Kokemuksia Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomista

Suomessa tehdyt selvitykset (esim. Airas ym., 2019; 2020) osoittavat, että maahanmuuttajien voi olla haastavaa selvitä ilman lisätukea korkeakouluopinnoissa. Suomalaisen työelämän osaaja -koulutuspilotissa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa etsittiin ratkaisuja haasteeseen. Mukaan valittiin liiketalouden ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostuneita maahanmuuttajia, joilla oli kotimaassa hankittu korkeakoulututkinto tai korkeakoulukelpoisuus toisen asteen tutkinnon kautta. Opiskelijat suorittivat suomen kielellä liiketalouden kursseja yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Lisätukea kielitaidon kehittämiseen ja opiskelu- sekä työkulttuurin omaksumiseen saatiin suomen kielen kursseilta, läksykerhosta ja kieliklinikalta. Monenlaisia haasteita, pettymyksiä ja onnistumisia kohdattiin ja ideoita sekä ratkaisuja keksittiin matkan varrella.

Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi

Suomalaisen työelämän osaaja on korkeakouludiplomi (60 op), joka pilotoitiin Jyväskylän avoimessa ammattikorkeakoulussa liiketalouden alalla vuosina 2019–2020 osana UOMA-hanketta (Uraa ja osaamista korkeakoulutetuille maahanmuuttajille). Koulutus suunnattiin maahanmuuttajille, joilla on taustalla korkeakouluopintoja kotimaasta tai Suomesta.

Koulutuspilotin taustalla olivat lukuisissa eri hankkeissa ja erityisesti Urareitti-hankkeessa (2015–2018) kertyneet kokemukset ja tulokset korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen esteistä (Alila ym., 2018). Esteiksi on tunnistettu puutteellinen suomen kielen ja erityisesti ammattisanaston hallinta sekä suomalaiseen työelämään liittyvien pelisääntöjen tunteminen. Koska työllistyminen omaa koulutustasoa vastaaviin tehtäviin on hankalaa, haluttiin tällä koulutuksella tukea työllistymistä ja urapolkua Suomessa.

Opinnot oli suunniteltu kestämään 1–1,5 vuotta, mikä tarkoittaa n. 20–30 opintopisteen lukukausivauhtia. Koulutuksen aikana opiskeltiin suomen kieltä ja suomalaisia työelämätaitoja sekä samanaikaisesti oman valinnan mukaan liiketalouden ammattiopintoja. Opintojaksoja oli verkossa ja luokassa suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskellessa kirjoitettiin esseitä ja raportteja, luettiin materiaaleja, pidettiin esityksiä ja tehtiin ryhmätöitä. Koulutukseen kuului myös projektiopintoja ja työharjoittelua. Opiskelijoilta kerättiin opiskelun kuluessa palautetta. Tämän artikkelin sitaatit on koottu opiskelijapalautteista.

Yksilöllisen opintopolun suunnittelu käyntiin jo valintahaastattelussa

Koulutukseen oli jatkuva haku, ja hakuprosessi käynnistyi täyttämällä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkosivulla oleva hakulomake. Hakulomakkeen täyttämisen jälkeen koulutuksesta kiinnostunut hakija pyydettiin joko kasvokkain tai verkossa toteutettuun haastatteluun.
Haastattelut muodostuivat mukaviksi juttelutuokioiksi, joiden aikana kartoitettiin sekä hakijan sopivuutta hankkeeseen että opintojen vastaavuutta hänen elämäntilanteeseensa ja tarpeisiinsa. Haastattelussa keskusteltiin aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta, suomen kielen suullisesta ja kirjallisesta taitotasosta, opiskelutaidoista, motivaatiosta, ajankäytöstä, rahoituksen selvittämisestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista.

