Korkeakoulujen kansainvälistä verkostoyhteistyötä kehittämässä – suunnittelusta toteutukseen

Millaiset tekijät edistävät ja haastavat korkeakoulujen yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa? Entä millaisilla edellytyksillä verkostot onnistuvat toiminnassaan? Tässä artikkelissa kuvataan kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan uuden master’s degree -tutkinnon suunnittelua sekä siinä esille nousevia edellytyksiä ja haasteita korkeakouluverkostossa. Artikkelin toisena tavoitteena on samanaikaisesti lisätä ymmärrystä verkostomaisesta työskentelystä korkeakoulujen välillä. Artikkelin kirjoittajat ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kansallinen verkkotutkintoverkosto -hankkeessa (FONE). Hankkeessa pyritään ymmärtämään, miten erityisesti verkostojen avulla saavutetaan uudenlaisia, laajempia mahdollisuuksia tarjota joustavia opiskelumahdollisuuksia ja -polkuja. Yhteistyössä korkeakoulutoimijat pohtivat näiden tarjoamista uusille aloille digitaalisissa ympäristöissä.

Joustavien opiskelupolkujen tarjoaminen edellyttää korkeakouluilta entistä monipuolisempaa ja syvempää yhteistyötä. Kansallisella tasolla suomalaisten korkeakoulujen eAMK-hanke (2017–2020), Digivisio 2030 -hanke ja Campusonline-yhteistyö viitoittavat suuntaa kohti oppimisen ekosysteemejä, joissa pyritään tarjoamaan yhteistyössä joustavasti opiskelijan elämäntilanteeseen ja tarpeeseen sopivia opiskelupalveluita. Eurooppalaiset yliopistot -aloite vastaavasti tavoittelee tiivistä korkeakoulujen välistä yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen, innovaatioiden ja liikkuvuuden näkökulmista rakentamalla korkeakouluverkostoja Euroopan maiden välille. Tällaisia Euroopan Unionin rahoittamia Eurooppa-yliopistoverkostoja on yhteensä 24. (Opetushallitus, 2022)

Eurooppalaiset yliopistoverkostot yhteistyön mahdollistajina 

Kesästä 2020 lähtien Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on ollut mukana yhdessä Eurooppa-yliopistoverkostossa, RUN-EU Regional University Network -verkostossa (myöhemmin RUN-EU-verkosto), joka on seitsemän alueellisen korkeakoulun allianssi. HAMKin lisäksi verkostoon kuuluvat korkeakoulut Portugalista, Irlannista, Alankomaista, Unkarista ja Itävallasta. Verkostoa johtaa portugalilainen Politécnico de Leiria. HAMKin vastuulla verkostossa ovat erityisesti pedagoginen kehittäminen sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvän kilpailukyvyn rakentaminen. Käytännön yhteistyömuotoja verkoston korkeakoulujen välille on jo syntynyt monia. Esimerkkinä yhteistyöstä ovat RUN-EU-verkostossa tarjottavat kaikille verkoston opiskelijoille avoimet opintojaksot, joita kutsutaan nimellä short advanced programme (SAP). Toinen käytännön yhteistyömuoto ovat kaksoistutkinnot eri korkeakoulujen välillä. Kaksoistutkintoja on sovittu muutamia ja useista neuvotellaan parhaillaan.

RUN-EU-verkostossa voitaisiin tuottaa myös verkoston yhteisiä tutkintoja, ja se onkin tulevaisuudessa osassa tutkintoja tavoitteena. Käytännön yhteistyössä on monissa tapauksissa kuitenkin lähdetty liikkeelle esimerkiksi rakentamalla yhteisiä sisältöjä opintojaksoille tai tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella muissa verkoston korkeakouluissa, vaikka tutkinto suoritettaisiinkin vain yhteen korkeakouluun. Esimerkki tällaisesta kehitystyöstä on artikkelissa tarkasteltava HAMKin Management in Sustainable Business -tutkinto.

Management in Sustainable Business -tutkinto

HAMKissa syksyllä 2022 alkoi uusi master’s degree -tasoinen tutkinto-ohjelma Management in Sustainable Business. Opinnot toteutetaan pääosin verkko-opintoina ja intensiivijaksoina, ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ne kestävät 1,5–2 vuotta. Koulutuksen keskeisinä sisältöinä ovat vastuullinen johtaminen, liiketoiminnan vastuullinen ja kestävä uudistuminen sekä tiedolla johtaminen (kuva 1).

