Lääkehoitomoduuli osana maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutusta

Urareitti-hankkeessa selvitettiin, millaista täydennyskoulutusta tarvitaan, jotta EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saanut sairaanhoitaja voi saada ammatilleen laillistuksen Suomessa. Selvityksen pohjalta hankkeessa suunniteltiin kaikille EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneille sairaanhoitajille osaamista täydentävät täydennyskoulutusmoduulit. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) edellyttää lääkehoidon osaamisen todentamista kaikilta laillistusta hakevilta sairaanhoitajilta (Virtanen 2016). Tässä artikkelissa kerrotaan, mihin säädöksiin lääkehoitomoduuli perustuu, ja kuvataan moduulin tavoitteita, sisältöjä sekä pedagogisia ratkaisuja ja toteutustapoja. Toteutustavassa on otettu huomioon myös aikaisemmin hankitun osaamisen osoittamisen mahdollisuus.

Lääkehoitomoduulin taustalla olevat säädökset ja tavoitteet

Valviran lausuntojen perusteella jokaisen EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen sairaanhoitajan on täytynyt täydentää lääkehoidon osaamistaan suomalaisen terveydenhuollon vaatimusten mukaiseksi (Virtanen 2016). Tähän mennessä laillistusta hakevan sairaanhoitajan ei ole ollut mahdollista näyttää lääkehoidon osaamistaan, ellei hän ole ollut opiskelijana ammattikorkeakoulussa.

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset edellyttävät, että sairaanhoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida turvallista lääkehoitoa eri sairauksien ja erilaisten potilasryhmien hoidossa elämänkaaren kaikissa vaiheissa (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvallisen lääkehoidon oppaan mukaan työantajan on varmistettava säännöllisesti lääkehoitoa toteuttavan ammattihenkilön, kuten sairaanhoitajan, lääkehoidon osaaminen (Inkinen, Volmanen & Hakoinen 2015, 25). Käytännössä sairaanhoitajan on läpäistävä lääkehoidon testi työuransa alussa, lääkehoitoluvan saamiseksi, pitkien työstä poissaolojen jälkeen ja toistuvasti työuransa ajan.

Edellä mainitut ohjeet ja säädökset on otettu huomioon lääkehoitomoduulin tavoitteissa. Lisäksi moduulin suunnittelussa on hyödynnetty Tampereen yliopiston kehittämän EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden lääkärien pätevöitymiskoulutuksen mallia, jossa ammatillisten sisältöjen ja suomen kielen opetus on toteutettu toisiinsa nivoutuen sekä ajallisesti että sisällöllisesti (Pitkänen & Korhonen 2017).

Lääkehoitomoduulin sisällöt ja toteutustapa

Lääkehoitomoduuli on suunniteltu viiden opintopisteen laajuiseksi opintokokonaisuudeksi, kuten muutkin maahan muuttaneille sairaanhoitajille kehitetyt täydennyskoulutusmoduulit. Moduulin sisällöt määräytyvät sairaanhoitajan osaamisvaatimusten mukaisesti. Sairaanhoitaja voi näyttää osaamisensa vastaavan moduulia joko kokonaan tai osittain jo moduulin alkutestissä.

Sairaanhoitajan vähimmäisosaamisvaatimuksena on, että hän hallitsee lääkehoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Hän pystyy vastaamaan lääkehuollosta, osaa rokottaa sekä hallitsee verensiirrot. Nämä taidot edellyttävät lääkelaskujen osaamisen sekä riittäviä tietoja farmakologiasta ja farmasiasta. (Eriksson ym. 2015.) Jotta sairaanhoitaja saa lääkehoitoluvan terveydenhuollon toimipaikkaan, hänen täytyy hallita lääkehoidon perusteet, tiedonhaku luotettavista tietokannoista ja lääkehoidon toteuttaminen myös erityistilanteissa, kuten allergisen reaktion tai haittatapahtuman sattuessa. Hänellä täytyy olla osaamista kivun lääkehoidosta sekä suonensisäisen lääkityksen ja nesteytyksen turvallisesta toteuttamisesta. (Perämäki 2016.) THL edellyttää, että sairaanhoitajalla on riittävästi tietoa lääkitysturvallisuudesta, lääkitysturvallisuuden edistämisestä, lääkehoidon prosessista ja vaaratapahtumien raportoinnista (Turvallinen lääkehoito 2015, 25).

Viestintätaidot, kuten puheen ja tekstin ymmärtämien ja tuottaminen, ovat keskeinen osa turvallista lääkehoidon toteuttamista. Viestintätaitoja tarvitaan ja opitaan asiakkaan ja läheisten kohtaamis- ja ohjaamistilanteissa. Viestintätaidoissa otetaan huomioon myös moniammatillinen yhteistyö. Lääkehoito edellyttää useiden erilaisten tekstilajien ymmärtämistä ja tuottamista. On ymmärrettävä erilaisia ohjeita ja sääntöjä sekä pystyttävä soveltamaan niitä monenlaisissa tilanteissa. Sairaanhoitaja laatii ohjeita, raportteja sekä hoitotyön dokumentteja. (esim. Mällinen & Piirainen 2013 ; Niemi, Nietosvuori & Virikko 2006.)

Lääkehoitomoduulin opiskelu edellyttää eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasoa B1 (yleisten kielitutkintojen taso 3) (ks. Valvira 2016). Tavoitteena on, että moduulin lopussa kielitaito on tasolla B2. Koska ammatillisen suomen kielen osaaminen on perusta turvallisen lääkehoidon toteutumiselle, lääkehoidon moduuli on suunniteltu toteutettavaksi pääosin lähiopetuksena. Jotta ammatillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu on tehokasta, oppimistilanteissa hyödynnetään samanaikaisesti sekä suomen kielen että lääkehoidon opettajan asiantuntemusta.

Kaikille opiskelijoille järjestetään moduulin alussa ja lopussa testit, jotka sisältävät lääkelasku- ja lääkehoidon teoriakokeet sekä simuloidun näyttökokeen. Näyttökokeeseen osallistumisen edellytyksenä on edeltäneiden teoriakokeiden suorittaminen hyväksytysti. Testit läpäissyt sairaanhoitaja saa todistuksen lääkehoitomoduulin suorittamisesta. Jos opiskelija suorittaa alkutestit hyväksytysti, hänen ei tarvitse suorittaa moduulia tai hän voi osallistua tarvittaviin osioihin.

Lopuksi

Valvira on edellyttänyt jokaiselta EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneelta laillistusta hakevalta sairaanhoitajalta lääkehoidon osaamisen täydentämistä. Suunnitellussa lääkehoitomoduulissa on otettu huomioon myös aikaisemmin hankitun osaamisen näyttämisen mahdollisuus. Sairaanhoitaja voi näyttää osaamisensa vastaavan moduulia joko kokonaan tai osittain jo moduulin alkutestissä.

Jatkossa lääkehoitomoduulia kehitetään edelleen suunnittelemalla teoriakokeina ja simulaationa toteutettavia näyttökokeita. Oleellista on suunnitella lääkehoidon asiasisältöjen ja ammatillisen suomen kielen yhteensovittaminen. Lääkehoitomoduulia testeineen ja toteutustapoineen pilotoidaan EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneilla sairaanhoitajilla keväällä 2018 alkavassa SOTE-silta -hankkeessa.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018