Sulautuva opetus ja käänteinen oppiminen moduulin kehittämisessä

Palveluiden monikanavaisuus ja virtuaalisuus ovat tulleet laajasti osaksi yhteiskuntaa ja niiden vaikutus näkyy myös koulutus- ja oppimisprosesseissa. Opiskelijoiden odotukset opiskelun joustavuudesta ja ajasta ja paikasta riippumattomuudesta kasvavat. Miten oppilaitokset vastaavat näihin haasteisiin? Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on tarjota virtuaalisia ja samalla pedagogisesti suunniteltuja digitaalisia oppimisympäristöjä. Pelkkä opetuksen digitalisoiminen ei kuitenkaan riitä, vaan on luotava myös opiskelijaa yksilönä tukevia yhteisöllisiä työskentely-ympäristöjä. Oppimisen keskiöön on nostettava oppijakeskeinen ajattelu, jossa oppimistavoitteiden ja toimintakäytäntöjen tulee perustua opiskelijan motivaation, itseohjautuvuuden ja oppimisen aitoon edistämiseen. Omat haasteensa kehittämiselle asettavat myös kasvavat opiskelijaryhmät ja opiskelijoiden entistä monimuotoisemmat vaatimukset. Samaan aikaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu ja kehittämisessä on otettava huomioon myös ammattikorkeakoulujen taloudelliset reunaehdot.

Hämeen ammattikorkeakoulun (myöhemmin HAMK) liiketalouden koulutuksessa on tavoitteena kehittää tradenomiopiskelijoiden profiloiviin opintoihin liittyviä opintokokonaisuuksia niin sanotun hybridimallin mukaisiksi. Käytännössä hybridimalli tarkoittaa 15 opintopisteen laajuisen oppimiskokonaisuuden eli moduulin suunnittelua siten, että siinä voivat sujuvasti opiskella sekä päiväopiskelijat että täysin virtuaalisesti opiskelevat monimuoto-opiskelijat. Tässä artikkelissa kuvataan, miten finanssiliiketoiminnan moduulia on kehitetty kohti hybridimallia kahdessa eri vaiheessa: keväällä 2017 ja 2018. Moduulin kehittäminen on tapahtunut HAMKin strategiaan pohjautuen ja erityisesti laadunhallintajärjestelmässä kuvatun kehittämisen kehä -periaatteen mukaisesti (HAMK, 2018a). Sen tarkoituksena on jatkuva, vähittäinen kehittyminen, jossa tavoitellaan tilannekohtaisesti parhaita tuloksia tai ratkaisuja, joita järjestelmällisesti kehitetään toiminnan edetessä. Kehittämisen kehä sisältää neljä vaihetta, joissa toimintaa 1) suunnitellaan, 2) toteutetaan, 3) toteutunutta arvioidaan ja lopuksi sen perusteella 4) kehitetään edelleen.

Moduulin kehittämistyön keskeisinä lähtökohtana ovat sulautuva opetus ja käänteisen oppimisen ideologia (Jenkins 2017; Strayer 2012; Toivola, Peura & Humaloja 2017). Tavoitteena on moduulin opetuksen sulauttaminen siten, että perinteinen luokkahuoneopetus ja virtuaalinen oppimisympäristö sulautetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa oppiminen tapahtuu. Opiskelijat voivat itse valita osallistumisensa tavat (läsnäolo luokassa tai virtuaalinen opiskelu) ja kanavat. Luennot ja materiaalit tulevat tarjolle kolmea kanavaa pitkin: 1) luokkatilanteessa, 2) verkon välityksellä online ja 3) tallenteina sekä materiaalilinkkeinä. Samanaikaisesti kehittämistyössä pyrittiin hyödyntämään käänteisen oppimisen ideologiaa, jossa oppija nähdään yksilönä sekä yhteisö oppimisen mahdollistajana (Toivola ym. 2017, 130). Käänteisen oppimisen taustalla on ajatus, että opettaja ei ensisijaisesti pyri sitouttamaan opiskelijoita jäljittelemään omaan toimintaansa, vaan pyrkii ennemminkin luomaan oppimisen mahdollisuuksia ja tukemaan opiskelijoiden toimijalähtöistä sitoutumista. Käänteisessä oppimisessa tavoitteena on tukea oppijan itseohjautuvuutta ja oppimaan oppimisen kykyä. Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa pikemminkin oppimisprosessin ohjaamista kuin perinteistä opettamista. Itseohjautuvuuden saavuttaminen vaatii selkeitä oppimistavoitteita ja oikea-aikaista ohjausta. Opiskelijoiden hyvinvointi ja sitoutuminen opiskeluun paranevat usein käänteisen oppimisen malleissa. Kognitiivisen kuormittavuuden on todettu olevan vähäisempää käänteisen oppimisen mallia hyödynnettäessä kuin perinteisessä opetuksessa (Karaca 2017).