Näiden kysymysten kautta saatiin kaikkien hakijoiden kanssa päätettyä, kannattaako hakijan tulla opiskelemaan UOMAan vai tukisiko jokin muu koulutus paremmin hänen kehittymistään ja työllistymistään. Esimerkiksi joidenkin hakijoiden suomen kielen taito ei ollut riittävä korkeakouluopintoihin. Heidät ohjattiin kartuttamaan suomen kielen taitoa ja kannustettiin hakeutumaan muihin ammatillista osaamista kehittäviin opintoihin tai myöhemmin uudelleen UOMA-opintoihin. Muutama valituksi tullut opiskelija ei ottanut paikkaa vastaan, koska pääsi mukaan muihin omaa kehittymistä tukeviin koulutuksiin. Kuviossa 1 havainnollistetaan Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomin pilotoinnissa toteutettua opintojen rakennetta, opintojen keskeisiä sisältöjä ja ohjauksen roolia.

Uusia mahdollisuuksia kohti ohjaamassa

Opiskelijoilla oli hyvin erilaisia taustoja ja toiveita opinnoilta, minkä vuoksi oli mielenkiintoista pohtia jokaiselle sopiva yksilöllinen opintokokonaisuus sekä sisällön että vaativuustason puolesta. Koulutustaustat vaihtelivat kotimaassa suoritetusta maisteritutkinnosta keskeneräisiin korkeakoulututkintoihin ja lukiokoulutukseen. Suomessa asuessaan osa oli suorittanut lisäksi toisen asteen ammatillisen tutkinnon, mikä ei kuitenkaan avannut ovia työelämään.

Monille oli kertynyt useita vuosia oman alan työkokemusta jo ennen Suomeen muuttoa. Suomessa asuessaan he olivat olleet erilaisissa työkokeiluissa ja -harjoitteluissa, mutta eivät olleet vielä työllistyneet koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Pilotin aikana henkilökohtaiset opintovalinnat suunniteltiin Osaajana kehittymisen opintojaksolla yhdessä opettajatutorin, tutoropiskelijoiden sekä ryhmän kanssa. He perehtyivät etukäteen itseään kiinnostaviin liiketalouden perus- tai ammattiopintoihin sekä kieli- ja työelämäopintoihin opintojaksokuvausten perusteella. Osa tarvitsi enemmän tukea opintojen valintaan, kun taas osa teki päätöksensä itsenäisesti. Myös opintojen vaativuustaso mietittiin sen mukaan, millaista osaamista opiskelijalla oli entuudestaan ja millaisia tavoitteita hänellä oli UOMAn jälkeiselle ajalle. Osa opiskelijoista halusi pääasiassa täydentää aikaisempaa osaamistaan ja osan tavoitteena oli vahvistaa suomenkielisen ammattisanaston hallintaa.

Kaikki menee hyvin koska olen ihan tottunut projektien suunnittelemiseen, toteutukseen ja analysoimiseen, koska on suorittanut paljon samanlaisia projekteja kotimaassa. En huolehdi tästä kurssista ollenkaan.

Opettajatutorin rooliksi muodostui pitää silmällä esim. avoimen AMK:n väylän vaatimusten täyttymistä ja antaa tukea opintojen yhteensovittamisessa. Alkuvaiheessa ohjausta ja tukea kaivattiin eniten, jotta järjestelmät, opiskelutavat, kampuksen palvelut ja toimijat sekä opintojaksot saatiin tuntumaan tutulta. Orientaatiopäiviin osallistuminen on tärkeää avoimen AMK:n opiskelijalle. Siellä kehittyy luottamus omiin opiskelutaitoihin sekä yhteys opettajatutoriin, jolta voi kysyä apua koko opintojen ajan.

