Oman osaamisen peili


Digitaalisen itsearviointityökalun avulla korkeasti koulutettu maahan muuttanut henkilö voi arvioida omaa osaamistaan suhteessa suomalaisiin rakennusinsinöörin (AMK) osaamisvaatimuksiin. Digitaalista itsearviointityökalua voivat hyödyntää osaamisen tunnistamisessa maahan muuttanut henkilö itse, viranomaiset, korkeakoulut ja työnantajat.

Johdanto

Ammattikorkeakouluissa on kehitetty opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä (AHOT), jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä kouluttamiselta ja pystyttäisiin nopeuttamaan valmistumista ja työhön sijoittumista. Yhtenäisten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden luomiseksi on korkeakouluissa tehty töitä valtakunnallisesti jo usean vuoden ajan, vaikka korkeakouluilla on omaan autonomiaansa kuuluva oikeus ja vastuu päättää koulutusten sisällöistä ja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvistä menettelyistä (Arene 2009).

Urareitti-hankkeen yhtenä toimenpiteenä kehitettiin rakennustekniikan alalle digitaalinen itsearviointityökalu. Digitaalisella itsearviointityökalulla maahan muuttanut henkilö pystyy itse arvioimaan omaa osaamistaan ja nopeuttamaan AHOT-prosessia. Itsearviointi on erityisen tärkeää korkeasti koulutetun maahan muuttaneen henkilön kohdalla, koska hänellä on jo tutkinto tai osaamista alalta Suomeen saapuessaan. Valitettavan usein korkeasti koulutetut henkilöt joutuvat suorittamaan koko koulutuksen uudestaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, 24.) Itsearviointityökalun tarve on noussut esiin useissa maahan muuttaneiden osaamisen tunnistamisen selvityksissä.

Vaihtoehdot osaamisen tunnistamisen digitaaliseksi työkaluksi

Hankkeessa tutkittiin jo olemassa olevia osaamisen tunnistamisen työkaluja. Niiden todettiin olevan joko maksullisia palveluita, joita tuottaa muun muassa C&Q Systems, tai ne ovat ammattikorkeakoulujen omia sovelluksia ja yksinomaan ko. korkeakoulun käytössä (esim. Metropolian itsearviointityökalu). Parhaimmaksi työkaluksi osoittautui Opetushallituksen (OPH) ylläpitämä Osaan.fi -palvelu, jossa osaamisen kriteerit on määritelty ammatillisen koulutuksen tutkintojen osaamisvaatimusten mukaan. Osaan.fi -palvelussa on lisäksi huomioitu hyvin henkilön tietosuoja: henkilötietoja ei tallenneta palveluun, vaan vastaaja saa tulokset linkin kautta omaan sähköpostiinsa. Tulokset ovat nähtävissä sähköpostilinkin avulla muutaman kuukauden ajan, jolloin kyselyyn vastaamista voi täydentää ja tulokset voi lähettää omasta sähköpostista osaamisen arviointia suorittavalle henkilölle.

Hankkeessa pyrittiin yhteistyöhön OPH:n kanssa, jotta Osaan.fi -palvelu olisi saatu käyttöön myös ammattikorkeakouluissa. Esteeksi nousi kuitenkin rahoituksen puuttuminen. Tämän vuoksi hankkeessa päädyttiin työstämään digitaalista itsearviointityökalua Googlen työkaluilla hyödyntäen Osaan.fi -palvelun lähestymistapaa.

Osaamisen tunnistamisen määrittely

Korkeakouluilla on mahdollisuus määritellä itse tutkinnon tavoitteet, ja siten myös osaamisen kompetenssit voivat määrittää eri osaamisalueita. Ensimmäisenä hankkeessa selvitettiin insinöörin yleiset osaamistavoitteet, jotka toimivat pohjana eri insinöörialoilla. Yleisiä osaamistavoitteita selvitettäessä verrattiin kansainvälisiä EUR-ACE Framework Standards and Guidelines (EAFSG) -osaamisvaatimuksia ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston määrittämiä osaamisvaatimuksia (ENAEE 2015, Auvinen ym. 2010). Seuraavassa vaiheessa vertailimme Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien keskeisiä osaamisvaatimuksia. Näiden pohjalta digitaaliseen itsearviointityökaluun luotiin insinöörin yleinen osaamisvaatimuspohja. Yleisten osaamisvaatimusten jälkeen perehdyttiin rakennusinsinöörin erityisiin osaamisvaatimuksiin ja täydennettiin itsearviointityökalun osaamiskartoitusta toisella osiolla.

