Työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohdintaa

Työn merkityksellisyyttä on pidetty tärkeämpänä kuin mitään muuta työn osa-aluetta, kuten palkkaa ja palkkioita, ylenemismahdollisuuksia ja työoloja. Hyvä uutinen on, että jokainen voi itse vaikuttaa oman työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Inspiroituneena aihetta käsittelevästä verkkokurssista esittelen tässä kirjoituksessa yhden käytännöllisen työkalun, jonka avulla jokainen voi pohtia oman työnsä tarkoitusta ja merkityksellisyyttä.

Inspiraationa verkkokurssi

Kirjoituksen inspiraationa toimivat Michiganin yliopiston professori Victor Strecherin verkkokurssit Purpose and Meaning in Life ja Purpose at Work. Kummallakin verkkokurssilla käsiteltiin samaa teemaa, tarkoitusta, ja jälkimmäinen keskittyi erityisesti työn tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen.

Life on Purpose -kirjansa johdannossa Strecher (2016) vertaa tarkoitusta lääkkeeseen:

”Kuvitellaanpa siis lääke, jonka on osoitettu lisäävän elinikääsi vuosia, vähentävän sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä, vähentävän Alzheimerin taudin riskiä yli puolella, auttavan sinua rentoutumaan päivisin ja nukkumaan paremmin öisin, …aktivoivan luonnollisia tappajasolujasi, vähentävän tulehdussolujasi, lisäävän hyvää kolesteroliasi ja korjaavan DNA:tasi.”

(Strecher, 2016)

Hän jatkaa:

”Paitsi että se ei ole lääke. Se on tarkoitus. Ja se on ilmainen.”

(Strecher, 2016)

Kirja ja verkkokurssit toimivat oppaana, kuinka oman elämän ja työn tarkoitusta voi pohtia, ja jos tarkoitus on hukassa, niin miten se on mahdollista löytää.

Työn merkityksellisyydestä Strecher käyttää tunnettua esimerkkiä siivoojasta, jonka presidentti John F. Kennedy tapasi tutustuessaan kuulentoprojektiin NASAn päämajassa. Kysyessään siivoojalta, mikä tämän tehtävän oli, siivoja vastasi siivoansa ”jotta saisimme miehen kuuhun” (Helve, 2022).

Yhtenä keskeisimpänä käytännön oppina verkkokurssista sain työkalun elämän ja työn merkityksellisyyden ja tarkoituksen hahmottamiseen elämän tavoitteiden, olemisen tavoitteiden ja tekemisen tavoitteiden avulla. Tässä kirjoituksessa esittelen esimerkin avulla, kuinka tätä työkalua voi soveltaa työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohdintaan. Työkalu on hyödyllinen asian pohtimiseen siitäkin huolimatta, että työn tarkoitus ja merkityksellisyys tuntuisivat olevan itselle jo täysin selviä.

Työkalu työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohdintaan

Työkalu työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohdintaan voidaan yksinkertaistaa vastaamalla seuraavaan kysymykseen: ”Mitä ovat ne elämäsi tavoitteet, jotka merkitsevät sinulle eniten?” (Strecher, 2016). Tämän avuksi verkkokurssilla esiteltiin kehikko, joka helpottaa näiden tavoitteiden tunnistamista. Alla esiteltävä työkalu on muokattu versio tästä kehikosta, jossa sen käsitteistöä on yhtenäistetty muotoiluajattelun terminologian kanssa (Strecher, 2016; Cooper ym., 2014; Hassenzahl, 2010):

Tunnistatko elämän tavoitteesi? Eli “olen täällä tällä planeetalla tämän lyhyen ajan universumissa ollakseni ______________________.” Näitä seuraavat olemisen tavoitteesi – mielialat, emootiot ja tunteet, joita haluat kokea ollaksesi se ihminen, joka haluat olla. Lopuksi tekemisen tavoitteet – erityiset tavat ja käyttäytymismallit, joita sinun on säännöllisesti harjoitettava, jotta voit tehdä ne asiat, joita tarvitset ollaksesi se henkilö, joka haluat olla.

Näitä tavoitteita voi visualisoida kolmena sisäkkäisenä ympyränä (kuvio 1), jonka ytimessä ovat elämän tavoitteet, seuraavalla kehällä olemisen tavoitteet ja viimeisellä kehällä tekemisen tavoitteet. Elämän tavoite tai tavoitteet mietitään siis ensin ja sijoitetaan kuvion keskelle ohjaamaan, minkälaisilla olemisen ja tekemisen tavoitteilla elämän tavoite voidaan saavuttaa. Esimerkkikuviossa elämän tavoitteena on olla inspiroiva johtaja ja mentori, ja siihen liittyvät olemisen ja tekemisen tavoitteet ovat kuvattuna seuraavilla kehillä.

