Tekstiili- ja muotialan uudet koulutusratkaisut

Johdanto

Tekstiili- ja muotiala on murroksessa, jota ohjaavat ympäristövaatimukset, teknologinen kehitys sekä kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Alan tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää uusia lähestymistapoja koulutukseen ja yhteistyöhön. Tulevaisuuden työ perustuu yhteistyöverkostoihin, jotka hyödyntävät asiantuntijoiden erilaista osaamista. Tekstiili- ja muotiala on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista, ja kestävän muodin markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Jotta tämä kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä, tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja kolmannen sektorin välillä. (Suomen Tekstiili & Muoti ry, 2023)

Alan ammatillisen koulutuksen kehittäminen on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden ja edistää yritysten kilpailukykyä sekä tukea niiden vihreää siirtymää. (Suomen Tekstiili & Muoti ry, 2022) Ahlqvistin (2024) tuore opinnäytetyö osoittaa tarpeen kehittää tekstiili- ja muotialan koulutusta sekä yritysten oppimisen johtamista. Koulutusten järjestäjien tulisi paremmin huomioida yritysten erityiset koulutustarpeet ja suunnitella juuri heidän tarpeisiinsa sopivia koulutuksia. Yritysten vuorostaan tulisi tehostaa oppimismahdollisuuksia ja kehittää niitä siten, että ne tukevat yrityksen liiketoimintatavoitteita. (Ahlqvist, 2024)

Tässä artikkelissa käsittelemme Saumatonta osaamista tekstiili- ja muotialalle -hanketta, joka tähtää toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa toimivien tekstiili- ja muotialan opettajien osaamisen vahvistamiseen ja koulutustarjonnan uudistamiseen. Hankkeen keskeiset osa-alueet ovat avointen verkkokoulutusten kehittäminen, yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen, sekä ekologinen uudistuminen. Lue, miten nämä toimenpiteet yhdessä muodostavat oppimisen ekosysteemin, joka palvelee niin työelämää kuin opiskelijoitakin.

Vihreä siirtymä ohjaa tekstiiliteollisuutta

Ilmastokriisi, luonnonvarojen ja monimuotoisuuden häviäminen koettelee maapallon kantokykyä. Tarvitaan toimintamalleja, jotka ovat sekä kestäviä että eettisiä. Kestävän ja eettisen toiminnan tueksi tarvitaan tietoa valmistusketjun ja tuotteiden elinkaaren tuottamasta kuormasta ympäristölle ja tekijöille.

Tekstiilituotteet kuormittavat neljäksi eniten ilmastoa ja ympäristöä. Vesivarat, maankäyttö, neitseelliset raaka-aineet ja kasvihuonepäästöt ovat tekstiiliteollisuuden suurimmat kuormitustekijät. Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus työllistää Euroopassa 1,7 miljoonaa ihmistä, joten se on tärkeä elinkeino ja työllistäjä. Euroopan unionin keskeisimmät toimet vuoteen 2030 ovat tuotteiden kierrätettävyyden parantaminen, tuotteiden läpinäkyvyyden lisääminen digitaalisten tuotepassien kautta, ylituotannon sekä liikakulutuksen vähentäminen, tuottajavastuun kasvattaminen, mikromuovien käytön estäminen ja tekstiilijätteen viennin rajoittaminen. (Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023)

Euroopan Unionin ekosuunnitteluasetus (ESPR) astui voimaan 18. heinäkuuta 2024, ja sen tavoitteena on löytää uusia keinoja vähentää tuotteiden elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta. Valvonnan ja kuluttajien päätöksenteon tueksi otetaan käyttöön digitaalinen tuotepassi, joka kokoaa yhteen tiedot mm. tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista, kierrätettävyydestä, kestävyydestä ja materiaaleista. Digitaalinen tuotepassi parantaa tuotantoprosessien läpinäkyvyyttä ja tukevat kiertotalouteen siirtymistä, vahvistaen samalla vihreää siirtymää. (SITRA, 2024; Suomen Tekstiili & Muoti ry, 2024; Valtioneuvosto, 2024)

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä alan yritysten ja opettajien ympäristöosaamista. Tämä perustuu opetushallituksen yhteistyönä teetettyyn selvitykseen, joka osoitti, että tekstiili- ja muotialan oppilaitoksissa ei tarjota riittävästi kestävää kehitystä käsitteleviä koulutuksia, vaikka työelämässä ja vihreän siirtymän edistämisessä tällaiselle osaamiselle on suuri tarve (Vauhkala, 2021).