Digitaalinen itsearviointityökalu on suunniteltu korkeasti koulutetulle maahan muuttaneelle henkilölle, jolla tulee osaamista arvioitaessa olla myös ko. alan suomen kielen taito. Itsearviointityökalu on suomenkielinen, ja osaamisvaatimukset kuvataan sekä kirjallisesti että videoiden avulla. Kokemuksemme mukaan digitaalisen itsearviointityökalun käyttö edellyttää maahan muuttaneen henkilön ohjausta. Ohjausta voivat antaa muun muassa kotoutumiskoulutuksen opettajat ja tunnistamista suorittavan korkeakoulun henkilöstö.

Digitaalisen itsearviointityökalun hyödynnettävyys ja hyödyt

Hankkeessa kehitetyllä digitaalisella itsearviointityökalulla korkeasti koulutettu maahanmuuttaja arvioi omaa osaamistaan asteikolla 1–4 ja antaa sanallisen arvion siitä, miten ja missä on osaamisensa hankkinut. Osaamista voi hankkia korkeakoulussa, työelämässä tai mahdollisesti vapaa-ajalla. Kartoituksen ensimmäinen osa keskittyy yleiseen osaamiseen ja toinen osa alakohtaiseen, ammatilliseen osaamiseen. Kaikki kysymykset eivät ole pakollisia, ellei vastaajalla ole osaamista ko. alueelta. Esimerkiksi korjausrakentaminen saattaa olla rakennusinsinöörin tutkinnossa suuntautumisvaihtoehto, eikä sen osaamista vaadita kaikissa tutkinnoissa. Työkalussa on huomioitu eri suuntautumisvaihtoehdot, jotta vastaaja pystyy tuomaan esille kaiken osaamisensa.

Arviointityökalussa on monta osiota, koska insinöörin koulutus on osaamistavoitteiltaan laaja ja kyseessä on neljän vuoden tutkinto. Kartoituksen laajuuden vuoksi vastaajalla on mahdollisuus palata myöhemmin täydentämään omia vastauksiaan. Vastaaja saa sähköpostiinsa dokumentin omista vastauksistaan ja linkin, jonka kautta vastauksia voi täydentää. Täydennyksen jälkeen vastaaja saa aina sähköpostitse uuden dokumentin omista vastauksistaan. Vastaajalla on siis käytettävissään digitaalinen dokumentti vastauksista, jotka hän voi lähettää osaamista arvioivaan ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulussa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta huolehtiva henkilö voi tallentaa sähköpostilla saamansa osaamiskartoituksen esimerkiksi useiden ammattikorkeakoulujen käyttämään Peppi-järjestelmään.

Digitaalista itsearviointityökalua voivat hyödyntää maahan muuttaneiden ja ammattikorkeakoulujen lisäksi eri viranomaiset kuten TE-toimisto, Valvira, OPH ja työelämän toimijat (ks. Taulukko 1). Viranomaiset saavat osaamiskartoituksen avulla lisätietoa rinnastamispäätösten tueksi, ja työelämä saa tietoa henkilön osaamisen tasosta.

Taulukko 1. Digitaalisen itsearviointityökalun hyödyt eri toimijoille.

Käyttäjien kokemuksia itsearviointityökalusta

Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen käytettävää digitaalista itsearviointityökalua testasi ensin keväällä 2017 kolme kantasuomalaista, jotka olivat juuri valmistuneet tai valmistumassa rakennusinsinööreiksi (AMK). Testauksesta annetussa palautteessa nousivat tärkeimpinä esiin seuraavat asiat:

1. Kysymyksiin vastaaminen pistää ajattelemaan omaa osaamista.
2. Kysymyksiin vastaaminen tuo esille osaamisvajeen eli sen, mitä pitää vielä oppia.
3. Kysymyksiin vastaaminen tuo esille oman osaamisen ja motivoi oppimaan lisää.
4. Kuva ja teksti auttavat ymmärtämään kysymysten asiakokonaisuuksia.
5. Kysymyksiä ja kysymysten asettelua pitää vielä hioa.

Seuraavaksi arviointityökalua testasi kaksi maahan muuttanutta henkilöä. Molemmilla oli rakennusalan korkeakoulututkinto omasta maastaan. Toisen henkilön suomen kielen taitotaso oli yleisen kielitutkinnon mukaan YKI 1 (heikko taso), joten itsearviointityökalun käyttö oli hänelle ylivoimaista. Kotoutumiskoulutuksessa opiskelleilla maahan muuttaneilla suomen kielen taitotaso jää tavallisesti alle ammattikorkeakoulujen edellyttämän tason (YKI 4), joten Urareitti-hankkeessakin kehitetyille kielikoulutuksille on tarvetta.

