset.

Pääomien reflektoinnin nähdään olevan tärkeää urataitojen ja -suunnittelun sekä työelämässä menestymisen kannalta. Lisäksi työllistymispääomat tukevat opettajan ohjaustyötä ja antavat arvokasta tietoa koulutuksen kehittämiseen. (Tomlinson, 2017) Inhimillinen pääoma nähdään peruslähtökohtana työllistymisessä. Se edustaa sitä pätevyyttä, jota työnantaja odottaa rekrytoitavalta. Alasidonnaisten tietojen ja taitojen lisäksi siihen luetaan kuuluvaksi elämän aikana rakentuneita yleisiä työelämätaitoja.

Sosiaalinen pääoma korostaa verkostojen luomisen tärkeyttä ja osallisuutta erilaisissa vaihtoehtoisia urapolkuja tarjoavissa verkostoissa. Nykyisin erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa on tärkeä elementti. Kulttuurinen pääoma on selkeästi sidoksissa sosiaaliseen pääomaan. Se kuvaa ammatillisten alojen erilaisia tapoja toimia alan tehtävissä. Se merkitsee myös oman paikan löytämistä verkostoissa.

Psykologinen pääoma viittaa joustavuuteen ja sopeutuvuuteen muuttuvissa työelämän tehtävissä. Yhä enemmän raportoidaan työelämän vaatimuksista, jotka edellyttävät resilienssiä ja stressinsietokykyä. Erityisesti vuosi 2020 on ollut tässä suhteessa poikkeuksellinen. Identiteettipääoman voisi sanoa kokoavan muut pääomat oman osaamisen tunnistamisena. Pääoma kuvaakin hyvin osaamisidentiteettiä, jossa tarkkarajaisten ammattien sijaan jatkuvasti kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava osaaminen nähdään avaintekijänä yksilön ja yhteiskunnan vuoropuhelussa.

Osallistujien näkemyksiä uraohjauksesta

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön ja Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeiden yhteistyönä järjestettiin 23.11.2020 webinaari Moninainen YAMK ja uraohjaus – uraseurantatiedon hyödyntämisen merkitys YAMK-osaamisidentiteetin rakentamisessa. Aihe kiinnosti laajasti YAMK-toimijoita, sillä osallistujia oli lähes 80 kahdestakymmenestä ammattikorkeakoulusta. Suurin osa oli lehtoreita tai yliopettajia. (Kilpinen, Nikander & Rouhelo, 2020)

Webinaari oli rakennettu niin, että ensin oli lyhyet alustukset Tomlinsonin (2017) työllistymispääomasta ja keskeisimmistä uraseurantatuloksista. Alustusten jälkeen siirryttiin työryhmiin, joissa keskeisenä kysymyksenä oli pohtia Millaista uraohjausta YAMK-opiskelijat tarvitsevat? Vai tarvitsevatko? Työskentely pohjautui kolmeen kuvitteelliseen persoonaan: sosiaali- ja terveys, liiketoiminta- sekä tekniikka. Persoonien rakentamisessa oli hyödynnetty uraseurantakyselyjen tuloksia.

Työryhmien keskusteluissa esiin tulleet uraohjaukseen ja pedagogiikkaan liittyvät näkökulmat on yhteenvedonomaisesti jäsennetty Tomlinsonin työllistymispääomateorian mukaisesti.

Inhimillinen pääoma

• opinnäytetöiden kiinnittyminen uraan
• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, osaamisen näytöt, opinnollistaminen
• työnhaun opastus: esim. CV-klinikat, LinkedIn-profiilit

Sosiaalinen pääoma

• sosiaaliset suhteet, monialaiset opiskelijaryhmät,
• verkostot opiskelussa ja työelämässä: oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta verkoston kasvattaminen
• vertaistuutorointi
• alumnit
• mentorointi (mahdollisuus verkostoitua, mutta on myös keino oman osaamiseen tunnistamiseen, katsaus työmarkkinoihin ym.)

Kulttuurinen pääoma

• sosiaalinen media (liittyy myös sosiaalisen pääomaan)
• osaamistarpeiden miettiminen itseä kiinnostavien tehtävien kautta

Psykologinen pääoma

• ajan puute
• rohkeus muutokseen
• epävarmuuden sieto
• miehinen kulttuuri tietyillä aloilla
• monikulttuurisuus, kansainvälistyminen
• itseluottamuksen vahvistuminen

Identiteettipääoma

• oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, mitä se tarjoaa työmarkkinoille
• persoonallisen ja toimijuuden kasvun tukeminen
• urasuunnitteluopinnot
• omien tulevaisuuden toiveiden täsmentäminen
• osaamisidentiteetin huomioiminen jo opintoihin hakeutumisen vaiheessa.

Yhteenveto uraohjaustarpeesta

YAMK-tutkintojen suosio on kasvanut tasaisesti. Työelämälähtöisinä tutkintoina ne tarjoavat mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen työhön ja työkokemukseen liittyvillä opinnoilla. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten opinnäytetöiden avulla kehitetään omaa organisaatiota. Työelämäkokemuksen jakaminen opiskeluverkostoissa edesauttaa omien vaihtoehtojen havaitsemista ja tukee sosiaalisen pääoman karttumista. Työelämäkokemuksen opinnollistaminen, työuralla tapahtuneen kehittymisen sanoittaminen ja näiden kautta oman tulevaisuuden suunnitelmien täsmentäminen edellyttävät uraohjausta. Jatkuvan oppimisen teemaryhmässä päädyttiin osittain samaan, kun todettiin, että reaaliaikaisuus, relevanttius ja räätälöinti ovat avaintekijöitä jatkuvan oppimisen ja kattavien elinikäisten palvelujen tuottamiseen (Marttila, Metsävuori ja Rouhelo, 2020) YAMK-tutkinnot mahdollistavat erilaisten työllistymispääomien kehittymisen ja vahvistavat ammatillista itseluottamusta. Jotta nämä tulevat yksilölle näkyviksi, myös YAMK-tutkintojen opinnoissa tarvitaan uraohjausta.