Tekstiili- ja muoti ry:n teettämässä osaamiskartoituksessa on myös nähtävillä tarve vahvistaa tekstiili- ja muotialan opettajien kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyvää osaamista. Selvityksen mukaan kestävän kehityksen koulutusta on vähäisesti tarjolla kysyntään nähden. (Suomen Tekstiil & Muoti ry, 2022).

Oppimisen ekosysteemin rakentaminen

Saumatonta osaamista tekstiili- ja muotialalle -hankkeen aikana keskityttiin kehittämään tekstiili- ja muotialan tutkinnon osia, joiden sisältö kytkeytyi kestävään kehitykseen. Koulutukseen valittiin 15 toisen asteen ammatillisen koulutuksen tekstiili- ja muotialan opettajaa, joista 12 henkilöä suoritti koko 20 opintopisteen koulutuksen.

Kehittämiskohteiksi opettajatiimit valikoivat seuraavat tutkinnon osat:

• Ammattitutkinto: Tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteiden suunnittelu ja valmistaminen, 45 osp (osp = osaamispiste) 
• Ammattitutkinto: Tekstiili- ja muotialan tuotteiden korjaaminen, 45 osp 
• Paikallinen tutkinnon osa, Ammatillinen perustutkinto: Tekstiilipinnan muokkaaminen, 15 osp

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda avoinna ja saatavilla olevaa verkkokoulutusta, joka vastaa helposti ja nopeasti alan muuttuviin työelämän tarpeisiin. Keskeisenä osana hanketta on ollut opettajien digitaalisen osaamisen monipuolistaminen ja heidän ammattitaitonsa vahvistaminen erityisesti kestävän kehityksen ja kiertotalouden osa-alueilla. Tämän lisäksi hankkeessa on panostettu yhteistyöhön yritysten kanssa, mikä on mahdollistanut koulutusten suunnittelun ja toteutuksen työelämän tarpeet huomioon ottaen.

Työelämäyhteistyön ja oppilaitoskohtaisten verkostojen avulla on pyritty kehittämään valtakunnallisesti kaikille avointa koulutustarjontaa, joka palvelee erityisesti niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat lisäosaamista työelämässä menestyäkseen. Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisellä on haluttu parantaa koulutuksen saatavuutta ja tukemaan elinikäistä oppimista.

Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen avoimissa oppimisympäristöissä

Saumatonta osaamista tekstiili- ja muotialalle -hankkeen yhtenä tavoitteena oli palvella työelämää ja tarjota työssä oleville parempia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Ahlqvistin (2024) tutkimuksessa ilmeni, että yritykset (60 %) ja oppilaitokset (90 %) pitävät digitaalisia taitoja ja itsenäistä opiskelua tukevia oppimisympäristöjä merkityksellisinä. Työelämässä olevat ja uutta osaamista tarvitsevat työntekijät hyötyisivät erityisesti, jos lisättäisiin kaikille avoinna olevaa koulutustarjontaa.

