• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
HAMK Unlimited

HAMK Unlimited

Julkaisuja Hämeen ammattikorkeakoulusta

  • Lehdet
        • Professional
        • Journal
        • Scientific
  • Alat
        • Ammatillinen osaaminen ja opetus
        • Biotalous ja luonnonvara-ala
        • Hyvinvointi ja sote-ala
        • Kulttuuri ja muotoilu
        • Teknologia ja liikenne
        • Yrittäjyys ja liiketoiminta
        • Muut
  • Kokoelmat
        • Avoin Häme
        • CleanExport
        • Digitalisaatio ja muutos / Digitalization and Change
        • DigiTrail
        • Employers’ perspectives on ePortfolios
        • Empowering ePortfolio Process
        • Higher education perspectives on ePortfolios
        • Innovaatiojohtaminen
        • Liikenne 4.0
        • Luomussa vara parempi
        • PoliRural – Hämeen maaseutua kehitetään tulevaisuutta ennakoimalla yhdessä
        • Problem-based learning & agropreneurship in Africa
        • Maahanmuuttajien urareitit
        • Nuoret huippumyyjät
        • Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa
        • Oppimisen digiagentit II
        • Students’ perspectives on ePortfolios
        • TAIKOJA
        • Uudistuva hevostalous
        • Universal Design for Learning (UDL)
        • KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa
  • In English
        • Articles in English
        • About HAMK Unlimited
        • Instructions for writers
        • Instructions for reviewers
        • Contact editorial staff
  • Ohjeet
        • Kirjoittajan ohjeet
        • Arvioijan ohjeet
        • Info
/ HAMK Unlimited Professional / Ammatillinen osaaminen ja opetus /

Mikromuovit viherrakentamisessa

Kuva: Jonna Kurittu

Jonna Kurittu & Sari Suomalainen

15.12.2023
Kuuntele - Listen

Muovi keksittiin 150 vuotta sitten, ja siitä on kestävyytensä ja helppokäyttöisyytensä vuoksi tullut kaikilla elämänaloilla käytetty materiaali. Viime vuosina on kuitenkin havahduttu muoveista irtoavien mikromuovien ympäristöhaittoihin. EU:n tulevien rajoitusten tavoitteena on vähentää mikromuoveja ympäristössä jopa 500 000 tonnilla (Valtioneuvosto, 2023).

Tänä syksynä Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön koulutuksessa on tutustuttu Lempäälän Halkolannotkon liikuntapuiston rakentamiseen. Kohteessa käytetään nykyisen rakentamistavan mukaan muovimateriaaleja muun muassa monitoimikenttien pinnoissa, leikkialueen putoamisalustoissa sekä liikenteen melulta suojaamaan rakennettavan meluvallin rakenteissa autonrengasrouheen muodossa. Opiskelijatiimimme on pohtinut, miten rakentamista voidaan ohjata kestävää kehitystä edistäväksi.

Mikromuovit päätyvät luonnon kiertokulkuun

Mikromuoveilla tarkoitetaan pieniä muovinkappaleita, jotka ovat läpimitaltaan alle viiden millimetrin kokoisia, eikä niitä voi helposti havaita paljaalla silmällä. Muodoltaan ne ovat erilaisia: palloja, hiukkasia tai kuituja. Näitä mikroskooppisia muovipartikkeleita päätyy ympäristöön pääasiassa teollisista prosesseista, kosmetiikasta, vaatekuiduista ja rakennusmateriaaleista. Kaikki muovilaadut hajoavat hitaasti kulumisen, auringonvalon ja sään vaikutuksesta, ja ne kulkeutuvat vesien ja tuulen mukana ympäristöön. Istutusalueilla käytettyjä katekankaita (kuva 1) on erityisen vaikea korjata pois maaperästä ehjinä, jolloin mikromuoveja voi jäädä maaperään runsaasti, ja näidenkin hajoaminen voi kestää vuosikymmeniä.

Kuva 1: Viherrakentamisessa yleisesti käytetyt suodatinkankaat valmistetaan mm. polypropeenista, joka on yleinen mikromuovin lähde. Kuva: Jonna Kurittu.

Vaihtoehtoja mikromuovin käytön vähentämiseksi

Muovit ovat yleinen osa viherrakentamisen materiaaleja. Viherrakentamisessa muovia sisältävät materiaalit ovat yleisesti käytettyjä. Muoveja on muun muassa kastelujärjestelmissä, istutusten rajausmateriaaleissa, leikkipaikkojen turva-alustoissa, liikuntapaikkojen pinnoitteissa, kalusteissa, katekankaissa ja viherkattorakenteiden eristeissä (Karjalainen 2021).

Yleisesti jo tiedetään, että mikromuovien päätymistä ympäristöön rakennetuilta alueilta voidaan torjua monin eri keinoin. Hulevesien hallinta voidaan järjestää siten, että muoviperäisistä materiaalia sisältäviltä rakennetuilta pinnoilta vesi johdetaan imeytettäväksi maaperään siten, ettei muovipartikkeleita pääse vapaasti valumaan sadevesijärjestelmään. Muoveja käytetään paljon esimerkiksi leikki- ja liikuntapaikkojen alustamateriaaleissa sekä leikkivälineiden runko-osissa. Käytöstä poistettavien leikkialueiden ja urheilukenttien asianmukainen jätteenkäsittely vähentää merkittävästi elinkaarensa loppupäässä olevien mikromuovin lähteiden päästöjä.

