Muuttuva työ ilmastonmuutoksen aikana – miten ammattikorkeakoulutus reagoi?

Hämeen ammattikorkeakoulun henkilöstöpäivillä elokuussa 2019 järjestetty workshop työn muutoksesta ilmastonmuutoksen aikakaudella herätti pohtimaan, miten korkeakoulut aiheeseen reagoivat ja miten niiden tulisi reagoida. Tässä artikkelissa kerromme työn muutoksesta ilmastonmuutoksen aikakaudella erityisesti mahdollisuutena ja pohdimme sen merkitystä ja vaikutusta korkeakoulutukseen. Esittelemme henkilöstöpäivän tilaisuuden keskeiset tulokset sekä kahden ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen toimintaa. Näiden aineistojen pohjalta tarkastelemme, miten korkeakouluissa reagoidaan työn ja ammattien muutoksiin.

Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa pedagoginen keskustelu on perinteisesti nojautunut humanismiin. Tiede on kuitenkin ottanut huimia askeleita eteenpäin, ja posthumanistinen lähestymistapa voidaan nähdä realistisempana ja kestävämpänä viitekehyksenä nykyistä ja tulevaa maailmaa ajatellen. Artikkelimme taustakäsityksenä on ensisijaisesti posthumanismi, joka rakentuu humanismille, mutta posthumanismin mukaan ihminen on laji muiden lajien joukossa, ja luonto tulee huomioida kaikissa toimissa. Posthumanistisen lähestymistavan mukaan ihmisellä ei ole oikeutta tuhota luontoa tai asettaa itseään muita lajeja ylempään asemaan (Wolfe, 2009; Evans, 2015). Näkökulmana artikkelissamme on erityisesti oppimisen ja opettamisen konteksti. Tällä viittaamme siihen, miten ilmastonmuutos tulisi ammattikorkeakoulutuksessa huomioida erityisesti oppimisen ja opetuksen näkökulmasta, kun tähtäimessä on muuttuva työn maailma. Artikkelin tutkimusstrategia perustuu toimintatutkimukseen sekä olemassa olevan aineiston analyysiin. Empiirisen aineiston tiedonkeruumenetelmät perustuvat case-menetelmään, jossa aineiston muodostavat kahden ammattikorkeakoulun toimintaan liittyvä kirjallinen ja sähköinen materiaali ja muut dokumentit sekä osallistuvaan havainnointiin pohjautuva aineisto.

Ilmastonmuutos ja työn muutos – uhkakuvista mahdollisuuksiin

Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat työtä ja työssä vaadittavaa osaamista (Anttila ym., 2018; Koski & Husso, 2018; OECD, 2018; Oksanen, 2018; World Economic Forum, 2018), mutta harvemmin työn muutosta tarkastellaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kuitenkin tarve siirtyä kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja taloutta on ehkä suurimpia työn muutosten aiheuttajia. Jos ilmastonmuutos työn muuttumisen yhteydessä mainitaan, on keskustelu usein yksipuolista ja täynnä uhkakuvia. Ilmastonmuutos saattaa kuitenkin muuttaa työtä myös positiiviseen suuntaan.
Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen muuttaa työtä. Uudet teknologiat ja resurssien tehokkaampi hyödyntäminen voivat olla hyväksi paitsi ilmastolle ja luonnolle, myös taloudellisesti kannattavia ratkaisuja sekä työllisyyteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Työntekijöitä tarvitaan uusien energiamuotojen ja resurssitehokkaiden ratkaisujen suunnitteluun, tuotantoon ja palveluun. Kiertotalous luo uusia ja uudenlaisia työpaikkoja (Järvensivu & Toivanen, 2018). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin mukaan uudenlaisia ammatteja tulee syntymään, esimerkkeinä vaikkapa hiilijalanjäljen laskija, kaupunkiviljelijä, keinoliha- tai biomateriaalikasvattaja ja aurinkopaneelisiivooja (Linturi & Kuusi, 2018).

Moni ala saattaa myös muuttua aiempaa työvoimavaltaisemmaksi. Nykyisin ei ole kannattavaa korjata tuotteita, mutta kun resursseja ja raaka-aineita täytyy käyttää aiempaa vähemmän ja tehokkaammin, voi kertakäyttökulutukseen perustuva ajattelu muuttua. Tällöin tuotteiden korjaus ja huolto sekä niihin liittyvien muiden palveluiden kysyntä voisivat kasvaa ja mahdollistaa hyvin työllistävien, erilaisten käsityöammattien määrän lisääntymisen.