Hankkeessa suunnitellut ja toteutetut verkkokoulutukset rakennettiin siten, että verkkoympäristöä käyttävällä oppijalla on mahdollisuus hankkia osaamistaan omassa tahdissaan ajasta ja paikasta riippumatta, ilman vaadetta rekisteröityä alustalle. Verkossa avoinna olevat koulutussisällöt suunniteltiin vastaamaan valtakunnallisten tutkinnon perusteiden mukaista osaamista. Kertyneestä osaamisesta ohjeistettiin kaikissa kolmessa tutkinnonosan verkkokoulutuksessa kokoamaan portfolio, joka toimisi jatkossa kertyneen osaamisen tunnistamisen välineenä. Osaamisen virallinen tunnustaminen eli todistuksen saaminen kyseisestä tutkinnon osasta vaatii siten aina työelämän aidossa ympäristössä suoritettavan osaamisen näytön. Tämä edellyttää yhteydenoton koulutuksen järjestäjään, joka tunnistaa hankitun osaamisen portfoliosta ja ohjaa sen perusteella oppijan työelämässä tapahtuvaan osaamisen näyttöön.

Muotoilun prosessi ja työkalupakki verkkokurssien yhteiskehittämisessä

Hankkeen aikaisessa kehittämistyössä sovelsimme palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä sekä täydensimme toimintaa oppimismuotoilun ja käyttökokemusmuotoilun työkaluilla. Palvelumuotoilu on luovan ongelmanratkaisun prosessi, jossa palvelua kehitetään mahdollisimman tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi asiakkaalle. (Stickdorn & Schneider, 2011; Tuulaniemi, 2011) Oppimismuotoilu asettaa oppijan kehittämisen keskiöön ja käyttökokemusmuotoilulla pyritään tekemään käyttäjän kokemuksesta digitaalisessa ympäristössä mahdollisimman sujuva. (Huhtanen, 2019; IxDF, 2024) Tällä lähestymistavalla pyrimme vastaamaan oppijoiden tarpeisiin ja tukemaan näiden oppimispolkua verkkoympäristössä tarpeellisella ja tarkoituksenmukaisella oppimissisällöllä.

Keskeisiksi asiakasryhmiksi määrittelimme sekä alan yritykset edustajineen että myös uutta osaamista kaipaavat oppijat, siis verkkokurssien loppukäyttäjät. Suuri osa kehittämistoiminnastamme keskittyi jälkimmäiseen käyttäjäryhmään, sillä tavoitteemme oli toteuttaa tutkinnon osista itsenäisesti opiskeltavia, kaikille avoimia verkkokursseja. Tältä pohjalta opettajatiimit perehtyivät kehittämisen kohteena oleviin tutkinnon osien sisältöihin, ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, joista luotiin verkkokoulutusten perusrunko.

Keräsimme tietoa asiakkaistamme haastattelujen, havainnointien sekä osallistujiemme kokemuksen myötä karttuneen hiljaisen tiedon kautta. Koostimme tästä niin sanotusta asiakasymmärryksestä verkkokurssien käyttäjäryhmät persoonakuvauksiksi. Näiden oppijapersoonien kautta pohdimme, miten käyttäjämme tulevat käyttämään verkkokurssia, millaisia odotuksia, tavoitteita ja tietotarpeita heillä on sekä miten pystymme vastaamaan näihin mahdollisimman hyvin.

Verkkokoulutusten pedagogisessa käsikirjoittamisessa hyödynsimme Storyboard-työkalua, joka sopii koulutuksen yhteissuunnitteluun ja visualisointiin. (Salmon, 2021; HAMK Digipedaohjeet, 2024) Verkkokoulutusten visuaaliset ilmeet hahmottelimme ja koostimme yhteen Style Tile -työkalulla. Käyttökokemusmuotoilun näkökulmasta huomioimme muun muassa sisällön asetteluun ja saavutettavuuteen liittyviä seikkoja. Tässä yhteydessä tarkastelimme myös UX-hunajakennomallia, jossa käyttäjäkokemus jaetaan seitsemään osa-alueeseen. Lopputuloksen tulee olla käyttäjilleen käytettävä, hyödyllinen, haluttava, arvokas, löydettävä, saavutettava sekä uskottava. (Morville, 2004) Haimme hyviä käytäntöjä myös muilta verkkokoulutusten palveluntarjoajilta ja oppimisalustoilta. Aivan vastaavia toteutuksia ei löytynyt, mutta poimimme yhteiseen mietintämyssyymme joitakin mielenkiintoisia löydöksiä.