Opiskelijat tutustuivat toisiinsa orientaatiopäivien aikana, Osaajana kehittymisen viikoittaisissa tapaamisissa sekä suomen kielen opinnoissa. Heistä muodostui iloinen, ahkera ja luottavainen porukka, joka auttaa toinen toistaan. Heistä oli toisilleen iloa, tukea ja apua opintojen aikana ja varmasti opintojen jälkeenkin. Onneksi kevään 2020 aloittajatkin ehtivät olla kampuksella pari kuukautta ennen korona-aikakautta, jotta he ehtivät tutustua toisiinsa, opettajiin ja opintojaksojen vaihteleviin ryhmiin ennen etäopiskeluun siirtymistä. Osa opinnoista oli verkossa jo ennen kokonaan etäopiskeluun siirtymistä, joten he olivat tottuneet toimimaan verkko-oppimisympäristöissä. Silti muutos oli suuri jokaiselle, koska työskentelyolosuhteet muuttuivat kotonakin. Oppimistulokset pysyivät tästä huolimatta hyvinä ja suorituksia kertyi mukavaan tahtiin.

Osaajana kehittyminen koostui opiskelutaitojen ja JAMKin järjestelmien orientaatiosta, työnhakutaidoista, ryhmäytymisestä, jatko-opintoinfoista ja läksykerhosta. Tapasimme keskimäärin kerran viikossa ja treenasimme työnhakuun liittyviä aiheita ja tehtäviä. Usein oli teemana läksykerho, jolloin juttelimme kuulumisten lisäksi kaikkien opintojen harmit, ilon aiheet ja haasteet. Opiskelu vieraalla kielellä ja uudessa opiskelukulttuurissa on vaativaa. Se ei ole vain erilaisten ammattisanojen tai murreilmaisujen ymmärtämistä vaan pitää ymmärtää erilaisia tapoja ilmaista asioita. Esimerkiksi opiskelutehtävien toimeksiannot saattoivat osoittautua vaikeaselkoisiksi, koska opiskelijan olisi pitänyt ymmärtää “rivien välistä” asioita.

Moni huoli ratkesi joko luokassa tai Zoomissa, kun katsoimme yhdessä verkkotyötiloja ja tehtävänantoja tai mietimme opintovalintoja. Joskus auttoi tehtävänantojen selkeyttäminen ja purkaminen yhdessä opiskelijan kanssa, jolloin opiskelija pääsi taas itsenäisesti eteenpäin. Jokaisen verkkotyötilan ja opintojakson rakenne on erilainen ja tehtävät on listattu eri tavoin, jolloin voi olla hankalaa pysyä kärryillä siitä, mitä milloinkin pitää tehdä ja millä tavalla. Oppimisen esteet olivat usein ratkaistavissa yksinkertaisilla keinoilla, tarvittiin vain pientä varmistusta ja rohkaisua siitä, että opiskelija oli ymmärtänyt lukemansa ja kuulemansa oikein. Opiskelijoilla oli aktiivinen rooli läksykerhoissa, eikä se aina tuntunut kovin helpolta, kuten seuraavasta opiskelijan kommentista voi päätellä.

Kun meillä on läksykerho, se on minulle tosi vaikeaa, koska minun täytyy vastata ja kommentoida. Puolentoista tunnin kuluttua olen jo väsynyt, ja pää oli kipeä. Mutta mielenkiintoinen asia on, että seuraavana päivänä puhun vähän paremmin suomea.

Hankkeen aikana iloitsimme yhdessä monta kertaa siitä, miten hienosti opiskelijat hoitivat haastavatkin tehtävät ja tilanteet. On välillä hyvinkin raskasta opiskella ei-äidinkielellä korkeakoulutason opintoja, kirjoittaa pitkiä akateemisia raportteja ja lisäksi yrittää ymmärtää puhekieltä puhuvia ihmisiä luokassa tai WhatsApp-ryhmissä. Myös opiskelu itsessään voi olla erilaista kuin kotimaassa. Esimerkiksi ryhmätöitä oli lähes jokaisella opintojaksolla ja niihin tuli panostaa kunnolla. Opiskelijat kertoivat siitä, että ryhmissä oli mukavaa olla ja heidät otettiin hyvin vastaan, mutta puhekielen takia oli vaikeaa välillä ymmärtää keskustelua. Kaikesta haasteellisuudesta huolimatta opiskelijat olivat rohkeita, ahkeria ja yrittivät parhaansa. Jokainen kehittyi opintojen aikana paljon sekä suomen kielen että opiskelujen suhteen. Vihot, tietokoneet ja aivot täyttyivät uusista sanoista ja suomen kulttuurista.

