Erityisen tuen näkökulmia uraohjauksen onnistumiseen ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen uraohjauksessa tulisi vastata seuraaviin opiskelijan tarpeisiin: holistinen kohdatuksi tuleminen, mahdollisuuksien kartoittaminen ja vahvuuksien tukeminen, valintojen ja päätöksenteon tukeminen, tulevaisuutta koskevien päätöksentekotaitojen tukeminen ja valmistumisvaiheen tukeminen verkostoyhteistyössä. Näiden pohjalta laaditaan opiskelijan urasuunnitelma osaksi henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Tähän työhön opetus- ja ohjausalan työntekijät toivovat saavansa riittävästi aikaa, jotta he pystyvät tutustumaan opiskelijaan hyvin ja että heillä on mahdollisuus toteuttaa monialaista holistista ohjausta opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiden.

Johdanto

Tarve opiskelijan uraohjauksen kehittämiselle nousee ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä. Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 vahvistaa ohjauksen asemaa osana opiskelijoiden henkilökohtaistamista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta 673/2017 määritellään, että opiskelijalle on laadittava urasuunnitelma, joka kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Urasuunnittelulla pyritään tukemaan opiskelijan sujuvia siirtymiä opintojen ja työelämän sekä jatko-opintojen välillä (Opetushallitus, 2018, s. 12).

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tuoreen selvityksen (Goman ym., 2020, ss. 148–149) mukaan toisen asteen opiskelijat saavat tarvittavaa ohjausta opintojen tavoitteisiin sisältöihin ja opintojen suunnitteluun liittyen. Toisaalta opiskelijoiden elämäntilanne tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin ja kehittää oppimisen vaikeuksiin ja oppimistaitoihin liittyvää tarvelähtöistä tukea. Selvitys haastaa koulutuksen järjestäjät kiinnittämään entistä paremmin huomiota erityistä tukea tarvitsevien uraohjaukseen. Myös Kuurilan (2014, ss. 30, 70) mukaan opiskelijoiden uraohjaukselle on suuri tarve. Hänen väitöskirjatutkimuksessaan selvitettiin urasuunnittelua ja -ohjausta ammattikorkeakouluissa. Tutkimuksen mukaan uraohjaus on usein puutteellista ja opiskelijat kokevat tehneensä vääränlaisen uravalinnan.

Onnistuessaan uraohjaus palvelee sekä ammattiin opiskelevaa opiskelijaa että yhteiskuntaa. Uraohjaus on tärkeä ennen kaikkea opiskelijoiden työllistymisen kannalta. Opintojen aikaisella uraohjauksella voidaan tukea opiskelijoiden uravalintoja ja ehkäistä opintojen keskeytymistä. Otettaessa lisäksi huomioon opiskelijoiden erityisen tuen tarpeen, voidaan ohjauksella ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja tukea opiskelijoita kohti työllistymistä edistäviä palveluita (Paso, 2019, s. 18).

Uraohjaus käsitteenä

Käsite ura voidaan ymmärtää monin tavoin. Vanhalakka-Ruohon (2015) mukaan ura voidaan nähdä yksilön koko elämänuraa kattavana käsitteenä (career). Tällöin termi viittaa laaja-alaisesti yksilön elämään kokonaisuutena, jossa yhdistyvät sekä opiskelu, ammatti, ihmissuhteet, vapaa-aika, henkisyys että maailmankatsomus. Toisaalta ura voidaan käsittää myös kapea-alaisesti, jolloin se tarkoittaa ammatillista ja nousujohteista työuraa. (Vanhalakka-Ruoho, 2015, s. 40)