Prototyypit rakennettiin Google Sites -alustalle, ja ne pilotoitiin pienelle testikäyttäjäryhmälle palautteen keräämiseksi. Google Sites ei ole varsinainen oppimisalusta, joten sen käyttäminen tähän tarkoitukseen vaati jonkun verran luovuutta ja kekseliäisyyttä. Valmiiden oppimisalustojen tarjoamien tehtävätyökalujen sijaan osallistujamme keksivät hyödyntää osaamisen tunnistamiseen liittyvien tehtävien palautuksissa muun muassa Google Formsia ja ePortfolioita. Google Sitesin käyttöä puolsivat sen maksuttomuus, helppokäyttöisyys ja riittävä joustavuus sekä vapaa pääsy sisältöihin ilman rekisteröitymistä tai kirjautumista. Sisällöt olisivat näppärästi siirrettävissä toisiin ympäristöihin, mikäli joku haluaisi hyödyntää niitä toisaalla. Prosessimme päättyi pilotointivaiheeseen, mutta palautteita hyödynnettiin jo hankkeen aikana toteutusten selkeyttämiseen ja parantamiseen. Kaikki hankkeen aikana kehitetyt verkkokoulutukset julkaistaan käyttöön niiden valmistuttua.

Digitaalinen osaaminen käytännön kautta uudelle tasolle

Hankkeen aikana vahvistettiin ja kehitettiin tekstiili- ja muotialan opettajien digitaalista osaamista. Järjestimme yhteensä neljä koulutuspäivää, kahdeksan webinaaria ja lukemattoman määrän ohjaussessioita, joissa opettajille esiteltiin ja tarjottiin ohjausta ajankohtaisiin digitaalisiin työkaluihin sekä niiden monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Näiden tavoitteena oli herättää ajatuksia verkkosisältöjen rikastamisesta sekä tarjota konkreettisia keinoja monimuotoisten, vuorovaikutteisten digitaalisten sisältöjen luomiseen verkkokursseille. Lisäksi perehdyimme käytäntöihin, joista voisi olla hyötyä oppimiskokemukseen ja arviointiin liittyen. Näitä olivat esimerkiksi pelillistäminen, käyttökokemusmuotoilu ja saavutettavuus, ePortfoliot ja osaamismerkit.

Hankkeeseen osallistuneet opettajat saivat tuoreita näkökulmia muun muassa alla oleviin digitaalisin sovelluksiin ja ohjelmistoihin:

• verkkoalustat
• generatiivinen tekoäly verkkokurssien sisällön tuottamisen apuvälineenä
• ThingLink
• Trello
• Miro
• Seppo ja pelillistäminen
• videot verkkokurssilla ja niiden tekstitys 
• Googlen ja Microsoftin pilvipalvelut työkaluineen.

Verkkokurssien työstämisen myötä osallistujiemme digitaaliset taidot saivat käytännön tehotreeniä. Monet sovellukset olivat osallistujille uusia, mutta esimerkkien siivittämänä ja asiantuntijoiden tuella ja uudet opit vahvistuivat käytännön työskentelyn kautta.

Tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet hankkeen aikana

Suomen hallituksessa tehtyjen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien leikkaustoimenpiteiden vuoksi tekstiili- ja muotialan ammatillinen koulutus on vakavasti uhattuna. Suunnitellut leikkaukset vaarantavat alan huoltovarmuuden, osaavan työvoiman saatavuuden sekä voimaan astuneiden ympäristöasetusten vaatimien toimenpiteiden käynnistämisen. Alan koulutustarjontaa ja opettajaresursseja on yhteisneuvottelujen myötä vähennetty tai lakkautettu kokonaan, vaikka osaavista työntekijöistä on alalla jo pulaa. (Suomen Tekstiili & Muoti ry, 2024)