Moduulin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Hyvän oppimiskokonaisuuden suunnittelu lähtee liikkeelle oppimistavoitteiden määrittelystä (Jenkins 2017). Kehittämiskohteena olleen moduulin ensimmäinen kehitysvaihe alkoi liiketalouden koulutuksessa uuden moduulin osaamiskuvausten (OSKU) työstämisellä, joka toimi moduulin oppimistavoitteiden ohjenuorana (HAMK 2018b). Osaamiskuvaus loi pohjan vanhojen opintojaksojen yhdistämiselle yhtenäisten oppimistavoitteiden alle, missä tavoitteet nostettiin yksittäisistä suppeammista opintojaksoista laajemmaksi 15 opintopisteen moduuliksi. Tavoiteltavia osaamisia kuvattiin opiskelijan toiminnan ja hänelle kertyvän osaamisen näkökulmasta, ei niinkään oppiainelähtöisesti. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa yhdistettiin aiemmat päivä- ja monimuoto-opiskelijoille olevat toteutukset. Käytännössä tämä tarkoitti yhtenäisen sähköisen (Moodle) oppimisalustan luomista sekä aiempien toteutusten arviointia ja niistä parhaiden oppimistavoitteiden, toimintamallien ja materiaalien valintaa ja siirtämistä uuteen moduuliin ja sen sähköiseen alustaan. Itseohjautuvuus voi toteutua vain, jos opiskelija ymmärtää, mitä hänen tulisi saavuttaa. (Toivola ym. 2017, 130). Osaamistavoitteiden pohjalta moduulin osaamistavoitteet jaettiin viikkotasoisiksi teemoiksi, joiden avulla opiskelijan oli helppo asettaa viikkokohtaiset tavoitteet ja edetä kohti koko moduulin oppimistavoitteita.

Oppimisen tueksi tarvitaan selkeitä ja opiskelijan tasolla olevia ohjeita. Lisäksi kaikki oppimateriaalit ja oppimista tukevat aineistot tulee olla vaivattomasti saatavilla (Jenkins 2017). Moduulin ensimmäisessä kehitysvaiheessa keskityttiin erityisesti kaiken materiaalin sähköiseen saatavuuteen. Tämä tarkoitti kaikkien luentojen ja esitysten sähköistä tallentamista ja linkittämistä moduulin sähköiselle alustalle. Materiaalin saatavuuden lisäksi monipuolistettiin oppimateriaaleja erityisesti finanssialan yrityksistä tulleiden vierailijoiden esityksillä ja keskeisten ja ajankohtaisten linkkien valinnalla esimerkiksi finanssialaan liittyvästä lainsäädännöstä. Sisällöllisesti jokaisella viikolla oli teemaan sopivia vierailijaluentoja, materiaalilinkkejä ja esityksiä tukemassa ja ohjaamassa opiskelijan osaamisen kertymistä ja suuntaa. Opiskelijan tehtävänä oli kirjoittaa jokaiselta viikolta oppimispäiväkirjaa ja siten tehdä näkyväksi kunkin viikon aihepiiristä saavutettua osaamista. Lisäksi moduulissa oli viisi laajempaa oppimistehtävää, jotka oli ajoitettu moduulin etenemisen kannalta sopiviin kohtiin.