Toisen vastaajan kielitaitotaso oli tasolla YKI 3, ja osaamiskartoitukseen vastaaminen kesti hänen kohdallaan 2,5 tuntia. Vastaaja turvautui jonkin verran Google-kääntäjän apuun. Kielelliset ongelmat olivat enemmän lauserakenteellisia kuin sanastollisia. Kielitaidon lisäksi haasteeksi osoittautuivat usein rakentamisen kansallinen lainsäädäntö ja rakennustavat Suomessa. Vastaaja oli esimerkiksi johtanut 1500-luvulla rakennetun kivitalon pitkää restaurointiprojektia Espanjassa, mutta hänellä ei ollut alan kokemusta tai osaamista esimerkiksi puutalojen homeongelmista, koska niitä ei esiinny hänen kotimaassaan eikä vastaaja ollut toiminut alan työtehtävissä Suomessa. Muilta osin vastaaja ymmärsi kysymykset ja tunnisti itselleen tutut käsitteet.

Työkalua esiteltiin syksyllä 2017 Arene ry:n tekniikan ryhmässä, jossa työkalun todettiin olevan toimiva ja tarpeellinen. Lisäksi ryhmässä ehdotettiin, että itsearviointityökaluun laadittaisiin osaamiskartoitus jokaiselle tekniikan alalle ja että sitä käyttäisivät kaikki valmistuvat opiskelijat, jotta he näkisivät osaamisensa suhteessa osaamisvaatimuksiin. Itsearviointityökalua kehitetään ja muokataan saatujen palautteiden perusteella tarpeen mukaan.

Lopuksi

Jatkossa digitaalista itsearviointityökalua pyritään kehittämään yhteistyössä OPH:n, opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulujen erilaisten opetussuunnitelmien vuoksi rakennusalan insinöörin kompetenssit vaihtelevat, minkä vuoksi osaamisvaatimukset on kuvattu digitaalisessa arviointityökalussa vain yleisellä tasolla. Koski-hanke saattaa mahdollistaa yhtenäisen käytännön osaamisen tunnistamiseksi keräämällä tietoa eri lähteistä. Kehittämämme itsearviointityökalu sopisi hyvin OPH:n ja OKM:n hallinnoimaksi palveluksi, joka keskittyisi nimenomaan korkeasti koulutettujen osaamisen tunnistamiseen.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.

Lähteet

Arene (2009). Oppimisesta osaamiseen: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto & Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Työryhmäraportti. Haettu 27.6.2017 osoitteesta http://www.helsinki.fi/halvi/srno/raportit_ja_julkaisut/AHOT_raportti_2009.pdf

Auvinen, P., Heikkilä, J., Ilola, H., Kallioinen O., Luopajärvi, T., Raij, K., & Roslöf, T. (2010). Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Haettu 19.2.2018 osoitteesta http://www.arene.fi/sites/default/files/PDF/2015/NQF.pdf

ENAEE (European Network for Accreditation of Engineering Education) (2015). EUR-ACE® Framework Standards and Guidelines (EAFSG). Haettu 16.2.2018 osoitteesta http://www.enaee.eu/wp-assets-enaee/uploads/2017/11/EAFSG-Doc-Full-status-8-Sept-15-on-web-fm.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. Haettu 19.2.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-386-6

Kirjoittajat


Leenakaija Lehto,  ICT-suunnittelija, opettaja, KM, AmO, Hämeen ammattikorkeakoulu, Urareitti-hankkeen hanketyöntekijä.


Keijo Hakala, lehtori, insinööri YAMK, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Urareitti-hankkeen hanketyöntekijä.


Anita Eskola-Kronqvist, lehtori, THM, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Urareitti-hankkeen projektipäällikkö.

Viittausohje:
Lehto, L., Eskola-Kronqvist, A., & Hakala, K. (2018). Oman osaamisen peili. HAMK Unlimited Journal 12.3.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/oman-osaamisen-peili

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Urareitti-hanke »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  itsearviointityökalu maahanmuuttaja osaaminen tekniikka urareitti

Bookmark and Share




Previous Post
Yrittäjän henkilöbrändi ja mielipidejohtajuus
Next Post
Virtuaalimessuilla resurssitehokkuutta




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Yrittäjän henkilöbrändi ja mielipidejohtajuus
Harva yrittäjä rakentaa tietoisesti itsestään brändiä sosiaalisessa mediassa. Koettuja haasteita ovat mm. oman työroolin...