Tiukentuvan ympäristölainsäädännön on pelätty vähentävän työpaikkoja. Todellisuudessa vaikutus on ollut päinvastainen, sillä tiukentunut laki on synnyttänyt uusia innovaatioita ja uusia työpaikkoja. Suomessa ympäristöteknologia-alan liikevaihto on ohittanut metsä- ja paperiteollisuuden jo muutamia vuosia sitten. (Niinistö & Hassi, 2018)

Automaation ja tekoälyn pelätään vievän ihmisten työt. Todennäköisesti ne eivät voi korvata ihmistä töissä, joissa vaaditaan luovuutta, inhimillistä kosketusta tai kykyä toimia yllättävissä tilanteissa. Kestävä tulevaisuus edellyttää, että ihmisistä ja luonnosta huolehtivan työn arvostuksen tulisi nousta. Nykymaailmassa on paljon hyväpalkkaisia ja arvostettuja töitä, jotka ovat ilmaston tai luonnon näkökulmasta hyödyttömiä tai jopa haitallisia. Samaan aikaan ammatit, jotka tuottavat eniten hyvää ihmisille ja vähiten haittaa ympäristölle, ovat vähiten arvostettuja ja matalapalkkaisia, esimerkkinä vaikkapa vanhustenhoito. (Järvensivu & Toivanen, 2018; Tommola, 2018; Graeber, 2018; Dufva, 2018)

Työn merkityksellisyys on tutkimusten mukaan työntekijöille yhä tärkeämpää. Työllä koetaan olevan merkitystä, jos työnantajaorganisaatio toimii eettisesti, kestävää tulevaisuutta rakentaen ja yhteistä hyvää edistäen. Poliittisella päätöksenteolla voidaan kehittää työtä suuntaan, joka käyttää nykyistä vähemmän resursseja ja lisää ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointia. Ilmastonmuutoksella voi olla monia positiivisia vaikutuksia työn murrokseen, jos näin halutaan. Vaikka monesta asiasta on perusteltua luopua, niin tilalle voidaan saada asioita, joilla tutkimusten mukaan on aidosti ihmisten hyvinvointia lisäävä vaikutus. Näitä ovat työn merkityksellisyyden kasvu, yhteisöllisyyden ja osallistumisen lisääntyminen, sekä terveellinen ruokavalio ja puhdas työ- ja elinympäristö. (Max-Neef, 2010; Salonen & Konkka, 2015; Dufva, 2018; Järvinen & Toivanen, 2018) Ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös talouskasvun ja työllisyyden edellytys ja valtava mahdollisuus. Suomalainen ympäristöosaaminen voi hillitä ilmastonmuutosta globaalisti, lisätä työpaikkoja, ja olla Suomelle taloudellisesti kannattavaa. (Pantsar & Keronen, 2019; Isomäki, 2019)

Tulevaisuuden osaamisvaateista ja elinikäisestä oppimisesta käytävässä keskustelussa korkeakoulutuksen yhteydessä eivät ole useinkaan näyttäytyneet teemat kuten ilmastonmuutos tai kestävä kehitys. Koulutuksen täytyy kuitenkin tarjota osaamista, jolla voidaan ratkaista näitäkin kysymyksiä. (Tervasmäki & Tomperi, 2018; Konst, Scheinin & Kairisto-Mertanen, 2018; Värri, 2018). Maailman johtavat ilmastotutkijat ja tiedeyhteisö ovat yksimielisiä, että aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi alkaa loppua. (ICPP, 2018). Ilmastonmuutos ei ole yhden toimijan, valtion tai hallituksen, ratkaistavissa. Tarvitaan laajaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä multilateralismia eli monenkeskistä yhteistyötä ja päätöksentekoa. Koulutuksella on keskeinen asema turvata tiedot ja taidot toimia tällaisessa ympäristössä.

Havaintoja Hämeen ammattikorkeakoulun henkilöstöpäiviltä

Hämeen ammattikorkeakoulun henkilöstöpäivien työpajoihin osallistui noin 250 henkilöä ja pohdintoja saatiin noin sata. Osa pohdinnoista liikkui hyvin yleisellä tasolla. Opettajilla nähtiin olevan merkittävä rooli ja vastuu ilmastonmuutosaiheen käsittelemisessä. Heille tulisi tarjota koulutusta sekä miten hillitä ilmastonmuutosta että miten lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta sekä miten vaikuttaa asenteisiin. Kestävien vaihtoehtojen tulisi olla helppoja ja saavutettavia. Helpoimmin arkipäivään vietäviä ehdotuksia olivat mm. jätteiden lajittelu toimipisteissä, tilojen parempi hyötykäyttö, paperin kulutuksen vähentäminen ja ruokahävikin pienentäminen.