Ammatillisen koulutuksen kohdistuvat leikkaukset ja uudet suuntaviivat asettavat koulutukselle yhä suurempia haasteita. Muuttuva ja kehittyvä yritysmaailma tarvitsee jatkuvasti uutta osaamista. Siitä syystä on löydettävä lisää vaihtoehtoja oppimiseen, jotka eivät ole sidottuja aikaan tai paikkaan.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa työelämä tarvitsee jatkuvasti uutta osaamista, ja koulutuksen on kyettävä vastaamaan tähän kysyntään nopeammin ja tehokkaammin. On välttämätöntä tiivistää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä, jotta näihin vaatimuksiin kyetään parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan. Verkostoituminen on avainasemassa, jotta olemassa olevaa osaamista voidaan tehokkaasti hyödyntää ja osaamisen hankkijat saavat juuri niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Muuttuvassa maailmassa koulutuksessa tulee pyrkiä joustavuuteen ja ketteryyteen sekä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumatonta osaamisen hankintaa.

Hankkeen aikana pilotoidut itsenäisesti suoritettavat ja avoimet verkkokoulutukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden osaamisen hankintaan ja päivittämiseen erityisesti aikuisille, joiden kouluttautumiseen ei löydy aikuiskoulutusta tai -rahoitusta mutta joiden osaamista tulisi saada kasvatettua. Avoimet verkkokoulutusympäristöt tarjoavat lisäksi hienon mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen. Osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhteistyönä tarjoaa lisäksi mahdollisuuden siihen, että koulutuksen järjestäjän tutkinto rahoitettaisiin osakohtaisesti. (Opetushallitus, 2022)

Opettajat havaitsivat hankkeen aikana sen, että tekstiili- ja muotialan koulutustarjonnan väheneminen on tehnyt verkostoitumisesta valtakunnallisesti erityisen tärkeää. Rajalliset resurssit vaativat tiivistä yhteistyötä eri oppilaitosten ja alan asiantuntijoiden välillä. Tämä verkostoituminen ei ole ainoastaan edistänyt tiedon ja kokemusten jakamista, vaan se on myös mahdollistanut innovatiivisten ja monipuolisten oppimateriaalien kehittämisen yhdessä kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Yhteistyön kautta opettajat ovat voineet luoda laajemman ja rikkaamman koulutustarjonnan valtakunnallisesti.

Koulutuksesta tehdyn palautekyselyn perusteella hankkeeseen osallistuneet opettajat kokivat erityisesti omien digitaalisten osaamisten vahvistuneen, kehittyneen ja monipuolistuneen. Generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen koettiin erityisen hyödylliseksi paitsi verkkokurssien teksti- ja kuvasisältöjen suunnittelussa ja tuottamisessa, myös opetustyön arjessa. Digitaalisten taitojen ja osaamisen vahvistuminen näkyi erityisesti verkkokoulutusten sisältöjen monipuolisuudessa, kuten palautteista voi todeta:

”Digitaaliset taidot ovat kehittyneet, verkostoitumisen ja vertaisoppimisen kautta on tullut paljon uusia oivalluksia ja osaaminen on kehittynyt.”

”Oppia tuli monelta suunnalta ja otin monia niistä aktiiviseen käyttöön.”

”Tekoälyn käyttö oli ehdottomasti paras digitaalinen anti itselleni. Miron käyttö oli myös hyvä oppia. Meillä se toimi hyvin kokonaisuuden koordinoinnissa. Osaamismerkkien tekeminen oli minulle myös uutta.”

Koulutuksesta saadun palautteen perusteella opettajille tuli lisärohkeutta miettiä opetuksen toteuttamista uudella tavalla sekä hyödyntämään verkostojen yhteistä osaamista kaikkien hyödyksi. Hankkeessa mukana olevien opettajien tiivis koulutuksiin osallistuminen ja yhteiseen kehittämiseen sitoutuminen vahvistaa meidän kouluttajien käsitystä/kokemusta onnistuneesta koulutuksesta.

---