Moduulin viimeisellä viikolla opiskelijoiden tehtävänä oli arvioida oppimispäiväkirjassaan toisaalta saavutettua osaamistaan ja toisaalta moduulin käytäntöjen toimivuutta. Opiskelijoita moduulissa oli 67, ja lähes kaikki antoivat palautetta moduulin toimivuudesta ja oppimisestaan. Palautteen perusteella osaaminen ja finanssialan tuntemus oli merkittävästi parantunut ja laajentunut. Monet opiskelijat kertoivat, että suhtautuminen finanssialaa kohtaan oli parantunut ja se koettiin paremmin itselle sopivaksi mahdolliseksi työskentelyalaksi. Moduulin toimivuudesta annettu palaute oli enimmäkseen hyvin positiivista. Materiaalien vaivattomassa saatavuudessa ja virtuaalisen opiskelemisen mahdollistamisessa oli erityisesti onnistuttu. Erään opiskelijan mukaan oli erinomaisen hienoa, että kaikesta tuli tallenteet, jotka sai katsoa jälkikäteen. Opiskelijan mukaan se helpotti ja joustavoitti huomattavasti opiskelua, eikä sellaista ollut ollut tarjolla muissa moduuleissa näin vahvasti. Kehittämiskohtiakin moduulin jäi. Jotkut monimuoto-opiskelijat kokivat, että moduuli ja sen ohjaus oli suunnattu enemmän päiväopiskelijoille. Toisaalta osa päiväopiskelijoista olisi kaivannut vieläkin enemmän perinteisiä lähitunteja, jossa asioita olisi käyty yhdessä läpi luokkahuonetilanteessa.

Alla olevassa taulukossa 1 on kootusti yhteenveto Finanssiliiketoiminnan moduulin kehittämistoimenpiteistä kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2017.

Taulukko 1. Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä 1. vaiheessa.

KEHITTÄMISTOIMENPITEET ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA
Osaamistavoitteiden määrittely	- Aiempien erillisten opintojaksojen tavoitteet yhtenäiseksi yhden moduuliksi tavoitteiksi osaamiskuvaukseen (OSKU). - Viikoittaiset osaamistavoitteet teemoittain.
Sisältö, tiedon lähteet ja materiaalit	- Kaikki materiaali sähköisesti saatavilla opiskelijoille. - Tiedonlähteiden monipuolistaminen: materiaalilinkit, videot, tallenteet vierailijaluennoista sekä opettajan ja opiskelijoiden esityksistä.
Opiskelijan toiminta	- Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. - Oppimistehtävät (5 kpl). - Oppimistehtävien esitykset.
Verkko-opetuksen työkalut	- Yksi yhtenäinen sähköinen (Moodle) oppimisalusta 15 op:n moduulille. - Sähköisesti tallennetut esitykset ja luennot. - Käytetyt työkalut Moodle-alustalla: keskustelualueet, wiki, videot, verkkolinkit, sähköiset esitykset.
Arviointi ja palaute	- Opiskelijan itsearviointi omasta oppimisestaan oppimispäiväkirjan lopussa. - Opiskelijan arviointi moduulin sisällöistä ja käytännöistä.

Kehittämistyön toinen vaihe

Ensimmäisessä kehittämisvaiheessa opiskelijoilta saatu palaute oli erittäin rohkaisevaa, ja moduulin toteutusta ja sen kehittämistä haluttiin jatkaa keväällä 2018. Saadun palautteen ja opettajien omien havaintojen perusteella toisen vaiheen kehittämisessä päätettiin keskittyä erityisesti kolmeen asiaan: 1) opiskelijan motivaation ja itseohjautuvuuden tukemiseen, 2) yhteisöllisen oppimisen vahvistamiseen ja 3) opetuksen sulauttamiseen niin, että opiskelijat kokevat olevansa moduulin opiskelijoita (ei päivä- tai monimuoto-opiskelijoita).

Opiskelijan rooli oppimisessa on olennainen. Opiskelijan ei ole tarkoitus olla ainoastaan tiedon kuluttaja, vaan myös tiedon tuottaja. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelija käyttää, muokkaa ja kytkee uutta informaatiota aikaisemmin hankittuun tietoon. Tämä luo kestävän pohjan motivoitumiselle. Opiskelussa käänteisen oppimisen ideologian mukaan arvostetaan syväoppimisen muotoja, jossa ymmärtäminen on tärkeämpää kuin tietojen muistaminen ja oppiminen (Toivola ym. 2017, 31). Koska opiskelija luo itse oman motivaationsa, on yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä rakentaa otolliset olosuhteet opiskelijan motivaation muodostumiselle. Motivaatiota tuetaan mahdollistamalla omatahtinen opinnoissa eteneminen sekä tukemalla itseohjautumista ja autonomiaa. Opiskelijan tulee pystyä suuntaamaan, ohjaamaan ja arvioimaan toimintaansa. Finanssiliiketoiminnan moduulin kehittämisen toisessa vaiheessa selkeytettiin oppimispolkua entisestään. Entiset erilliset oppimistehtävät purettiin ja kaikki oppimistavoitteet pilkottiin viikkoteemojen ja -tavoitteiden alle. Näiden teemojen pohjalta opiskelija kokosi oppimisportfoliota, jossa hän pystyi itse vaikuttamaan osaamisensa sisältöön ja suuntaamaan oppimistaan itseään kiinnostaviin asioihin. Oppimistehtävänä oli tehdä portfolio, jonka avulla opiskelija itse tunnistaa osaamistaan ja toisaalta voi näyttää osaamistaan esimerkiksi potentiaalisille työnantajille. Käytännössä tärkeää oli myös se, että portfolion palautus oli moduulin päätösviikolla, jolloin portfoliota pystyi työstämään prosessinomaisesti koko moduulin ajan. Uusi tieto muutti ja laajensi jo syntynyttä ymmärrystä. Kehittämistyön aikana moduulin tavoitteet uudistettiin ja niitä laajennettiin koskemaan kaikkia finanssialan osa-alueita.