Mikromuovien kerääminen pois ympäristöstä on kuitenkin parhaimmillaankin paikkaava toimenpide. Paras hoito tähänkin ongelmaan on ennaltaehkäisy – viherrakentamisessa on hyvä suosia materiaaleja, joissa mahdolliset mikromuovipäästöt on huomioitu. Mikromuovien käyttö esimerkiksi urheilukenttien katteessa ollaankin kieltämässä EU-tasoisella asetuksella kahdeksan vuoden siirtymäajan päätyttyä vuonna 2031. Tulevat rajoitukset on hyvä huomioida jo nyt, jotta vältytään kalliilta muutostöiltä muutaman vuoden kuluttua.

Ekologisuus on kestävän viherrakentamisen kivijalka

Kestävä viherrakentaminen nojaa ekologisiin periaatteisiin, joissa haitalliset vaikutukset ympäristölle pyritään minimoimaan. Vastuulliset materiaalivalinnat ottavat huomioon rakennetun ympäristön koko elinkaaren. Suosimalla ekologisia ja biohajoavia materiaaleja voidaan varmistaa, että viherrakentamisen seurauksena ympäristön tila kohentuu heikkenemisen sijaan. Ajankohtaisista tutkimuksista ja selvityksistä saadaan lisätietoa. Esimerkiksi viheralalla on kartoitettu käytettäviä muovimateriaaleja ja niitä korvaavia kasvipohjaisia materiaaleja (Karjalainen, 2021)

Halkolannotkon meluvallin rakenteena pohdittiin mm. vaahtolasia autonrengasmurskeen muovittomana vaihtoehtona. Vaahtolasin haasteena kuitenkin ovat sen valmistuksen suuret hiilipäästöt. Muovittomien materiaalien kehittämiselle olisi edelleen tilausta, vaikka erilaisia kasvipohjaisia ja kierrätysmateriaaleista jalostettuja vaihtoehtoja on jo tarjolla. Leikkipaikoille turva-alustoihin vaihtoehtoina on kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, mutta näitä ei Halkolannotkossa käytetty. Muovittomat ratkaisut tulevat kuitenkin jatkossa olemaan rakennuttajien työpöydillä entistä enemmän.

Aika näyttää, miten tuleva EU:n komission hyväksymä rajoitus mikromuovien vähentämiseksi vaikuttaa viherrakentamiseen. Muoviperäisiä materiaaleja ei tulla kokonaan kieltämään, sillä kaikki muovit eivät ole mikromuovin lähteitä. Muovilla on myös tulevaisuudessa paikkansa osana ekologista rakentamista, mutta käyttökohteissa ja -tavoissa tulee varmasti tapahtumaan muutoksia. Ekologisempien vaihtoehtojen noustessa yhä enemmän esille myös niiden hinnat laskevat, joten seurauksena voi olla uusi, vähintäänkin vähämuovinen ekologisen viherrakentamisen aika. Rakennuttaja voi viisailla valinnoillaan vaikuttaa mikromuovien käytön vähentämiseen ja kestävän kehityksen strategioiden toteutumiseen.

Kirjoittajat

Jonna Kurittu, opiskelija, rakennettu ympäristö

Sari Suomalainen, lehtori, rakennettu ympäristö

Lähteet

Karjalainen, T. (2021). Viherrakentamisen synteettiset materiaalit mahdollisina mikromuovin lähteinä-Materiaalin korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062316588

Valtioneuvosto. (2023). EU:n rajoitus mikromuovien päästöjen vähentämiseksi. Haettu 15.11.2023 osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/eu-n-laajuinen-rajoitus-vahentaa-mikromuovien-paastoja-ymparistoon

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Aikamme tärkein oppimisloikka on elonkehän elvyttäminen Miksi jakaa avoimesti? Positiivinen pedagogiikka – toiminnan idea Taitopajassa Beaconit osana paikkatietoisia palveluita
PREVIOUS POST Verkkotutkinnot mahdollistavat opiskelun paikasta riippumatta
NEXT POST Developing climate-smart solutions in interdisciplinary and multicultural teams: Student perceptions

Primary Sidebar

PYSYVÄ OSOITE / URN

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153623

LISENSSI / LICENCE

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Avainsanat / Keywords

ekologisuus mikromuovit toiminta-alueet

VIITTAUSOHJE / CITE THIS ITEM

Kurittu, J. & Suomalainen, S. (2023). Mikromuovit viherrakentamisessa. HAMK Unlimited Professional, 15.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153623

Footer

HAMK UNLIMITED

HAMK Unlimited on Hämeen ammattikorkeakoulun open access
-julkaisuportaali. Julkaisuista vastaa HAMKin toimituskunta.
julkaisut@hamk.fi

TIETOA SIVUSTOSTA

Alasottoilmoitus
Käyttöehdot
Saavutettavuusseloste

Häme University of Applied Sciences

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Log in

Sivustollamme hyödynnetään evästeitä, jotta voimme seurata sivuston käyttöä ja kehittää palveluamme. HyväksyKieltäydyLISÄTIETOJA