UOMA-opintojen edetessä kuulimme opiskelijoilta onnistumisen kokemuksista, mutta myös erilaisista peloista ja ahdistuksesta opintoihin liittyen.

Minulla on oikeasti hermot tiukoilla, koska pelkään että kurssi epäonnistuu.

Pelkäsin, että tentti olisi paljon vaikeampi. Onneksi kaikki kysymykset ja termit olivat tuttuja.

Esitykset kurssilla olivat todella hyödyllisiä ja opin paljon uutta sanastoa, jota voin käyttää tulevaisuudessa.

Uoma antaa uusia mahdollisuuksia. Päätavoitteeni on saada työpaikka. Nyt tiedän, että osaan.

Ilon aiheina opiskelijat mainitsivat palautteessa mielenkiintoiset kurssit, suomen kielen opiskelun, oman UOMA-ryhmän sekä muiden opintojaksojen ryhmien tuen. He kiittivät myös meitä hankeihmisiä sekä opiskelijatutoreita tuesta, jota saivat aina tarpeen tullen. Oli hyvä päästä puhumaan suomea joka päivä opinnoissa, vaikka omaan lähipiiriin ei kuuluisi suomalaisia. Sanavarasto kehittyi paljon sekä liiketalouden alalta että arjesta. Myös omaan liikeideaan sai tukea opinnoista ja verkostojen laajentumisen myötä.

Suomen kieltä treenaamassa

Suomen kielen opettaja oli aluksi mukana pilotissa pitämässä lähtötasotestejä opiskelijoille. Testien perusteella tarkasteltiin yhdessä pääsykoehaastattelusta saatujen tietojen kanssa, riittääkö hakijan suomen kielen taso korkeakouluopiskeluun ja kielitaidon kehittämiseen korkeakouluympäristössä ja mistä suomen kurssista opiskelijan olisi hyvä JAMKissa aloittaa. Kaikki opiskelijat aloittivat ainakin yhden suomen kurssin. Osa meni harjoittelemaan tekstitaitoja Kirjoita suomeksi -kurssille ja osa osallistui suomen peruskursseille taitotasonsa mukaan. Jotkut treenasivat suomen kieltä myös suomalaisille opiskelijoille tarkoitetuilla tukikursseilla ja viestinnän kurssilla.

Tosi hyödyllistä. Suomen kurssi oli tosi hyvä ja tiedän, että voin opiskella suomeksi ammattiopintoja. Se on tosi vaikeaa, mutta mahdollista.

Hankkeen aikana havaittiin, että kielitaidon kehittyminen riippuu lähtötason lisäksi siitä, kuinka paljon opiskelija käyttää suomen kieltä arjessaan. Vaikka kaikki opiskelijat opiskelivat suomen kielen, liiketalouden ja työelämäopintoja suomen kielellä, muu suomen kielen käyttö osoittautui kuitenkin erottavaksi tekijäksi. Suomenkielisessä työympäristössä työskentely ja suomenkieliset ystävät auttoivat kehittämään suomen kielen taitoa kaikkein nopeimmin.

Kaikki nämä kielenoppimisen tavat lisäävät opiskelijan kielitaidon lisäksi kulttuurintuntemusta. Kielitaito on kiinteästi sidoksissa siihen, miten kieltä käytetään yhteisössä. Suomen kielen opettajalla ja myös muilla hankkeessa opiskelijoita ohjanneilla on ollut tärkeä rooli myös linkkinä opiskelijan ja suomalaisen kulttuurin välillä. Opiskelijoiden kanssa on pohdittu suomen kursseilla mm., miten suomalainen kirjoittaa sähköpostia työnantajalle ja millaisilla sanoilla omaa osaamista voi kuvata työhaastattelussa.