HAMK on koulutuksen päätoteuttaja ja RUN-EU-verkoston partnerit tarjoavat opetussuunnitelmaan valinnaisia opintoja ja opettajavaihtoja. Tutkinnon suunnitteluvaiheessa konkreettisia yhteistyömuotoa oli useita. Monialaiset opettajatyöryhmät laativat yhteistyössä opetussuunnitelman, kehittivät toimijoiden välisiä yhteistoteutuksia sekä suunnittelivat intensiiviviikkojen sisältöjä. Keskeisimpänä verkostoyhteistyössä tulevat olemaan vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvat SAP-opinnot, ja erityisesti niihin kuuluva viiden opintopisteen laajuinen, yhteisesti kehitettävä SAP-Sustainable Europe -opintojakso.  Yhteiskehittäminen on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Tulevaisuudessa Management in Sustainable Business -tutkinnostakin voi kehittyä RUN-EU-verkoston sisällä yhteistutkinto.

Verkostoyhteistyön edellytykset

Mitkä ovat onnistuneen verkostoyhteistyön edellytykset? Management in Sustainable Business -tutkinnon verkostokehittämisen valossa verkoston jäseniltä vaaditaan yhteistä tahtotilaa ja tavoitetta, jota kohden edetään. Verkoston näkökulmasta uuden tutkinnon suunnittelu tarjoaakin tälle hyvän lähtökohdan, koska ollaan kehittämässä kaikille toimijoille uusia sisältöjä ja opintokokonaisuuksia. Tiivistetysti kansainvälisen verkostoyhteistyön edellytyksinä voidaan nähdä seuraavat asiat:

• verkoston yhteinen tahtotila ja tavoite
• verkostotoimijoiden johdon tuki, organisatorinen tuki
• pitkäjänteinen sitoutuminen ja sopimukset
• yhteistyön, vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentaminen
• yhteisen toimintakulttuurin luominen, yhteiset pedagogiset linjaukset
• konkreettinen, yhteinen tekeminen.

Verkostoyhteistyön haasteet

Mikä haastaa verkostossa toimivia korkeakouluja? Parhaimmillaan verkostoyhteistyö tuo siinä toimiville korkeakouluille ja niiden opiskelijoille paljon uusia mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös haastaa korkeakouluja uudenlaisilla toimintatavoilla. Verkostoyhteistyön alkuvaiheen haasteeksi nousevatkin erityisesti eri maiden erilaiset rakenteelliset toimintatavat ja reunaehdot kuten koulutusjärjestelmät. Samoin korkeakoulujen erilaiset pedagogiset lähestymistavat ja organisaatiokulttuurit voivat olla aluksi yhteistyön haasteita. Näin ollen verkostoyhteistyön käynnistäminen vaatii huolellista suunnittelua, avointa vuorovaikutusta ja kommunikaatiota sekä avointa neuvotteluilmapiiriä.  Seuraavat seikat tulisikin ratkaista jo yhteissuunnittelun alkuvaiheessa:

• päätöksentekomallit verkostossa 
• yhteistyöyliopistojen erilaiset rakenteet koulutuksessa
• yhteistyöyliopistojen erilaiset pedagogiset lähestymistavat.

Johtopäätökset

Koulutusorganisaatioiden toimintaympäristön muutokset haastavat korkeakouluja kehittämään uudenlaisia toimintamalleja. Verkostot ja laajat oppimisen ekosysteemit auttavat siihen kuuluvia toimijoita tarjoamaan jatkuvan oppimisen koulutuspalveluita, parantavat opiskelijoiden henkilökohtaisia opintopolkuja ja kehittävät verkostossa olevien korkeakoulujen laatua. RUN-EU-verkostossa voidaan saavuttaa yhteistyön avulla opettajille ja opiskelijoille uusia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen, jakamiseen, kansainvälistymiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

Onnistumisen edellytyksinä voidaan nähdä verkoston yhteinen tahtotila ja tavoite sekä koulutusorganisaatioiden johdon ja toimijoiden sitoutuminen pitkäjänteisesti. Kansainvälisessä ympäristössä korkeakoulujen toimintakulttuurit ja pedagoginen näkemys voivat poiketa paljonkin toisistaan. Tarvitaan selkeät sopimukset, raamit ja puitteet. Kuitenkin riittävä joustavuus tulee taata, jotta voidaan vastata muuttuvaan toimintaympäristöön. Verkostoyhteistyössä keskiöön näyttäisi nousevan se, että verkoston toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen on varattava aikaa.

Kansallisessa verkkotutkintohankkeessa (FONE) seurataan ja tutkitaan jatkossakin, miten RUN-EU-verkoston ja siinä erityisesti Management in Sustainable Business -tutkinnon kehittäminen yhteistyössä etenevät.  Tuloksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää jatkossa verkostoyhteistyön kehittämiseen kansainvälisessä koulutuksessa.