Tulevaisuus on monitieteinen

Monitieteisen yhteistyön tekeminen avointen ongelmien äärellä on vaikeaa, mutta tarvitsemme sitä tulevaisuudessa entistäkin enemmän voidaksemme ymmärtää paremmin viheliäisiä yhteiskunnallisia ongelmia ja ilmiöitä ja luodaksemme niihin laaja-alaisia ratkaisuja.

Monitieteisen yhteistyön tutkimusta ja fasilitointia

Hämeen ammattikorkeakoulun neljä tutkimusyksikköä, HAMK Bio, HAMK Smart, HAMK Tech ja HAMK Edu aloittivat viime vuonna monitieteisen tutkimusyhteistyön opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien suurhankkeiden, Bioeconomy 4.0:n (B4) ja Carbon 4.0:n (C4), parissa. Hankkeiden keskeisenä teemana on soveltaa digitalisaation, tekoälyn ja data-analytiikan menetelmiä biotalouden prosesseihin (Kunttu, Pakarinen & Pölönen, 2020). Hanketyön tavoitteena on osaltaan rakentaa uudenlaisia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin, tässä tapauksessa erityisesti ilmastonmuutoksen haasteisiin biotaloudessa, yhdistämällä tutkijoiden ja kehittäjien tietotaitoja monelta eri alalta.

HAMK Edu -tutkimusyksiköstä hankkeeseen osallistuu käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteilijöitä sekä oppimisratkaisujen kehittäjiä – meidän kiinnostuksen kohteemme liittyvät tässä hankekokonaisuudessa erityisesti tiedon luomiseen ja oppimiseen monitieteisissä tiimeissä ja verkostoissa sekä käyttäytymisen muutokseen yhteiskunnallisen muutoksen tekijänä. Tutkimus on luonteeltaan toimintatutkimusta (Heikkinen, Rovio & Syrjälä, 2007) eli tarkoituksenamme on sekä tutkia että kehittää tutkittavaa toimintaa. Tekemällä tiivistä yhteistyötä HAMKin tutkimusyksiköiden kanssa sekä hankimme uutta ymmärrystä monitieteisestä tutkimus- ja kehitystyöstä että saamme kehittyä eteenpäin yhdessä.

Tarkastelussa vuorovaikutteinen asiantuntijuus

Muuan kiehtova tarkastelukulma tiimien oppimiseen on asiantuntijuus ja sen kehittyminen monitieteisessä yhteistyössä. Yhteisen ongelman määrittely, käsitteistä keskustelu ja toiminnan suunnittelu voi olla monin tavoin haastavaa erilaisten ammatillisten ja tieteellisten taustojen kohdatessa uudenlaisen tekemisen rajapinnoilla. Asiantuntijoiden yhteistyötä voidaan tarkastella esimerkiksi Edwardsin (2010; 2017) kehittelemän relationaalisen asiantuntijuuden käsitteen avulla. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että toisten asiantuntijoiden ongelmanratkaisutilanteeseen tuomat ammatilliset resurssit, joita ovat esimerkiksi heidän osaamisensa, asiantuntijuutensa, tietonsa ja taitonsa, voivat lisätä kaikkien ymmärrystä yhteisestä ongelmasta (Edwards, 2010).

Eri alojen asiantuntijoiden yhteistyössä on siis tärkeää saada kaikkien osaaminen ja kokemus yhteiseen käyttöön – esimerkiksi Pukkila ja Helander tarkastelevat monialaista asiantuntijuutta yksilökeskeisyyden sijaan yhteisöllisenä voimavarana (2016). Se edellyttää kuitenkin toisten resurssien tunnistamista, tunnustamista ja halukkuutta pitää erilaisia osaamisia ryhmän yhteisinä resursseina. Osaamisen kehittämistä työelämän vuorovaikutussuhteissa jo vuosikymmeniä tutkinut Ruohotie (1996) kirjoittaakin, että ”vasta sitten, kun pidämme toista ihmistä oppimisemme lähteenä, opimme häneltä”. Relationaalinen asiantuntijuus voidaan määritellä myös käsitteillä ”suhteissa rakentuva asiantuntijuus” tai ”vuorovaikutteinen asiantuntijuus”.

Dialogista ja digitaalista fasilitointia

Kuinka sitten vuorovaikutteista asiantuntijuutta rakennetaan? Olemme lähteneet tässä hankkeessa kokeilemaan monitieteisten tiimien toiminnan tukemista dialogisella ja digitaalisella fasilitoinnilla. Fasilitoinnin tavoitteena on helpottaa ryhmän toimintaa ja auttaa sen jäseniä yhdistämään erilainen tietotaitonsa. Fasilitoinnin ote on dialoginen. Pyrkimyksenä on rakentaa dialoginen oppimisyhteisö (Aarnio, 2012), joka tuottaa monitieteistä ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luo yhteisiä merkityksiä (Lessard, Bareil, Lalonde, Duhamel, Goudreau & Hudon, 2015).