Esimerkissä elämän tavoitteet on yksinkertaistettu yhteen teemaan, inspiroivana johtajana ja mentorina olemiseen. Usein kuitenkin elämän tavoitteet koostuvat useammasta teemasta, joiden tunnistamista helpottaa elämän hahmottaminen erilaisten roolien kautta, esimerkiksi rooli perheen jäsenenä, rooli työyhteisön jäsenenä ja rooli muiden yhteisöjen jäsenenä. (Strecher, 2016). Tässä esimerkissä tarkastellaan olemisen ja tekemisen tavoitteita kuitenkin vain yhdestä teemasta käsin. Inspiroivana johtajana ja mentorina olemista tukevat tässä esimerkissä seuraavat olemisen tavoitteet: empaattinen, inspiroiva, energinen, hyvinvoiva ja myötätuntoinen. Tekemisen tavoitteet eli käyttäytymismallit ja säännölliset harjoitukset, jotka mahdollistavat tämän, koostuvat esimerkiksi empaattisesta kuuntelusta ja rakentavasta vuorovaikutuksesta, pitämällä itsestä ja muista huolen, mahdollisuuksien näkemisestä ja antamisesta, lukemisesta ja kirjoittamisesta, kävelypalavereista, aamuliikunnasta, pyöräilystä, joogasta ja meditaatio- ja mindfulness-harjoituksista.

Kuviota 1 ei tule kuitenkaan nähdä reseptinä, vaan esimerkkinä tavoiteasetannasta. Jokaisen tulisi siis omakohtaisesti miettiä, mitä hänen tavoitteensa voisi olla.

Asian pohtimista voi helpottaa tavoitehierarkian ja tavoitteiden välisten yhteyksien hahmottaminen. Kuviossa 2 tavoitteet on esitetty hierarkkisina, jossa ideaali itse sijaitsee tavoitehierarkian korkeammalla tasolla, ja se muodostuu pitkän tähtäimen tavoitteista, ydinarvoista ja sosiaalisesta identiteetistä, elämän tavoitteista.

Korkeamman tason abstraktimmat ja pidemmän aikavälin tavoitteet yhdistävät ihmisen toimet hänen identiteettiinsä (Berkman ym., 2017), hänen kertomukseensa itsestään (McAdams, 2013). Kun tavoitteena on olla inspiroiva johtaja ja mentori, niin sen saavuttamiseksi johtaja tavoittelee olevansa empaattinen, myötätuntoinen, inspiroiva, energinen ja hyvinvoiva. Olemisen tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy puolestaan tehdä konkreettisia toimia ja miettiä, miten voi saavuttaa omat tavoitteensa päivittäisellä toiminnalla.

Kuvion 2 esimerkistä voi huomata, että yhden olemisen tavoitteen saavuttamiseen voi liittyä useampi tekeminen. Esimerkiksi hyvinvointia voi edistää pyöräilyllä, aamuliikunnalla, kävelypalavereilla ja pitämällä itsestään huolen. Nämä toimenpiteet voivat lisätä energisyyttä ja siten antaa virtaa päivittäiseen johtamistyöhön. Toisaalta empaattisuus ja inspiroivuus vaativat myös toisenlaista tekemistä, kuten työyhteisön jäsenten empaattista kuuntelua, rakentavaa vuorovaikutusta ja mahdollisuuksien näkemistä ja antamista omassa työyhteisössä.

Tuumasta toimeen

Tärkeää on sisäistää, että työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohdinta sellaisenaan ei välttämättä johda minkäänlaiseen muutokseen, ellei määrittämiään tavoitteita vie käytäntöön. Tavoitteiden asetannan lisäksi on tunnistettu, että tekemisen tavoitteiden viemiseksi käytäntöön vaikuttavat esimerkiksi omat tavat ja tottumukset, sisäinen ja ulkoinen motivaatio, sosiaalinen ympäristö ja muutoksen herättämät tunteet. Tavoitteiden pohtiminen on kuitenkin hyvä lähtökohta muutokselle. Tavoitteita on helppo seurata päivittäin: Kuinka itse toteutan asettamiani tekemisen tavoitteita? Ovatko ne realistisia ja saavutettavia? Onko niistä apua ja vievätkö ne eteenpäin?

Aika ajoin voi myös pohtia, kuinka hyvin elämisen tavoitteet, olemisen tavoitteet ja tekemisen tavoitteet ovat linjassa keskenään. Tuleeko jotain tiettyä tavoitetta jatkuvasti laiminlyötyä ja millaisia korjausliikkeitä sen seurauksena olisi syytä tehdä? Tarvitaanko kurinpalautusta, vai onko järkevämpää muuttaa omia tavoitteita, esimerkiksi valita jonkun tavoitteen tilalle toinen tavoite?

Kannustankin kaikkia kokeilemaan olisiko tästä työkalusta jotain iloa omien tavoitteiden pohdintaan ja asettamiseen.