Kansainvälisyys ammatillisissa opettajaopinnoissa

Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu haluaa panostaa yhteistyöhön Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhteistyön kehittäminen aloitettiin Nordplus Korkeakoulutus -ohjelmalla yhdessä Tukholman ja Tallinnan yliopistojen ammatillisten opettajankoulutuslaitosten kanssa lukuvuonna 2019–2020. Ohjelma tukee korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden pohjoismaista ja baltialaista liikkuvuutta sekä kansainvälistä hanke- ja verkostoyhteistyötä. Hankekumppanit Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Tallinnan yliopisto ja Tukholman yliopisto aloittivat syksyllä 2019 yhteistyön tavoitteenaan luoda aktiivinen verkosto ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Tämä on uusi kumppanuus kaikille osapuolille, vaikka kaikilla kumppaneilla on jo aiempaa kokemusta Nordplus-projekteista.

Kumppanuuden vahvistamiseksi kartoitimme eri maiden opettajaopiskelijoiden ajatuksia, kiinnostusta ja halukkuutta kansainvälistymiseen osana opettajaopintoja. Tässä artikkelissa esittelemme kartoituksen tuloksia.

Opettajaopiskelijoiden ajatuksia kansainvälisyydestä ammatillisissa opettajaopinnoissa

Hankkeen peruslähtökohtana oli kehittää kansainvälistymismahdollisuuksia ja luoda korkeakoulujen välille aitoa yhteistyötä, johon sekä opetushenkilöstö että opiskelijat pääsevät osallistumaan. Verkostokumppaneiden erityistavoitteena on rakentaa sekä opettajaopiskelijoille että opettajankouluttajille lyhytaikaisia vaihto-ohjelmia, jotka tukevat kansainvälisyysosaamisen kehittymistä.

Kartoituksessa haimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä mielestäsi tarkoittaa kansainvälisyys ammatillisessa koulutuksessa?
• Mitä osaamista se opettajalta edellyttää?
• Kerro lyhyesti kansainvälisyyskokemuksistasi ja mikä merkitys niillä on ollut ammatilliseen kehittymiseesi?
• Miten haluaisit, että kansainvälisyys näkyy opettajaopinnoissasi?
• Olisitko kiinnostunut osallistumaan 1) opiskelijavaihtoon, 2) yhteiseen opintoprojektiin, 3) opetusharjoitteluun ulkomailla, 4) muuhun, mihin?

Hämeen ammattikorkeakoulussa kysely lähetettiin joulukuussa 2019 Moodlen kautta kahdelle monimuoto-opiskelijaryhmälle, joissa sillä hetkellä oli yhteensä 39 opiskelijaa. Vastaajia oli 17, eli vastausprosentti oli 44.

Ensimmäisessä kysymyksessä tiedusteltiin vastaajan käsitystä siitä, miten kansainvälisyys toteutuu ammatillisessa koulutuksessa. Yleisimmin vastausten mukaan koulutuksessa on mukana eri maista ja kulttuuripiireistä tulevia opiskelijoita. Suomalaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomailla ja oppilaitosten kanssa voidaan tehdä muutakin yhteistyötä. Huomionarvoista on, että vain yhdessä vastauksessa nostettiin esille kotikansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kouluttaminen.

Kysyttäessä mitä kansainvälistä osaamista opettajalta edellytetään, nostivat vastaajat tärkeimpinä asioina esiin (moni)kulttuuriosaamisen, kielitaidon, vuorovaikutustaidot ja erilaisuuden ymmärtämisen. Enemmistöllä ei ollut lainkaan omia kokemuksia ammatillisen koulutuksen kansainvälisyydestä. Osa mainitsi olleensa mukana opetussuunnitelma- tai projektiyhteistyössä ulkomaisen oppilaitoksen kanssa. Muutama oli myös vieraillut ulkomaisessa oppilaitoksessa.

Opiskelijat kaipaisivat erityisesti lisää tietoa kansainvälistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksista. Kansainvälistymisen menetelminä nousivat esille englanninkielinen opetus ja kurssin tai projektin organisoiminen yhdessä ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa. Opiskelijavaihto, yhteiset opintoprojektit ja opetusharjoittelun suorittaminen ulkomailla kiinnostivat kukin muutamia opiskelijoita.

Tallinnan yliopistossa sähköinen kyselylomake esitettiin 30 ammatilliselle opettajaopiskelijalle, jotka kaikki myös vastasivat. He näkivät kansainvälisyyden tarkoittavan koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä, yhteisiä standardeja ja opetussuunnitelmia, kokemusten jakamista, tietoa eri kulttuureista sekä opettaja- ja opiskelijavaihtoja.