Toisena kehittämiskohteena oli yhteisöllisyyden ja sosiaalisen läsnäolon edistäminen moduulin aikana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijat kokevat tyypillisesti eristäytyneisyyttä erityisesti verkko-opetuksessa (Wei, Chen & Kinshuk 2012). Tätä tukee myös ensimmäisen kehitysvaiheen palaute siitä, että virtuaalisesti opiskelevat kokivat moduulin olevan suunniteltu kuitenkin enemmän päiväopiskelijoille. Eristäytyneisyyden tunnetta voi vähentää lisäämällä sosiaalista läsnäoloa sosiaalisilla vihjeillä (Wei ym. 2012). Tässä moduulissa se tarkoitti ensinnäkin moduulin alussa, keskivaiheella ja lopussa sovittuja virtuaalisia ohjausaikoja, jossa opiskelijalla oli mahdollisuus kysyä moduulin käytännöistä tai oppimisestaan. Käyttöön otettiin myös viikoittaiset ohjaavat viestit, joiden avulla viestitettiin opettajan läsnäolosta. Opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta lisättiin keskustelualueelle tehtävien palautuksin ja toisten opiskelijoiden palautusten kommentointien avulla. Yhteisöllisyyden parantamisen kautta pyrittiin myös vähentämään eristäytyneisyyden tunnetta.

Myös toisen kehittämisvaiheen jälkeen opiskelijoita pyydettiin reflektoimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä moduulin toimivuutta. Opiskelijoita toisella toteutuksella oli 89, ja kaikki antoivat palautetta osana oppimisportfoliota. Oppimistulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin ensimmäisen kehitysvaiheen jälkeen. Opiskelijat kuvasivat, että oma osaaminen finanssialalta oli kasvanut todella paljon ja mielenkiintoa finanssialla ja sen ilmiöitä kohtaan oli lisääntynyt. Erään opiskelijan sanoin:

“Käsitykseni finanssialasta on muuttunut. Yhden oven auettua on tullut tietoisuus tiedon valtavasta määrästä ja nöyryys alaa kohtaan. Tieto ja osaaminen lisäävät tuskaa ja tässä se on näkynyt itselläni ihan konkreettisesti.”

Eräs opiskelija kertoi, että oli oppinut todella paljon finanssialasta ja opiskelu oli samalla myös todella hauskaa. Toisaalta palautetta saatiin moduulin käytännöistä ja toimintamalleista. Viikkotavoitteiden koettiin olleen monipuolisia ja opettavaisia. Niitä tukevat materiaalit olivat selkeästi esillä ja löydettävissä. Tyytyväisiä oltiin myös siihen, että palautettava oppimistehtävä oli portfolio, johon sai itse kerätä oppimiaan asioita. Lisäksi muutamat yhteisöllisen työskentelyn tehtävät koettiin tukevina ja ne loivat moduulin hyvää työskentelyilmapiiriä. Finanssialan vierailijoiden esitykset ja niiden ajankohtaisuus saivat myös kiitosta. Monet kuvasivat, että moduuli oli paras, mihin olivat opintojensa aikana osallistuneet. Eräs opiskelija kommentoi: kiitos tästä opettavaisesta matkasta. Huomioitavaa on, että nyt ei tullut yhtään palautetta siitä, että moduuli olisi ollut suunnattu vain päiväopiskelijoille. Moduulin kehittämisnäkökulmia tuli muutamia. Muutamat opiskelijat olisivat toivoneet enemmän lähiopetusta. Erityisesti tätä toivottiin matemaattisten asioiden osalta ja sijoittamisen perusteiden opettamiseen. Osa monimuoto-opiskelijoista koki, että luentoja ja materiaaleja oli liikaakin. Jotkut kokivat myös, että vierailijat mainostivat liikaa oman yrityksensä tekemistä ja sisäisiä asioitaan.