Huomaan, että aloin ymmärtää paremmin merkityksiä, kun suomalaiset puhuvat keskenään.

Apua kieliklinikoilta

Opiskelijoiden suomen kielen taitojen kehittämiseksi ja tukemiseksi päätettiin aloittaa kieliklinikkatapaamiset maaliskuussa tehdyn tarvekyselyn tulosten perusteella. Kyselyssä nousi esille yksilöllisen, opiskelijalähtöisen ohjauksen tarve. Tarve oli havaittu jo aikaisin syksyllä, kun läksykerhossa keskityttiin enemmän kieleen kuin ammatillisen opiskelun muihin haasteisiin. Kun suomen kielen opettaja tuli täysipainoisemmin mukaan hankkeeseen maaliskuussa 2020, päästiin suomen kielen ohjausta kehittämään. Idea on lähtöisin tukiopetustoiminnasta: JAMKissa S2-opiskelijoille ja syksystä alkaen myös suomenkielisille opinnäytetyön tekijöille voidaan tarvittaessa järjestää yksilöllisempää klinikkamuotoista kielenohjausta.

Kieliklinikka-aikoja tarjotaan opiskelijoille kerran viikossa Whatsapp-ryhmässä ja tulijoita on ollut tasaisesti aina, kun aikoja on ollut tarjolla. Korkeakouluopinnoissa tarvitaan korkeaa kielitaitotasoa abstraktien käsitteiden ja mutkikkaiden uusien asioiden oppimiseksi. Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden kielitaidon haasteet ovat samansuuntaisia kuin muutenkin korkeakoulussa opiskelevien maahanmuuttajien haasteet. Haasteet liittyvät sekä kielitaitoon että opiskelukulttuuriin.

Klinikkatapaamisissa onkin käyty läpi niin tehtävänantoja kuin niihin vastaukseksi kirjoitettuja tekstejäkin suomen kielen kannalta. Myös esimerkiksi etäopiskelun edellyttämät tietotekniset taidot ovat olleet haasteena joillekin opiskelijoille. Siksi tekniikkaakin on testailtu kieliklinikoilla.

Pidän siitä, että ymmärrän jotain, ja pääni ei vahingoitu suomen kielestä. Pelkäsin, että se olisi paljon pahempaa.

Vinkkejä maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaamiseen

Läksykerhossa ja kieliklinikoilla törmättiin samaan haasteeseen: Opintojaksojen ohjeistukset ja tehtävänannot saattoivat olla hyvin abstrakteja ja monimutkaisia ja opettajien sekä muiden opiskelijoiden käyttämä kielimuoto suomea toisena kielenä puhuvalle opiskelijalle käsittämätön. Opiskelijoille annettavien ohjeiden vaikeaselkoisuus on ongelma esteettömyysnäkökulmasta myös suomenkielisten opiskelijoiden kannalta.

Suomenkieliset opiskelijat ovat usein koulupolullaan tottuneet abstraktiin käsitteistöön, opiskelijan itsereflektioon ja muihin suomalaisen opiskeludiskurssin piirteisiin. JAMKin ohjaus- ja opetushenkilöstön taitoa kohdata maahanmuuttajaopiskelijoita päätettiin tukea tuottamalla työkalupakki kulttuuri- ja kielitietoisuuden lisäämiseksi ja selkeämpien opiskelumateriaalien tuottamiseksi. Työkalupakki sisältää konkreettisia vinkkejä, miten ohjata opiskelijaa, jolla on kielellisiä haasteita tai joka tulee erilaisesta opiskelukulttuurista.

Joitakin termejä on todella vaikea muistaa muulla kuin äidinkielellä.

