Tekoäly omien kokemuksien jäsentämisen tukena: tapauksena kansainvälinen yhteistyö ja vierailu

Tekoälyn käyttöön, siihen perustuvaan päätöksentekoon ja valvontaan liittyy useanlaisia eettisiä kysymyksiä, joihin ei ole vielä valmiita vastauksia. Tekoälyn mahdollisuudet parantaa monia elämän toiminta-alueita (esim. terveydenhoito) ja yksilöiden osaamista on kuitenkin laajasti tunnistettu, mikä kannustaa yksittäisiä henkilöitä soveltamaan tekoälyä omaan työarkeen.

Tämän kirjoituksen lähtökohtana on halumme kokeilla tekoälyä omien kokemuksiemme jäsennyksessä. Teemme päivittäin paljon yhteistyötä hankkeissa, joissa nimenomaan moniammatillisuus ja monialaisuus nähdään tärkeiksi resursseiksi korkeakoulujen ja yliopistojen kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Pienessä tekoälykokeilussamme mielessämme oli kysymys, miten tekoäly auttaa jäsentämään omia kokemuksiamme kansainvälisestä korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä erityisesti moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. Antaako tekoäly uusia näkökulmia ymmärtää omaa työarkeamme korkeakoulussa? Kokeilumme konkreettisena innoittajana olivat kokemuksemme kolmen päivän vierailustamme toukokuussa Limerickissä, Irlannissa Technological University of the Shannon: Midlands Midwest (TUS) -yliopistossa.

Kansainvälisen yhteistyömme ja vierailumme taustaa

Matkamme tarkoituksena oli tavata kasvotusten irlantilaisia kollegojamme, keskustella ajankohtaisista projektiasioista ja suunnitella yhteistä rahoitushakua. Vilkas, yhteinen kansainvälinen projektitoimintamme toteutuu muutoin paljolti sähköpostitse ja erilaisten virtuaalisten keskustelujen muodossa. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) tekee eri tavoin paljon yhteistyötä tämän irlantilaisen yliopiston kanssa korkeakoulu- ja yliopistoverkostossa (RUN-EU), johon kuuluu myös seitsemän muuta organisaatiota. Yhteistyössämme moniammatillisuus on jo tunnistettu ja tunnustettu lähtökohdaksi, joka auttaa löytämään ja toteuttamaan muun muassa uudenlaisia koulutus- ja urapolkuja. Uudenlaiset polut integroivat eri tieteenaloja ja hyödyntävät eri ammattiryhmien osaamista ja asiantuntemusta. Esimerkiksi RUN-EU-verkoston toiminnan tukemiseen rahoitetussa RUN-EU PLUS -hankkeessa keskitytään tutkijoiden urapolkujen ja tutkijataitojen kehittämiseen eri tavoin sekä selkeytetään mahdollisuuksia yhteisistä maisteri- ja tohtoritutkintopoluista.

Kansainvälinen yhteistyö tutkijoiden välillä koetaan yleensä hyvin mielekkääksi ja palkitsevaksi yhteistyömuodoksi. Kun tutkintojen tekemistä ohjaavat niin kansalliset kuin oman organisaation säännöt, ohjeet ja käytännöt, erilaiset huomioitavat tekijät lisääntyvät huomattavasti. Tällöin ei ole enää kyse yksittäisten tutkijoiden keskinäisestä halusta tehdä yhteistyötä, vaan yhteistyön mahdollistaa organisaatioiden kesken rakennettu yhtenäinen viitekehys. Tähän työhön tarvitaan useanlaisia toimijoita niin hallinnon, tutkimuksen kuin opetuksen alueilta. Yhteistyö selkeyttää raamit sille, mikä on mahdollista, millä ehdoilla ja milloin

Omista työhistorioistamme löytyy kokemuksia yliopistosta ja korkeakoulusta tutkijana, opettajana, kehittämis- ja projektipäällikkönä, koordinaattorina ym. Yhteinen työkokemuskenttämme tämänkaltaisissa organisaatioissa on siten monipuolinen, ja yhtenä ilmeisenä yhdistävänä piirteenä kokemuksillemme on erilaisten yhteistyökumppaneittemme moninaisuus. Vierailumme jälkeen kävimme keskustellen matkamme merkitystä ja suunniteltuja jatkotoimia läpi. Kokemuksemme kiteytyivät siihen, että meillä oli monipuolisia ja yhteistyötä rikastuttavia keskusteluja TUS-yliopiston erilaisissa tehtävissä ja eri kampuksilla työskentelevien yliopistokollegojamme kanssa: osa heistä toimii tutkijoina ja opettajina, osa tutkimuksen tukipalveluiden tai opetushallinnollisissa tehtävissä, osa yritysyhteistyön rakentajana tai mahdollistajana. Heidän koulutus- ja tiedealataustansa vaihtelevat, emmekä niistä tietenkään yksityiskohtaisesti tiedäkään.

AIchat mukaan reflektointiin

Esitimme tekoälylle AIchatissa kysymyksen moniammatillisuuden hyödyistä ja haasteista. Katsoimme, miten omat kokemuksemme niin Limerickin vierailustamme kuin jo 1,5 vuotta kestäneestä muusta tiiviistä yhteistyöstämme TUS-yliopiston kanssa resonoivat tekoälyn antamiin kuvauksiin. Seuraavassa kursivoituna muutamia AIchatin jäsentämiä teemoja, joista jokaista olemme lyhyesti kommentoineet suhteessa omiin kokemuksiimme:

Moniammatillisuuden hyöty: laajentunut ammattiosaaminen. Erilaiset työtehtävät tuovat monipuolisuutta ja osaamisen laajentumista.