Taulukko 2. Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä 2. vaiheessa.

KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2. VAIHEESSA
Osaamistavoitteiden määrittely	- Moduulin osaamistavoitteiden laajentaminen ja monipuolistaminen. - Viikoittaiset oppimistavoitteista johdetut teemat. - Teemat väljempiä ja mahdollistavat opiskelijan tavoitteiden suuntaamisen.
Sisältö, tiedon lähteet ja materiaalit	- Materiaalien ajantasaistaminen ja kerääminen viikkokohtaisten tavoitteiden alle.
Opiskelijan toiminta	YKSILÖNÄ - Oppimisportfolion kirjoittaminen ja kerääminen omatahtisesti. - Portfolion sisällön suuntaus oman mielenkiinnon mukaan. - Portfolion palautus moduulin päätyttyä. RYHMÄNÄ - Oppimistehtävien esitykset. - Esitysten palautus ja kommentointi oppimisalustalla.
Opetuksen ohjaus	- Lisättiin virtuaaliset ohjausajat moduulin alussa, keskivaiheessa ja lopussa. - Viikoittaiset ohjausviestit. - Viikoittaiset tapaamiset, joiden sisältö myös sähköisenä.
Arviointi ja palaute	- Opiskelijan itsearviointi omasta oppimisestaan oppimispäiväkirjan lopussa. - Opiskelijan arviointi moduulin käytännöistä.

Päätelmät

Tässä artikkelissa on kuvattu liiketalouden koulutuksen finanssiliiketoiminnan moduulin kehittämistä sulautuvan opetuksen ja käänteisen oppimisen ideologioiden mukaisesti. Tavoitteena oli kehittää yksittäisistä opintojaksoista yksi 15 opintopisteen finanssiliiketoiminnan moduuli, jossa opetus ja oppimispolku ovat myös täysin virtuaalisesti opiskeltavia (hybriditoteutus). Kehittämistyötä tehtiin kahdessa eri vaiheessa: keväällä 2017 ja keväällä 2018 moduulin toteutusten yhteydessä. Kehittämistyön aikana huomattiin, että moduulin kehittäminen on hyvä tehdä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, ja että on tärkeää määritellä selkeät tavoitteet kehittämistyölle. Finanssiliiketoiminnan moduulin 1. vaiheen tärkein tavoite oli sulautuva opetus eli oppimateriaalien ja oppimispolun kuvaaminen ja tallentaminen selkeästi myös virtuaalisesti opiskeltaviksi. Toisessa vaiheessa pyrittiin parantamaan erityisesti yhteisöllisyyden tunnetta ja lisäämään entisestään opiskelijan motivaatiota opiskeltavaa ilmiötä kohtaan ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. HAMKin laadunhallintajärjestelmässä kuvattu kehittämisen kehä -periaate toimi hyvin kehittämistyön viitekehyksenä, jossa suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen kehää hyödynnettiin kahdessa eri vaiheessa. Kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa useiden toteutusten kautta edeten ja palautetta hyödyntäen voidaan löytää toimivia ratkaisuja muuttuneessa toimintaympäristössä.

Kaiken kaikkiaan tämän kehittämistyön aikana saadut kokemukset ja opiskelijapalautteet olivat erittäin rohkaisevia. Päiväopiskelijoiden ja monimuoto-opiskelijoiden sulautettu digitaalinen oppimisympäristö eli hybriditoteutus onnistuttiin rakentamaan. Tästä kehittämistyöstä hankittuja kokemuksia voidaan hyödyntää muiden liiketalouden koulutuksen moduulien toteutuksissa sekä kyseisen finanssiliiketoiminnan moduulin jatkokehittämisessä. Kehittämistyö johti opettajat laajemmallekin kehittämismatkalle. Alun perin tavoitteena ollut moduulin digitalisointi johti osaamistavoitteiden, oppimisprosessin suunnittelun, digitaalisen pedagogiikan kehittämiseen ja ilmiöpohjaisuuden kriittiseen tarkasteluun.