Pilottiin rakennettiin raamit

Pilottia suunnitellessamme mietimme myös taloudellisia kysymyksiä. Miten opiskelija rahoittaa elämänsä opintojen aikana? Mistä korkeakoulu saa rahoituksen koulutuksen järjestämiseen? Opiskelijan kannalta erilaisia opiskeluun liittyviä reunaehtoja selvitettiin yhteistyössä paikallisen TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa. Koulutus suunniteltiin siten, että se mahdollistaa joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden osallistumisen.

Pilotoimamme malli madaltaa kynnystä korkeakouluun. Opiskelijat pääsivät kokeilemaan korkeakouluopintoja ilman pääskykokeita, heitä tuettiin ja ohjattiin opintojen aikana ja opintojen suunnittelun lähtökohtana oli opiskelijan osaaminen. Opinnot koostettiin tutkinto-ohjelmien opintotarjonnasta ja siten niitä voi myöhemmin hyödyntää osana tutkintoja tai ne voivat johtaa polkuopintojen myötä ammattikorkeakoulututkintoon. Airaksen ym. (2019, 2020) ehdotukset nivelvaiheeseen ja opinnoissa tukemiseen näyttävät olevan saman suuntaisia pilottimme toimintatapojen kanssa.

Pilotin järjestäminen avoimen AMK:n toimintana osoittautui toimivaksi, se tarjosi valmiit käytännöt korkeakoululle koulutuksen rahoitukseen ja helpottaa siten koulutusmallin vakinaistamista myöhemmin.

Onnistumisia ja uusia haasteita

Opiskelijoiden ohjauksessa tulivat esille heidän onnistumisen kokemuksensa ja kehittymisharppauksensa. Välillä he kokivat oppimistehtävät hankaliksi, ja heillä oli haasteita suomen kielen kanssa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma auttoi opiskelijoita suuntaamaan opintojaan kehittämistä vaativiin suuntiin, esim. suomen kielen taitoon, työelämätaitoihin tai liiketalouden osaamiseen. Opiskelijat kokivat hyödyllisenä suomen kielen taitojen karttumisen kannalta sen, että he osallistuivat kantasuomalaisten kanssa samoille opintojaksoille.

Ohjaajien kanssa käytiin läpi JAMKin tietojärjestelmiä ja opiskelun tapoja. Läksykerhossa ja kieliklinikalla selvitettiin oppimistehtävien sisältöjä ja vaatimuksia. Ilman tätä tukea olisi ollut hankalampaa selvitä opinnoista ja päästä sisään järjestelmien kiemuroihin.

Lähtötason kartoittamisen todettiin olevan tärkeä osa hakuvaihetta, mutta se ei ole aukoton järjestelmä. Matalat pisteet lähtötasotestistä saanut opiskelija saattoi kohentaa kielitaitoaan paljon ja onnistua hyvin opinnoissa, mikäli asenne, edellytykset ja sosiaalinen verkosto olivat otolliset suomen kielen oppimiselle. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen todettiin myös antavan hyvät valmiudet suomenkielisille saman alan opintojaksoille osallistumiseen.

Hankeen aikana opiskelun haasteisiin löydettiin erilaisia ratkaisuja. Haluamme jakaa teille lukijoille myös hyvät käytänteet, joita hankkeessa onnistuneesti testattiin:

• opiskelijalähtöinen ja ratkaisukeskeinen näkökulma
• jatkuva ohjaus, läksykerho ja kieliklinikka
• vertaisryhmän kokoaminen ja vertaistuki
• opiskelijatutorit käytännön apuna
• kattava orientaatio järjestelmistä ja opiskelutavoista sekä oppimistavoitteiden ja opintojen rakenteen suunnittelu
• kielitaidon tason testaus pohjana opintojen suunnittelulle
• välipalautteen kysyminen opintojaksojen opettajilta
• työkalupakki opettajille kieli- ja kulttuuritietoisuudesta.

Kaikki on ok. Nyt mä tiedän, mikä on mun tie ja miksi mä opiskelen.