Osa ehdotuksista liittyi opetussuunnitelmien ja -metodien kehittämiseen. Opetussuunnitelmien sisältöihin olisi kytkettävä mukaan ilmastonmuutosteema. Ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä tulisi aiheena keskusteluttaa opiskelijoiden kanssa punaisena lankana läpi koko opetussuunnitelman, ja ympäristöasioiden integroiminen opintoihin olisi varmistettava kaikissa koulutuksissa. Kiertotalouden opetusta ja tutkimusta tulisi lisätä. Opetusmetodeihin ehdotettiin lisää verkko-opetusta, sähköisten materiaalien käyttöä, kirjojen kierrätystä sekä opiskelijaprojektien toteuttamista cleantech-yritysten kanssa. Työpajojen tuloksena saatiin myös ehdotuksia välittömiksi toimenpiteiksi. Jokaisen yksikön tulisi listata konkreettiset ympäristöteot, jotka otetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. Näistä yleisimpinä esimerkkeinä mainittiin liharuokien poistaminen ruokalan tarjonnasta, ylimääräisten pakkausten vähentäminen, matkustamisen vähentäminen, etätyön lisääminen ja kokousten järjestäminen verkossa, sekä junalla matkustavien vaihto-opiskelijoiden stipendien kasvattaminen.

Miten ammattikorkeakoulu reagoi ilmastonmuutokseen – case Turun AMK

Turun ammattikorkeakoulu (Turun amk) on strategiassaan sitoutunut Turun kaupungin ilmastosuunnitelman 2029 mukaisesti saavuttamaan alueen ilmastotavoitteet. Tavoite on, että Turun kaupunki on vuonna 2029 hiilineutraali ja sen jälkeen Turku tulee viilentämään ilmakehää. Turun amk on mukana kaikissa kaupungin ilmastosuunnitelman viidessä toimenpideohjelmassa ja näistä erityinen vastuurooli ammattikorkeakoululla on ilmastotiedon lisäämisen ja sopeutumishankkeiden ohjelmissa.

Koulutuksen kehittäminen nähdään ammattikorkeakoulun tärkeimpänä roolina ilmastonmuutostyössä. Tavoitteena on, että kaikki ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat vähintään perustiedot ilmastoasioista, ja että useimmissa koulutuksissa on tämän lisäksi merkittävä opintomäärä ilmasto-opintoja kyseiseen opiskelualaan liittyen. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on myös toteuttaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta maksuttomia aiheen verkko-opintosisältöjä, jotka ovat vapaasti suoritettavissa tai joita voidaan käyttää myös muiden oppilaitosten koulutustarjonnassa.

Merkittävä rooli ammattikorkeakoulun ilmastotyössä tulee olemaan laajasti aluetta ja sen toimijoita koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden rakentaminen ja toimeenpano. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä (TKI) suunnataan siis hankkeisiin, jotka selkeästi toteuttavat ilmastotyön tavoitteita. Keskeisiä tutkimus- ja kehittämisteemoja ovat puhdas vesi, kiertotalous, uusiutuva energiantuotanto ja energian varastointi sekä avoimen tiedon tuottaminen ja käyttäminen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Ammattikorkeakoulun TKI-hankkeiden hallintajärjestelmän kautta on jo nyt luokiteltavissa hankkeet, jotka osaltaan toteuttavat ammattikorkeakoulun ilmastotyötä käytännössä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Syyskuussa 2019 näitä jo toiminnassa olevia hankkeita oli 45 kpl ja määrä tulee selkeästi lisääntymään lähiaikoina. Vuoden 2019 ilmastosalkun volyymi on Turun amk:n osalta yli 2,7 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulun omaa toimintaa muutetaan ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaiseksi, mikä tulee aiheuttamaan muutoksia arjen toimintatapoihin. Toimitilojen tiivistämisen kautta on vuosina 2015–2020 saatu aikaan merkittävää energian käytön vähentämistä. Energian käyttöä tullaan edelleen vähentämään ja varmistamaan, että sen tuotannossa käytetään vain uusiutuvia energialähteitä. Ammattikorkeakoulun käytössä oleva autokalusto siirretään käyttämään mahdollisimman vähähiilistä polttoainetta ja uudishankinnat toteutetaan ainoastaan täyssähköautoja hankkimalla. Työmatkoja kannustetaan toteuttamaan entistä enemmän julkisilla kulkuneuvoilla, pyöräillen tai kävellen. Tavoitteena on myös, että työmatkojen aiheuttamat kasvihuonepäästöt kompensoidaan täysimääräisesti. Myös ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä sekä ruokahävikin vähentämistä kaikissa yhteistyöruokaloissa edistetään ohjelmakauden aikana.