Ohjaus on niin ikään monivivahteinen käsite. Ohjauksella tarkoitetaan informointia (information giving), neuvojen antamista (advice) ja neuvontaa (guidance). Ohjausprosessissa ohjaajalla on aktiivinen rooli. Ohjattavan rooli voi vaihdella aktiivisesta passiiviseen. Ohjauksen tavoitteena on yksilön elämänhallinnan edistäminen. Ohjaus toimii parhaiten, kun se toteutetaan holistisesti eli otetaan huomioon ohjattavan koko elämäntilanne, johon sisältyy myös ohjattavan ammatti-identiteetin ja persoonallisuuden kehittäminen. (Kuurila, 2014, ss. 37–38)

Uraohjaus (career guidance, career counselling) nähdään laajasti kokonaisvaltaisena itsetuntemuksen ja toimijuuden kehittymisen sekä elämänsuunnittelun tilaa. Urasuunnittelu voidaan ymmärtää myös suppeammin keinona edistää opiskelijan oman uransa hallintaa (Kuurila, 2014, s. 49). Tällöin uraohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa pohtimaan omia tavoitteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä asettamaan yksilöllisiä tavoitteita omalle uralleen.

Uraohjauksen kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Esimerkiksi URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -hankkeessa kehitettiin suositukset siitä, että uraohjauksen tulee vastata seuraaviin opiskelijan tarpeisiin:

• Kohdatuksi tuleminen
• Valintojen ja päätöksenteon tukeminen
• Vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittaminen
• Konkreettisen asian ratkaiseminen
• Opiskelijan omien tulevaisuutta koskevien päätöksentekotaitojen tukeminen. (Helander ym., 2020, s. 8)

Opiskelijoiden uraohjaus ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen reformin (Opetushallitus, 2017) myötä opiskelu on muuttunut aikaisempaa nopeammaksi ja joustavammaksi sekä työelämän tarpeet huomioivaksi. Tietotaidon karttumisen lisäksi ammatillinen koulutus tukee opiskelijan ammatti-identiteetin ja persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä antaa valmiuksia jatko-opintojen suunnittelulle ja työelämään siirtymiselle (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).

Ammatillisessa koulutuksessa jokaiselle opiskelijalle rakennetaan yksilöllinen opintopolku (Opetushallitus, 2018, s. 4). Uraohjaus on keskeinen osa opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta tänä päivänä. Valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017) määritellään, että opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) on laadittava urasuunnitelma. Urasuunnitelma kirjataan heti opintojen alkaessa ja sitä täydennetään koko opintojen ajan.

Uraohjauksen tavoitteena on Kuurilan (2014, s. 49) mukaan opiskelijoiden tukeminen koulutusalan ja ammatin valitsemisessa, urasuunnittelutaidoissa, työnhakutaidoissa, organisaatioihin sitoutumisen taidoissa sekä itsensä kehittämisessä. Opiskelijoiden urasuunnittelutaitojen vahvistaminen uraohjauksella edistää opiskeluun sitoutumista, parantaa opintojen edistymistä sekä työelämään siirtymistä, työelämässä etenemistä, lisäopintoihin hakeutumista ja työllistymistä (Opetushallitus, 2018).

Opiskelijoilla on tarvetta uraohjaukselle heti opintojen alusta alkaen erityisesti niillä opiskelijoilla, jotka ovat epävarmoja uravalinnoistaan. Toisaalta opiskelijat eivät helposti pyydä ohjausta tai kerro uratoiveitaan. (Kuurila, 2014, s. 138) Tämä johtuu Kuurilan (2014) mukaan usein siitä, että luottamuksen rakentuminen opiskelijan ja ohjaajan välillä ottaa aikaa. Suotavaa olisikin, että ohjaus olisi henkilökohtaista ja opiskelijalle muodostuisi kokemus siitä, että ohjaaja on aidosti kiinnostunut hänen tulevaisuudestaan. (Kuurila, 2014, ss. 138, 187)

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjaus

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa on tarkoitettu opiskelijalle, jolla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia, vamma tai sairaus, minkä vuoksi hän tarvitsee säännöllistä tukea opinnoissaan (Parkkila ym., 2018). Päätöksen erityisestä tuesta tekee koulutuksen järjestäjä. Tukitoimet kirjataan opiskelijan HOKSiin. (Opetushallitus, 2018, s. 4) Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon (Verneri.net, 2019).

