Päivi Pukkila & Jaakko Helander
Kohdennettu nuorisotyö, joka sisältää sekä etsivän nuorisotyön että työpajatoiminnan, on keskeinen osa suomalaista nuorisotyön kenttää ja elinikäistä ohjausta. Näiden työmuotojen ensisijainen tavoite on tukea nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan marginaaliin tai joilla on jo ongelmia pysyä mukana koulutuksessa, työelämässä tai sosiaalisessa elämässä. Tämä artikkeli tarkastelee näitä kahta keskeistä kohdennetun nuorisotyön muotoa, erityisesti tuoreen arviointitutkimuksemme valossa (Murto ym., 2024). Tarkastelemme tässä artikkelissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta ja haasteita.
Etsivä nuorisotyö on nuorilähtöistä
Etsivä nuorisotyö on kohdennetun nuorisotyön muoto, jonka päätavoitteena on tavoittaa ja tukea niitä nuoria, jotka ovat pudonneet koulutus- ja työelämäjärjestelmien ulkopuolelle tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etsivä nuorisotyö on toimintaa, jossa nuorisotyöntekijät eivät odota nuorten itse hakeutuvan palveluihin, vaan he aktiivisesti etsivät nuoria, joita muut palvelut eivät tavoita. Tavoitteena on tarjota nuorille henkilökohtaista ohjausta ja tukea, joka auttaa heitä palaamaan koulutuksen, työelämän tai muun mielekkään toiminnan pariin.
Arviointitutkimuksemme tulokset korostavat etsivän nuorisotyön merkitystä erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan yhteiskunnan tukijärjestelmien ulkopuolelle. Tutkimuksessa korostuu etsivän nuorisotyön onnistuminen nuorten tavoittamisessa ja heidän luottamuksen palauttamisessa palveluihin: yli 70 % etsivän nuorisotyön asiakkaista koki saaneensa apua tilanteeseensa, ja he olivat pystyneet tekemään konkreettisia muutoksia elämässään tämän tuen avulla.
Arviointitutkimuksemme toi esiin myös sen, että kohderyhmän nuorilla on taustallaan traumaattisia kokemuksia tai mielenterveysongelmia, jotka vaikeuttavat heidän sitoutumistaan pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia etsivän nuorisotyöntekijän osaamiselle ja työmenetelmille. Lisäksi resurssipula ja työntekijöiden suuri työkuorma voivat rajoittaa työn vaikuttavuutta.
Etsivä nuorisotyö toteuttaa elinikäisen ohjauksen periaatteita tarjoamalla nuorille tukea kriittisissä elämänvaiheissa ja auttamalla heitä löytämään uusia koulutus-, työllisyys-, kuntoutus- ja muita uranäkymiä. Arviointitutkimuksessamme korostuu niin työntekijöiden kuin asiakkaiden arvioissa, että etsivän nuorisotyön onnistuminen perustuu aidosti henkilökohtaiseen ja nuorten tarpeisiin kohdennettuun tukeen. Usein nämä prosessit ovat pitkäkestoisia, mikä erottaa ne muusta elinikäisestä ohjauksesta.
Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta etsivä nuorisotyö toimii paitsi akuuttien ongelmien ratkaisijana, myös nuorten pidemmän aikavälin suunnitelmien tukena. Tämä on tärkeää, jotta nuorten siirtymävaiheet elämässä – esimerkiksi koulutuksesta työelämään tai yhdestä elämänvaiheesta toiseen – voivat toteutua mahdollisimman sujuvasti.
Työpajatoiminta voi olla suunta ohjatusta toiminnasta osallisuuteen
Työpajatoiminta on toinen merkittävä kohdennetun nuorisotyön muoto, jossa nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua työskentelyyn ohjatussa ympäristössä. Työpajoissa nuoret voivat kehittää työelämävalmiuksiaan ja oppia arjenhallinnan taitoja, jotka ovat välttämättömiä siirryttäessä koulutukseen tai työelämään. Työpajatoiminnan ydin on käytännönläheisyydessä ja osallistavassa oppimisessa, jossa nuorten oma aktiivisuus ja osallistuminen ovat keskeisiä elementtejä.