Koulutuksen kehittämisen yksikkö Future Learning Design (FLD) tukee koulutuksia ilmastokysymysten integroimiseksi opintoihin. Turun amk:n pedagogisen lähestymistavan eli innovaatiopedagogiikan tavoitteena on, että valmistuvalla opiskelijalla on työelämässä tarvittavan osaamisen lisäksi edellytykset hyvään elämään sekä tiedot, ja taidot ja asenteet osallistua kestävän tulevaisuuden luomiseen. Tämä edellyttää, että niin opiskelija, opettaja kuin muu ammattikorkeakoulun henkilöstö ymmärtää kestävyyskriisin ja ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia ja niiden välisiä riippuvuussuhteita, tunnistaa ilmastonmuutoksessa myös mahdollisuuksia ja tiedostaa pystyvänsä vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden luomiseen omalla ja yhteisellä toiminnallaan (mm. Laininen, 2018). Ammattikorkeakoulun yhteisessä oppimissuunnitelmassa eli Innopeda-opetussuunnitelmassa on kuvattu tätä tavoitetta sekä annettu konkreettisia vinkkejä ja ideoita ilmastoymmärryksen lisäämiseksi.

Ilmasto-ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta on keskeistä, että kaikki ammattikorkeakoulun toimijat, niin henkilöstö kuin opiskelijat, omaavat ilmastokysymyksissä riittävät tiedot, taidot ja asenteet. Tämän takia suunnitelmissa on henkilöstön tukeminen muutoksessa mm. koulutuksen ja ohjauksen keinoin, samoin aktiivinen vuoropuhelu ja viestintä ilmastokysymyksissä niin nykyisten kuin tulevien opiskelijoiden kanssa.

Miten ammattikorkeakoulu reagoi ilmastonmuutokseen – case HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) strategiassa HAMK 2030 kestävä kehitys on mainittu keskeisenä toimintaa ohjaavana ja siihen sisältyvänä tekijänä. Kestävän kehityksen ohjelman on luvattu olevan valmiina 2020. Sen laadinta on parhaillaan menossa korkeakouluyhteisössä, johon kuuluu myös HAMKin hallitus. HAMKissa kestävää kehitystä edistävät toimet jäsennetään korkeakouluille tyypillisesti koulutuksen, tki-toiminnan sekä kampustoiminnan lohkoihin. Kestävän kehityksen ohjelma rakentuu YK:n Agenda 2030 tavoitteiden mukaisesti.

Koulutuksessa kestävän kehityksen ekologinen tulokulma on HAMKissa luontaisesti läsnä luonnonvara-alan koulutuksissa Evolla, Lepaalla ja Mustialassa. Luva-koulutukseen on yli kymmenen vuoden ajan kuulunut myös kestävän kehityksen koulutusohjelma. Tarkoitus on, että kaikkiin koulutuksiin on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen tietoja ja taitoja. Tilannetta tarkasteltiin vuonna 2015 haastattelemalla kymmenen koulutusohjelman edustajia (Friman ym., 2018). Tuloksista ilmenee kestävän kehityksen opintoja olevan koulutuksissa hyvin vaihtelevasti. Kestävän kehityksen opintoja oli HAMKissa lukuvuoden 2015–2016 aikana ko. koulutuksissa yhteensä 14 476 tuntia. Suurin määrä oli metsätalouden koulutuksessa (6156 t) ja pienin automaatiotekniikan koulutuksessa (311 t). Tyypillistä oli, että kestävää kehitystä tarkasteltiin useista näkökulmista (ekologinen, taloudellinen, sosiokulttuurinen) koulutuksesta riippumatta. Tällä hetkellä tavoitteena on, että vuoden 2020 kuluessa valmistuu kaikille opiskelijoille soveltuva 5 opintopisteen kestävän kehityksen opintokokonaisuus, jota on mahdollista soveltaa koulutusten substanssien mukaisesti. On kuitenkin syytä yhtyä tutkimustuloksiin, jotka kertovat opettajan aktiivisuudella ja orientaatiolla olevan keskeinen merkitys kestävän kehityksen opetuksen toteutumisessa (mm. Àvila ym., 2017, Sammalisto, Sundström & Holm, 2014, Kalsoom & Khanam, 2017). Henkilöstökoulutus ja ammattikorkeakoulun toimintakulttuuri nousevat tällöin keskeiseen asemaan.