Kyllä. Keskustelut erilaisista koulutus- ja työkokemustaustoista tulevien ihmisten kanssa avartavat omia näkemyksiä. Projektitoiminnassa käytössä olevien käsitteiden erilaiset tulkinnat tuovat näkyviin asioita, joita muutoin voisi luulla itsestäänselvyyksiksi, mutta jotka saavat eri organisaatioiden kansainvälisessä yhteistyössä uudenlaisia ulottuvuuksia. Kuitenkin, jos aikaa keskusteluihin käsitteiden ja termien erilaisista tulkinnoista ei ole, yhteisten välitavoitteiden (milestones) tarkistaminen aika ajoin on entistä tärkeämpää. Erityisesti EU-rahoitteisissa projekteissa on tarkka työsuunnitelma, jossa hyvin yksityiskohtaisesti kuvataan mm. yleiset tavoitteet, välitavoitteet, eri yhteistyötahojen vastuut ja tehtävät.

Moniammatillisuuden hyöty: verkostoituminen. Moniammatillinen työympäristö mahdollistaa toisten ammattilaisten kanssa yhteistyön ja verkostoitumisen.

Kyllä. Kun asettaa itsensä moniammatilliseen työskentelyyn, ei voi ennakoida tarkasti, kuinka monipuolisia yhteistyöverkostoja pienestäkin moniammatillisesta yhteistyöstä voi kehittyä. Yhteistyökumppaneittemme määrä on lisääntynyt koko ajan pikkuhiljaa RUN-EU PLUS -hankkeen toiminnan aikana. Yhdessä virtuaalisessa palaverissa ei uusien kontaktien tehtäväkuvia voi vielä kovin syvällisesti hahmottaa, mutta kontaktien toisto selkeyttää tätäkin asiaa. Kasvotusten tapaaminen irlantilaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa vahvisti jo olemassa olevia hyviä kontakteja ja avasi keskustelumahdollisuuksia henkilöiden kanssa, joihin on jatkossa aiempaa helpompi olla yhteydessä.

Moniammatillisuuden haaste: työmäärän kuormittavuus. Moniammatillisuus tuo mukanaan enemmän vastuita ja vaatimusta hallita laajempi ammattiosaaminen, mikä voi lisätä työmäärää ja kuormitusta.

Monenlaisten toimijoiden yhteistyö tuo näkyväksi koordinoinnin toimivuuden. Esimerkiksi RUN-EU PLUS -hankkeen säännöllisesti toistuvat palaverit ovat auttamassa sitä, että yksittäisille toimijoille tulevia liiallisia työmääriä ja kuormituksia voitaisiin välttää. Hankkeen koordinaattorin oma vahva motivoituminen, innostuneisuus ja sitoutuminen yhteistyöhön on avainasemassa useanlaisten toimijoiden hyvän yhteistyöilmapiirin ylläpitämisessä. Luonnollisesti kansainväliset yhteistyökonsortiot tuovat omanlaisia piirteitä vuorovaikutukselle kielien ja kulttuurien moninaisuuden muodoissa. Erilaisten, vain yhteen organisaatioon kiinnittyvien käytäntöjen runsaus haastaa myös yhteisten hyvien käytäntöjen löytymistä.

Yhteistyö ei ole persoonatonta

Tekoäly AIchat antaa muitakin teemoja moniammatillisuuden hyödyistä ja haasteista, mutta niiden läpikäymistä suhteessa omiin arkipäivän työkokemuksiimme voimme jatkaa myöhemmin. Tekoäly ei antanut meille mitään täysin uutta teemaa mietittäväksi. Kokemuksien jäsennystä se kuitenkin auttoi, ja positiivisena piirteenä kokeilussa oli luonnollisesti tämän työkalun nopeus. Voimme siis jo tämän pienen kokeilumme perusteella todeta, että tekoäly voi vahvistaa omien kokemuksien nimeämistä ja jäsentämistä tilanteessa, jossa itsellä on mielessä käsite, jolla haluaa lähestyä kokemuksiaan. Meidän tapauksessamme käsite oli moniammatillisuus. Tekoälyn antamiin jäsennyksiin ja sen käyttämiin käsitteisiin emme kuitenkaan halua omien kokemuksien reflektoinnin kohdalla täysin tukeutua, vaan nimenomaan käyttää niitä ponnahduslautana aiempaa syvempään oman työnsä ja osaamisensa tunnistamiseen.

Jo ennen kokeiluamme olemme olleet hyvin tietoisia siitä, että monialainen ja moniammatillinen tiimityöskentely on meille sellaista arkipäiväistä hanketyöskentelyä, joissa useanlaiset toimijat vastaavat omalla asiantuntijuudellaan kukin tärkeästä vastuualueesta osana moniulotteisia prosesseja. Moniammatillisuus edellyttää myös kurinalaista yhteistyösuunnitelman tekemistä, mikä selkeyttää yhteistyön toimintoja ja vastuita. Kuitenkin vasta toimijoiden vuorovaikutus ja sen eri muodot tekevät suunnitelmat eläviksi ja ainutkertaisiksi. Tekoäly ei nostanut sille esittämiemme kysymyksien pohjalta esiin vapaa-ajalla tapahtuvan yhdessäolon merkitystä moniammatillisen työskentelyn jatkuvuuden kannalta. Irlannissa TUS-yliopistossa erityisesti illalliset tarjosivat mahdollisuuden keskustella kollegoiden kanssa avoimesti myös omista elämäntilanteistamme. Tällaiset kohtaamiset lisäävät usein ymmärrystä itse kunkin yhteistyöhön motivoivista tekijöistä ja lähentävät yhteistyötä. Niin nytkin.