Soveltaen osin myös kehittävän työntutkimuksen metodologiaa (Engeström, 1995; 2004) hyödynnämme fasilitoinnissa prosessista ja tiimien työskentelystä hankittua tutkimustietoa. Tavoitteenamme on, että tuomme monitieteisille työryhmille avoimesti tietoa niiden toiminnasta, jotta työryhmät voivat kehittää toimintaansa edelleen. Kasvokkain tapahtuvan fasilitoinnin lisäksi sovellamme fasilitoinnissa digitaalisia työkaluja ja ympäristöjä ja arvioimme niiden sovellettavuutta. Pitkän aikavälin tavoitteenamme onkin kehittää tutkimukseen perustuva, dialogisuudesta ja digitaalisuudesta voimaa ammentava fasilitointimalli monitieteisen tutkimusyhteistyön tueksi.

Kokeiluja Kerrosviljely-osaprojektissa

Yksi niistä mielenkiintoisista osaprojekteista, joissa toteutamme toimintatutkimusta, on monitieteinen Kerrosviljely-osaprojekti. Kerrosviljelyssä eli vertikaaliviljelyssä kasvit kasvavat päällekkäisillä tasoilla, joten viljelyyn tarvittava pinta-ala on pieni. Vähäinen tilantarve pienentää lämmityskustannuksia olennaisesti, mikä lisää energiatehokkuutta. Kasteluveden kierrättämisen ansiosta myös vedenkäyttö on avomaa- ja kasvihuoneviljelyyn verrattuna vähäistä. Kerrosviljely lisääntyykin erityisen nopeasti juuri väkirikkaiden Aasian maiden suurissa kaupungeissa, joissa kerrosviljelmiä on perustettu kerrostaloihin ja jopa pilvenpiirtäjiin. Myös alueilla, joissa äärimmäiset ilmasto-olot, kuten paahtava kuumuus tai ankara kylmyys, rajoittavat viljelyä, kerrosviljely tarjoaa mahdollisuuden paikalliselle kasvien tuotannolle (Tossavainen, Kanniainen & Järvinen, n.d., s. 29). Viljelyolosuhteita kontissa seurataan anturoimalla ja kasvuolosuhteita voidaan optimoida monipuolisesti, muun muassa led-valojen spektriä ja hiilidioksiditasoa muuttamalla (Kanniainen, 2019). Esimerkiksi monet Hämeen ammattikorkeakoulun kansainväliset yhteistyökumppanit (HAMK Global Education, n.d.) ovat kiinnostuneita kerrosviljelystä ja sen käyttöönottoa tukevista koulutusratkaisuista.

Monitieteisen yhteistyön käynnistämiseksi Kerrosviljely-osaprojektissa on järjestetty kaksi työpajaa, joissa tutkijat reflektoivat toimintaansa. Ensimmäisessä työpajassa HAMK Bio -tutkimusyksikön tutkijat fasilitoivat kerrosviljelyn tutkimuskohteiden vapaata ideointia ja koontaa. Toisessa työpajassa HAMK Edu -tutkimusyksikön tutkijat fasilitoivat työskentelyä ja tutkimusideoita jatkotyöstettiin ja tarkennettiin 1) HAMKin strategian ja 2) Bioeconomy 4.0 ja Carbon 4.0 -hankkeiden hiilensidonnan ja ilmastovastuullisuuden viitekehyksissä. HAMKin strategia korostaa ammatillisen korkeakoulun uudenlaista roolia viheliäisten ongelmien ratkaisijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja työelämäorganisaatioiden kestävänä kumppanina (HAMK, n.d.). Työpajan ryhmädialogi käsitteli muun muassa tutkimuksen arvoja, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita, odotuksia tutkimustyölle sekä tutkimusyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Sovelsimme työpajassa lisäksi digitaalista Innoduel-ohjelmistoa (Innoduel, n.d.), jonka avulla tutkijat kehittelivät, arvioivat ja priorisoivat viljelykontin tutkimuskohteita. Seuraavassa vaiheessa järjestämme täysin digitaalisen työpajan, jossa käsitellään havaintoja monitieteisestä yhteistyöstä ja reflektoidaan käynnistyneitä viljelykonttikokeiluja.

Tiedonkeruun menetelmiä

Keräämme hankkeessa tietoa observoimalla, haastattelemalla, valokuvaamalla ja tallentamalla monitieteisiä työpajoja sekä audio- että videotallenteina. Hankkeen tärkeä tavoite on myös erilaisten tutkimusaineistojen ja mittaustapojen yhdistäminen, jotta monitieteistä toimintaa voitaisiin tarkastella eri näkökulmista. Uusia suunnitelmiamme on tutkia monitieteisten työryhmien toimintaa myös itsearvioinnin, oppimispäiväkirjojen ja fysiologisen mittauksen keinoin Moodmetric-älysormuksen (Moodmetric, n.d.) avulla. Tämä tutkimus mahdollistaa esimerkiksi työpäivän aikaisen vireystason ja monitieteisen yhteistyön välisten yhteyksien tarkastelun.

Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on tuoda lisää ymmärrystä ja menetelmällistä osaamista monitieteisestä yhteistyöstä sekä tiedonluomisesta ja oppimisesta tiimeissä ja verkostoissa. Tarvitsemme jatkossa entistä enemmän yhteistyöstä yli tieteen- ja ammattialojen vastataksemme paremmin globaaleihin haasteisiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen, teknologian kehittymiseen, kaupungistumiseen, ikärakenteen muutokseen ja elinikäiseen oppimiseen. Toisin sanoen meidän on osattava tehdä paremmin yhteistyötä tulevaisuutemme tähden.