TKI-toiminnassa kestävän kehityksen voidaan sanoa olevan huomioituna viime vuonna lähes 90 prosentissa hankkeista. Valtakunnallisia biotalouteen kytkeytyviä kärkihankkeita on HAMKin vastuulla tällä hetkellä kaksi, Carbon 4.0 sekä Bioeconomy 4.0. Molempiin on integroitu HAMKin kaikkien neljän tutkimusyksikön osaaminen. TKI-toiminnan kestävän kehityksen määristä on tulossa artikkeli ensi vuonna. Kansainvälistä ulottuvuutta TKI-toimintaan haetaan myös yhteistyössä kansainvälisten strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa (Casari Cundari, Friman, Räikkönen & Pedersen, 2018).

Kampustoiminnassa korostuvat energian ja veden kulutukseen, kierrätykseen, ruokahävikkiin ja arjen käytänteisiin liittyvät asiat. Näissä asioissa vastuutoimijoita ovat kiinteistönpidon henkilöstö sekä hankinnoista vastaavat henkilöt. Erilaiset tempaukset ja teemapäivät ovat ehdottomasti kehittämiskohteina. Niitä on alettu toteuttaa syksyllä 2019.

Koko HAMKin tasoisena uutena toimena on syksyllä 2019 osallistuttu kansainväliseen korkeakoulujen GreenMetric -arviointiin (GreenMetric, 2019; Kokkonen, Vuolahti, Ahvenharju & Puurula, 2019) yhdessä yli 800 muun korkeakoulun kanssa. Siihen kerätty monipuolinen data tulee toimimaan kestävän kehityksen tavoitteiden seurannan pohjana tulevina vuosina.
Oleellista on yhteinen tahtotila ja toiminta-alueella. HAMKin kohdalla tämä tarkoittaa mm. integroitumista Hiilineutraali Hämeenlinna -tavoitteeseen sekä Forssan seudun innovatiiviseen kiertotaloustoimintaan.

Keskustelua ja johtopäätöksiä

Tutkimusten mukaan tieto luo pohjaa paitsi ilmastoymmärrykselle, myös ilmastovastuulle. Lisääntynyt ymmärrys ilmastonmuutoksesta voi kannustaa ilmastotekoihin ja vahvistaa myös halua toimia ilmaston hyväksi. Koulutuksella on keskeinen asema turvata ilmastoymmärryksen ja -vastuun edellyttämät tiedot ja taidot sekä kyky toimia ilmastonmuutoksen aikakauden muuttuvissa ja kokonaan uusissa työympäristöissä. (Vaasan yliopisto, 2019)

HAMKin henkilöstöpäivän työpajojen tuotokset osoittavat, että koulutushenkilöstöllä on kiinnostusta ja ideoita kestävän tulevaisuuden huomioimiseksi omassa työssään ja työyhteisössään. Avoimiksi kysymyksiksi jäivät vastuu ja toteutus: miten organisoida ideoiden eteenpäin vieminen ja toteutus, ja miten saada todellista muutosta aikaan. Sama koskee kuvaamiemme kahden ammattikorkeakoulun strategisen tason kestävän kehityksen tavoitteita ja suunniteltuja ilmastotoimia. Nähtäväksi jää, ovatko ne riittäviä, kun peilaamme niitä globaaliin ympäristöömme, ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja muuttuvaan työn ja ammattien maailmaan. Oleellista on, että molemmat ammattikorkeakoulut ovat nostaneet kestävän kehityksen strategiatason asiaksi sekä tehneet toimintasuunnitelmia konkreettiseen etenemiseen. Toimet ovat vielä alussa, ja on tärkeää huolehtia suunnitelmien toteutumisesta ja seurannasta. Seurannan voi integroida laatujärjestelmään tai laatia sille oman seurantajärjestelmän. (Holm, Vuorisalo & Sammalisto, 2015; Lozano ym., 2015)

Koulutusorganisaation vastuulla on luoda sellaiset olosuhteet ja ilmapiiri, että muutos on mahdollista ja toivottavaa. Muutos vaatii päätösten tekoa ja yhteistyötä kaikkien tahojen kesken. Ammattikorkeakoululla on mahdollisuus ja velvollisuus toimia arvojohtajana ja vaikuttaa muutokseen kohti kestävää tulevaisuutta. Toivottuja muutoksia yhteiskunnassa ja maailmassa saadaan aikaan kestävällä tavalla koulutuksella ja avoimella vuorovaikutuksella, yksilöiden ja yhteisöjen toimenpiteiden ja niiden aikaansaamien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten toimien avulla. Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan. Emme voi pysäyttää muutoksia, mutta koulutuksella voimme vaikuttaa muutosten suuntaan.