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjaus edellyttää panostusta opintojen ohjaukseen. Onnistuneella ohjauksella voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Opetushallituksen tuoreen tutkimuksen (Parkkila ym., 2018) mukaan merkittävä osa opiskelijoista keskeyttää ammatilliset opintonsa. Esimerkiksi vuosina 2016–2017 opiskelleista 11 prosenttia ei valmistunut mihinkään ammattiin. Suurin osa keskeyttämisen syistä liittyi heikkoon opintomenestykseen ja opinnoissa jälkeen jäämiseen. (Parkkila, 2018, s. 12) Pensosen ja Ågrenin (2018, ss. 38–39) tekemän selvityksen mukaan vuosina 2016–2017 ammatillisista oppilaitoksista eronneita 23,4 prosenttia oli erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita.

Ammatillisessa koulutuksessa pyritään varmistamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen, osaamisen hankkimiseen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen (Parkkila ym., 2018). Henkilökohtaistaminen antaa hyvät mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen opiskelijan henkilökohtaisista tarpeista ja toiveista lähtien (Raudasoja & Heino, 2019, s. 6). Kuurilan (2014, s. 34) mukaan uran ja opintojen ohjaaminen on tärkeä osa oppimisprosessia. Parkkila ym. (2018) korostavat opiskelijalähtöisen ohjauksen merkitystä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa. Tärkeää on, että vahvistetaan opiskelijan omia kiinnostuksen kohteita, otetaan huomioon opiskelijan vahvuudet ja valmiudet sekä kommunikoidaan rakentavasti että ymmärrettävästi. (Parkkila ym., 2018, ss. 12, 15)

Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, tulkita ja pyrkiä ymmärtämään ammatillisen koulutuksen uraohjauksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelijoiden valmistumisvaiheessa tarvitsemaa tukea erityisen tuen kontekstissa. Tutkimuksen pääkysymykset olivat:

1. Miten opiskelijan erityisen tuen tarpeet vaikuttavat uraohjauksen onnistumiseen?
2. Minkälaista tukea valmistuvat opiskelijat tarvitsisivat oppilaitoksen ulkopuolelta?

Tutkimusaineiston hankinnassa hyödynnettiin harkinnanvaraista otantaa, sillä aineisto kerättiin Työuralle-hankkeeseen osallistuneista ammatillisista oppilaitoksista (vrt. Eskola & Suoranta, 2014, s. 18). Aineiston hankinta toteutettiin sähköpostikyselynä avoimin kysymyksin, jolloin osallistujat saivat vastata omin sanoin. Kyselyyn päädyttiin siksi, että sen mahdollisti tiedon keräämisen nopeasti ja luotettavasti kaikilta hankkeeseen osapuolilta. (KvantiMOTV, 2010)

Vastauksia saatiin kaikkiaan N=90 opetus- ja ohjausalalla työskentelevältä, joista avoimiin tutkimuskysymyksiin vastasi n=47. Heistä oli naisia 55, miehiä 34 ja yksi ei halunnut sanoa sukupuoltaan. Vastaajista opettajia oli 48, erityisopettajia 11, opinto-ohjaajia 2, kouluttajia 4, ohjaajia 9, uraohjaajia 2, työhön valmentajia 4, työelämäkoordinaattoreita 2, avustajia sekä muita 6, joista kaikki eivät kertoneet ammattinimikettään. Pedagogiset opinnot suorittaneita vastaajista oli 80 prosenttia (n=72).