Arviointitutkimuksemme osoittaa, että työpajatoiminnalla on monia myönteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Nuoret kokevat usein itseluottamuksen ja omanarvontunteen kasvua . Erityisesti työpajatoiminnan yksilöllinen tuki ja mahdollisuus edetä omassa tahdissa ovat saaneet nuorilta kiitosta. Tämä tukee nuorten motivaatiota ja sitoutumista toimintaan.
Haasteina työpajatoiminnassa nousevat kuitenkin resurssien rajallisuus ja nuorten moninaiset tarpeet, jotka asettavat paljon vaatimuksia toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Lisäksi nuorten elämäntilanteet ja taustat voivat vaihdella suuresti, mikä edellyttää työpajoilta joustavuutta ja kykyä vastata hyvin erilaisiin tarpeisiin. Työpajojen monialainen yhteistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on tärkeää.
Työpajatoiminta on keskeinen osa elinikäistä ohjausta ja se tarjoaa nuorille konkreettisia välineitä ja taitoja, joita he voivat hyödyntää tulevaisuudessa. Arviointitutkimuksemme tulokset vahvistavat ajatusta, että työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja työllistymismahdollisuuksia. Tämä tukee heidän pitkän aikavälin suunnitelmiaan ja mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Työpajatoiminnan joustavuus ja kyky tarjota yksilöllistä tukea tekevät siitä merkittävän työmuodon nuorten elämänhallinnan ja itsetuntemuksen kehittämisessä.
Työpajatoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden kokeilla erilaisia työtehtäviä ja löytää oma polkunsa koulutuksessa tai työelämässä. Tämä mahdollistaa nuorten potentiaalin tunnistamisen ja kehittämisen, mikä on keskeistä elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Arviointitutkimuksemme tulokset korostavat, että nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet työpajatoiminnassa edistävät heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan, mikä puolestaan lisää toiminnan vaikuttavuutta.
Lopuksi
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta muodostavat yhdessä vahvan kokonaisuuden kohdennetun nuorisotyön kentässä, tarjoten nuorille tietoa, neuvontaa ja ohjausta heidän elämänsä kriittisissä vaiheissa. Arviointitutkimuksemme tulokset osoittavat, että molemmat työmuodot tavoittavat ja tukevat niitä nuoria, jotka muuten saattaisivat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta täydentävät toisiaan, tarjoten sekä akuutteihin tarpeisiin vastaavaa tukea että pitkäjänteistä ohjausta.
Tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että näille työmuodoille varmistetaan riittävät resurssit, jotta ne voivat vastata nuorten moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan merkitys elinikäisen ohjauksen kentässä tarvitsee vielä syvempää lisätutkimusta.
Kirjoittajat
KT Päivi Pukkila toimii tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimusyksikössä sekä opinto- ja uraohjaajien kouluttajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Dos. Jaakko Helander toimii tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimusyksikössä sekä opinto- ja uraohjaajien kouluttajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Lähde
Murto, V., Jänkälä, J.-P., Lauronen, T., Pukkila, P., Kalervo, J. & Helander, J. (2024). Elinikäisen ohjauksen arviointi osatyö- ja osaopiskelukykyisten ja kohdennetun nuorisotyön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Teoksessa S. Harjula, J. Helander, N. Humalisto, J.-P. Jänkälä, E. Kaila, M. Kalalahti, T. Lauronen, S. Malander, V. Murto, P. Pukkila, K. Tyni, J. Varjo & M. Vilkman (toim.), Elontila : Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi 2023–2024 (ss. 158–178). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:42. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-774-8
Leave a Reply