Kansainvälisyys edellyttää heidän mukaansa opettajilta erityisesti kielitaitoa ja kulttuurien välistä osaamista. Lisäksi se edellyttää opettajalta suvaitsevaisuutta ja laajakatseisuutta. Vastaajilla oli runsaasti kokemusta kansainvälisyydestä. Erityisesti mainittiin ammattitaitokilpailut, opinnot ja harjoittelut ulkomailla, kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen, ulkomaisten luennoitsijoiden kuuleminen kotimaassa sekä kansainväliset projektit ja opintomatkat.

Tallinnan yliopiston opettajaopiskelijat nostivat esille ammatillisen opettajan oman asenteen merkityksen kansainvälisyyden edistämisessä. Opettajaopintoihin he kaipasivat kieliopintoja (erityisesti englanti, mutta myös muut kielet) ja kokemusten vaihtoa esimerkiksi yhteisten projektien ja opintomatkojen kautta. Lisäksi kaivattiin tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista, -käytänteistä ja kulttuurieroista. Vastaajat olivat kiinnostuneita myös työskentelystä ulkomailla.

Tukholman yliopisto sai 41 vastausta opiskelijoilta, jotka ovat opettajaopintojensa puolivälissä. Heidän mielestään kansainvälisyys tarkoittaa erityisesti tiedon, kokemusten, opetusmenetelmien, näkökulmien, mallien, koulutuksen sisältöjen ja digitalisaation mahdollisuuksien vaihtoa, vertailua ja yhteistyötä niiden kehittämiseksi. Lisäksi jotkut opiskelijat halusivat täydentää vastaustaan mainitsemalla laadun parantamisen, yhteisen ymmärryksen luomisen, maiden ja kulttuurien välisten erojen havaitsemisen ja yhteistyösuhteiden parantamisen.

Opettajaopiskelijoiden mielestä kansainvälisyys edellyttää opettajilta avointa mieltä, joka ilmenee esimerkiksi oppimishalukkuutena, suvaitsevaisuutena ja toisen kunnioittamisena. Opettajalta edellytetään myös tietoa muista kulttuureista ja niissä vallitsevista oppimiskäsityksistä, kriittistä otetta ja digitaitoja.

Kolmasosalla ei mielestään ole mitään kokemuksia kansainvälisyydestä. Osa tunnisti kotikansainvälistymisen kansainvälisyyden muodoksi ja kertoi kokemuksistaan siinä. Osa oli suorittanut harjoitteluja ulkomailla, osallistunut kansainväliseen kilpailutoimintaan, opiskelijavaihtoihin tai suorittanut kansainvälisiä opintoja. Myös ammattialakohtainen kansainvälinen yhteistyö ja työskentely kansainvälisissä yrityksissä nousivat esille. Kaiken kaikkia Tukholman yliopiston opiskelijoiden vastauksissa nousivat vahvasti esille kokemukset muusta työelämästä kuin oppilaitoksista.

Johtopäätöksiä

Kyselyyn osallistuneiden opettajaopiskelijoiden mielestä kansainvälisyys toteutuu opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutena, eri maiden koulutusorganisaatioiden välisinä projekteina ja muuna yhteistyönä. HAMKin vastaajista puolella ja Tukholman yliopiston vastaajista kolmasosalla ei ollut kansainvälisyyskokemuksia lainkaan. Tallinnalaisilla niitä oli enemmän, mikä saattaa selittyä sillä, että Tallinnan yliopistossa suoritetaan nelivuotinen ammatillisen opettajan tutkinto. Kun taas HAMKissa ja Tukholman yliopistossa opettajaopinnot johtavat pätevyystodistukseen ja opiskelu on pääosin sivutoimista.

Kyselyn tuloksissa yllättävä havainto oli kotikansainvälistymisen vähäinen merkitys. Käytännössä vain tukholmalaiset tunnistivat kotikansainvälisyyden kansainvälisyyden muodoksi. Kertooko se siitä, että maahanmuuttokysymykset ovat jo luonteva osa ruotsalaista yhteiskuntaa?
Opettajaopiskelijat kokivat, että kansainvälinen yhteistyö edellyttää opettajalta kielitaitoa ja monikulttuurista osaamista. Lisäksi vastauksissa korostuivat asenteet, kuten suvaitsevaisuus, avoimuus ja erilaisuuden hyväksyminen. Tukholmalaisten opiskelijoiden vastauksissa korostuivat myös globaali vastuu ja digitaidot.

Opettajaopiskelijat kaipaavat selkeästi lisää tietoa kansainvälistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksista opettajaopintojen aikana. Lisäksi kansainväliset yhteistyöprojektit ja opintomatkat kiinnostavat.

Kartoituksen tuloksia hyödynnetään myös seuraavan Nordplus-hankkeen suunnittelussa.