Aineiston analyysi

Tutkimuksen analyysissä yhdistettiin aineisto- ja teorialähtöistä menetelmää. Sisällönanalyysin tavoitteena oli saada tekstiaineistosta esille siinä esiintyvät merkitykset (Tuomi & Sarajärvi, 2006, s. 103). Sisällönanalyysi tehtiin teorialähtöisellä analysointimallilla, jossa yhdistyvät käytännössä saatu kokemusperäinen tieto ja teoria (Tuomi & Sarajärvi 2006, ss. 113–117). Analyysin teorialähtöisyydestä ei ollut tehty päätöstä ennen kyselyn tekemistä. Teorialähtöisessä analyysissä on tiettyjä teoreettisia kytkentöjä, kuten tässä tutkimuksessa viitekehyksenä käytetty URAA! -hankkeen (Helander ym., 2020, s. 8) tuottamat monialaisen uraohjauksen toteuttamisen suositukset. Suositukset antoivat uusia ajatuksia ohjauksen jäsentämiseksi ammatillisen koulutukseen. (Vrt. Tuomi & Sarajärvi 2006, ss. 98–99)

Ensimmäisessä vaiheessa aineistoon perehdyttiin huolellisesti, jotta aineistosta saadaan yleiskuva. Toisessa vaiheessa aineistoa tarkasteltiin valitun teoreettisen viitekehyksen avulla ja arvioitiin sen sopivuutta ammatillisen koulutuksen aineistoon. Kolmannessa vaiheessa aineistosta koodattiin ajatuskokonaisuuksia viitekehyksen viiden sisältöalueen mukaisesti. Neljännessä vaiheessa tarkastettiin, että tekstiotteet vastasivat uraohjauksen suosituksissa annettuja sisältöalueita. Tämän jälkeen viitekehystä tarkasteltiin suhteessa koko aineistoon ja havaittiin, että lisäämällä kuudenneksi sisältöalueeksi opiskelijan valmistumisvaiheen tukeminen verkostoyhteistyönä, niin uraohjauksen toteutuksen suositukset toimivat myös ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Viidennessä vaiheessa tarkasteltiin viitekehyksen jokaisen sisältöaluetta opetus- ja ohjaushenkilöstön kannalta katsottuna. (Vrt. Tuomi & Sarajärvi 2006, ss. 113–117)

Tutkimustulokset

Tässä luvussa esitellään sisällönanalyysin tuloksia ja nostetaan aineistosta esiin joitakin kuvaavia lainauksia. Aineistosta nousee selkeästi kohdatuksi tulemiseen liittyviä tarpeita. Opetus- ja ohjaushenkilöstön puheessa korostuu se, että heillä tulee olla riittävästi aikaa opiskelijaan tutustumiseen ja ohjaamiseen. Lisäksi opiskelijan erityisen tuen tarpeiden hahmottaminen on tärkeää, jotta ohjaajat osaavat toimia oikein ohjaustyössään.

Täytyy olla riittävästi aikaa uraohjaukseen.

– – on aikaa tutustua opiskelijaan ja hahmottaa mihin asioihin opiskelija tarvitsee tukea ja mitä hän pystyy tekemään itse erityisen tuen osa-alueissa.

MT-ongelmat tuovat erityisen haasteen, kun ihmisten kohtaaminen voi olla pelottavaa.

Vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittaminen kuuluu osaksi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaa. Puuttuvan osaamisen hankkimista suunniteltaessa otetaan huomioon se, minkälaista työtä opiskelija pystyy tekemään ja lähdetään rakentamaan yksilöllistä opintopolkua hyödyntäen opiskelijan vahvuuksia. Opiskelijan potentiaali otetaan myös huomioon, jotta hänen mahdollisuutensa uuden oppimiseen tulee käyttöön kokonaisuudessaan.

Keskitytään opiskelijan osaamiseen ja pyritään hyödyntämään opiskelijan vahvuuksia urasuunnittelussa.

Monesti opiskelijan näkemys omasta osaamisesta on liian suuri.

Valintojen ja päätöksenteon tukemisessa opetus- ja ohjaushenkilöstö näkee tärkeänä opiskelijan oman mielenkiinnon ja motivaation löytymisen, koska se lisää opintojen merkityksellisyyttä. Opiskelijan päätöksentekoa tukee myös se, että jatkokoulutusmahdollisuuksia, erilaisia työllistymisen keinoja sekä tarvittavia tukitoimia kartoitetaan ja suunnitellaan hyvissä ajoin ennen opintojen päättymistä.

Oman mielenkiinnon ja motivaation löytyminen on pohja kaikelle oppimiselle.

– – tietoa työllistymisen mahdollisuuksista ja jatkokoulutusvaihtoehdoista.

Jo ennen opintojen päättymistä tulisi suunnitella kartoittaa ja suunnitella miten etenee valmistumisen jälkeen ja millaisia tukitoimia tarvitaan.

Vahvuuksien kartoittaminen nousee selvästi esille vastauksissa. Osaamiseen keskittyminen ja vahvuuksien hyödyntäminen on opetus- ja ohjaushenkilöstön mukaan keskeistä uraohjauksessa. Toisinaan opetus- ja ohjaushenkilöstö joutuu myös konkretisoimaan opiskelijoille heidän tavoitteeksi asettamiensa opintojen vaatimustasoa, jotta opiskelija ei valitse itselleen opintoja, joista hänellä ei ole mahdollisuutta selviytyä.

Keskitytään opiskelijan osaamiseen ja pyritään hyödyntämään opiskelijan vahvuuksia.

Omien taitojen realistinen ymmärtäminen ovat mielestäni avaimet onnistuneeseen uraohjaukseen. Autetaan ja tarpeen tullen ohjataan opiskelijaa.

Konkreettinen asioiden ratkaiseminen liittyy osaksi opiskelijan HOKSin toteuttamista. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla se voi tarkoittaa sopivan koulutuksen, valinnaisten opintojen ja työpaikalla hankittavan osaamisen konkretisointia monialaisena yhteistyönä. Monialainen uraohjaus tulee toteuttaa opiskelijan tarpeiden mukaan, jolloin työskentelyyn osallistuvat sopivaa osaamista edustavat työntekijät.

Sopivan opinto-ohjelman tai ammatillisten valinnaisten ja työpaikan löytyminen.

Erityisen tuen tarpeiden tunnistaminen ja tehtävät tukitoimet tai toimenpiteet vaikuttavat keskeisesti uraohjauksen onnistumiseen.

Selkokielinen tai kuvallinen materiaali, josta asiat tulevat näkyväksi. Kaikkien termien avaaminen on tärkeää.

Opiskelijan omien tulevaisuutta koskevien päätöksentekotaitojen tukeminen on tärkeää, sillä se vahvistaa opiskelijan toimijuutta. Päätöksentekotaitojen tukeminen edellyttää monialaista yhteistyötä oppilaitoksen eri toimijoiden kesken. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjauksessa tulevaisuutta koskevat tavoitteet vaihtelevat hyvin paljon opiskelijan mukaan.

Realistiset tavoitteet opiskelijan opintojen eteenpäin viennissä ja ennen kaikkea koulun jälkeistä uraa suunniteltaessa.

Sosiaalisuutta ja rohkeutta vaaditaan ihan kaikilta työnhakijoilta riippumatta taitotasosta tai koulutasosta. Tätä tulisi korostaa ja harjoitella uraohjausta tehtäessä.

Monet työnantajat suhtautuvat yhä edelleen hyvin varauksellisesti erityistä tukea tarvitsevaan henkilöön ja hänen palkkaamiseensa. Työntekijästä pitäisi saada 100-prosenttinen hyöty.

Opiskelijan valmistumisvaiheen tukeminen verkostoyhteistyönä nähdään erittäin tärkeäksi, jotta opiskelija pääsee nopeasti kiinni työelämään. Tuen jatkumosta tulisi huolehtia myös valmistumisen jälkeen. Nivelvaiheessa tapahtuva tuki on olennaista ehkäistäessä syrjäytymistä ja yhteiskunnan ulkopuolelle joutumista.

Yksilöllisen kontaktin, joka auttaa, ohjaa ja varmistaa erityistä tukea tarvitsevaa nuorta yhteiskunnan jäseneksi vielä opintojen päättymisen jälkeen.

Mentorointia ja läsnäoloa.

Sopivan ja räätälöidyn työn löytäminen on asia, johon moni tarvitsee apua.

Ohjausta ja tukea ammatillisella alkutaipaleellaan niin työnhakuun, kuin myös työpaikalla etenkin työsuhteen alkuvaiheessa. Työn räätälöinti ja tuen tarpeen määrittäminen ovat tärkeitä.

Pohdinta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille erityisen tuen näkökulmasta opetus- ja ohjaushenkilöstön käsityksiä uraohjauksen onnistumisesta ja valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden tuen tarpeesta. Tutkimuksen tarve nousi ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä, jossa on vahvistettu uraohjauksen asemaa osana opiskelijoiden henkilökohtaistamista ja yksilöllisiä urapolkuja.

Tulosten mukaan keskeisin uraohjaukseen vaikuttava tekijä on kohdatuksi tuleminen. Tähän opetus- ja ohjausalan työntekijät toivovat saavansa riittävästi aikaa, jotta he pystyvät tutustumaan opiskelijaan hyvin ja että heillä on mahdollisuus toteuttaa monialaista holistista ohjausta opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tulos on samansuuntainen Karvin (Goman ym., 2020) selvityksen mukaan, jossa painotettiin opiskelijan elämänilanteen kokonaisvaltaista huomiointia.

Vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittaminen painottuu erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla. Puuttuvan osaamisen hankkimisessa hyödynnetään opiskelijan olemassa olevia vahvuuksia ja aiempaa osaamista, joiden pohjalta lähdetään hankkimaan uutta osaamista ja ratkaistaan konkreettisia asioita, kuten sopivia oppimisympäristöjä. Erityisen tuen tarpeet huomioidaan sekä pedagogisissa ratkaisuissa että ohjauksessa, joilla tuetaan opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumista. Itsetuntemuksen lisääminen ja omien vahvuuksien tiedostaminen nousi esille myös Milla Seppälän pro gradu -tutkielmassa (2019), jossa hän tutki erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjausta ammatillisessa koulutuksessa.

Opiskelijan valintojen ja päätöksenteon tukeminen on keskeinen osa opiskelijan toimijuuden tukemista ja osallisuuden vahvistamista. Ammatillisessa koulutuksessa valintatilanteita tulee esiin mm. opintojen sisältöjen valinnoissa, koulutuksen aikana tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen liittyvän työpaikan valinnassa sekä opintojen jälkeisen tulevaisuuden suunnittelussa. Opiskelijan omaa tulevaisuutta koskevat päätöksentekotaidot ovat tärkeitä hänen kannaltaan ja vaativat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan osalta usein myös monialaista yhteistyötä parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Myös Kuurilan (2014) tutkimuksessa ilmeni monialaisen yhteistyön merkitys koulutusvalintojen onnistumisen näkökulmasta.

Tutkimustulokset antavat suuntaa sille, että ammatillisen koulutuksen uraohjauksessa tulisi vastata seuraaviin opiskelijan tarpeisiin:

• Holistinen kohdatuksi tuleminen
• Mahdollisuuksien kartoittaminen ja vahvuuksien tukeminen
• Valintojen ja päätöksenteon tukeminen
• Tulevaisuutta koskevien päätöksentekotaitojen tukeminen
• Valmistumisvaiheen tukeminen verkostoyhteistyönä (vrt. Helander ym., 2020, s. 8).

Uraohjaukselle voidaan asettaa yleiset tavoitteet, kuten ammatillisessa koulutuksessa on tehty. Viimekädessä ne ovat kuitenkin yksilöllisiä opiskelijakohtaisia tarpeita, joihin haetaan ratkaisuja monialaisessa yhteistyössä.