Eettisyys työnvälityspalvelun kulmakivenä


Ammattietiikka ohjaa monien ihmistyön alojen toimintaa. Miten se näyttäytyy tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen toimija toteuttavat yhdessä työnvälityspalvelua? Pureudumme artikkelissamme varsinaissuomalaisen Työnvälityspisteen toimintaa ohjaaviin periaatteisiin sekä siihen, miten ne suhteutuvat ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien ammattilaisten kansainvälisiin eettisiin suosituksiin. Artikkelissa esitetään alustavia tuloksia Työelämän Infopiste Oy:n tilaamasta arviointi- ja kehittämistutkimuksesta.

Taustaa

Työnvälityspiste on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Työelämän Infopiste Oy:n yhteinen hanke, jossa pilotoidaan, miten yksityinen yritys hoitaa työnvälitystä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa. Monialaisessa hankkeessa toimijat tuottavat yhdessä työnhakijoille uraohjauksellisia palveluja. (Työnvälityspiste, 2019)

Työnvälityspalvelut sijoittuvat ohjaus- ja neuvontapalvelujen kenttään, joihin kohdistuvia ammattieettisiä suosituksia ovat antaneet muun muassa Uraohjaajat ja -valmentajat ry (2014) ja Suomen opinto-ohjaajat ry (2009). Nämä suositukset koskettavat tiettyjä ammattiryhmiä. Koska kyseessä on kuitenkin uudenlainen ja useamman ammattiryhmän palvelukonsepti, voidaan tässä tutkimuksessa hakea eettisiä periaatteita kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG:n (2017) julkaisemista ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien yleisistä ammattieettisistä periaatteista.

IAEVG:n peiaatteet kohdistuvat seuraaviin ohjaus- ja neuvontatyön ulottuvuuksiin:

  • asiakas ja asiakastyö
  • ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät kollegat
  • ympäröivä yhteiskunta
  • oman työn tutkimus- ja teoriaperustaisuus
  • ja oman ammattiosaamisen ylläpito. (IAEVG, 2017)

Eettisiä kysymyksiä sisältävien arvojen ja toimintaperiaatteiden kartoitus

Hankkeen toimijat, edellä mainittujen organisaatioiden 19 henkilöä, täyttivät osana kehittämistutkimusta periaatteet ja konkretia -tehtävän, jossa tarkoituksena oli luetella mahdollisimman monta kullekin työssään tärkeää arvoa, periaatetta ja konkreettista esimerkkiä, miten periaate näkyy käytännön asiakastyössä. Tämän jälkeen toimijat kokoontuivat kolmen hengen ryhmiin pohtimaan, mikä omissa ja muiden periaatteissa on yhteistä, ja mikä puolestaan on toiselle uusi ja oivallus. Tämän pohjalta työstettiin ryhmissä vielä viisi tärkeintä periaatetta ja konkretiaa -luettelo, johon koottiin pienryhmän yhteisesti hyväksymät viisi keskeistä periaatetta asiakastyössä. Lopulliseen analyysiin otettiin kuitenkin mukaan kaikki tuotetut periaatteet. Periaatteiden nähdään heijastelevan ohjaus- ja neuvontatyön etiikkaa.

Analyysi ja tulokset

Toimijat nimesivät itselleen tärkeitä periaatteita yhteensä 135. Nimetyt periaatteet analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja luokiteltiin 52 kategoriaan. Kategoriat nimettiin aineistolähtöisesti niiden sisältöä kuvaavalla nimikkeellä. Kymmenen yleisintä (33 %) kategoriaa otettiin tarkempaan käsittelyyn. Alla olevassa taulukossa on esitetty periaatteet, aineistonäytteet ja esiintyvyys.

Taulukko 1. Toimijoiden nimeämät periaatteet, aineistonäytteet ja esiintyvyys aineistossa.

PeriaateAineistonäytteetEsiintyvyys
YhteistyöKaikki toimijat, myös asiakas. Sekä oman tiimin että kaikkien tahojen kesken. Prosessien omistaminen osittain yhteistä.15
TasavertaisuusAsiakkaat ja yhteistyökumppanit samanarvoisia, oikeudenmukaisuus, lait ja säädökset.10
AsiakaslähtöisyysAsiakkaan tavoite ensin. Ei käytetä jargonia. Varmistetaan, että asiakas ymmärtää mitä tehdään. 8
KuunteleminenKuunnellaan mitä asiakas ja kollega sanovat. Ei reagoida liian nopeasti. Annetaan aikaa ajatella.8
Kunnioittava kohtaaminenAsiakkaan arvostus: ei vähätellä esiin nostettuja asioita. Asiantuntijuuden arvostaminen niin asiakkaissa kuin työkavereissa.7
AuttaminenAutetaan sekä asiakkaita että kollegoita.7
AsiantuntijuusKollegojen osaamisen hyödyntäminen. Alueellinen työelämäntuntemus. Asiantuntijaverkostojen arvostaminen. 6
MotivointiTuodaan esiin vaihtoehtoja. Osoitetaan se, mihin voi vaikuttaa.5
Uusien toimintatapojen kehittäminenKokeillaan tehdä jotain toisin (tiimissä tai asiakkaan kanssa).5
AvoimuusOtetaan suoraan puheeksi vaikeatkin asiat asiakkaan kanssa. On lupa sanoa oma mielipiteensä kollegalleen.5

Kun toimijoiden nimeämiä periaatteita ja niitä koskevia esimerkkejä (aineistonäytteitä) verrataan IAEVG:n jäsennykseen, käy ilmi, että kaikki periaatteet kohdistuvat aineistonäytteiden perusteella asiakkaaseen ja asiakastyöhön. Asiakaslähtöisyyden ohella aineistonäytteissä toistuu myös suhde kollegaan. Ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä periaatteita on tunnistettavissa yhteistyön, tasavertaisuuden ja asiantuntijuuden alueella; on mainittu muun muassa yhteistyökumppanit, keskeiset toimijat, alueellinen työelämä ja asiantuntijaverkostot. Oman työn tutkimus- ja teoriaperusta sekä oman ammattiosaamisen ylläpito kuvautuivat tässä aineistossa niukemmin. Niiden suuntaisia viittauksia löytyi yhteistyön, asiantuntijuuden ja uusien toimintatapojen kehittämisen periaatteista.

Lopuksi

On huomionarvoista, että Työvälityspisteen toimijoiden nimeämät periaatteet peittävät kattavasti IAEVG:n jäsennyksessä esityt osa-alueet. Kiinnostavaa on myös se, kuinka samansuuntaisesti toimijat ovat nimenneet työtänsä ohjaavia keskeisiä periaatteita ja niiden ilmentymiä työssään. Tämä johtaa syventämään tutkimusta seuraavassa vaiheessa ja etsimään selityksiä sille, miten kolmen eri organisaation toimijat, jotka eivät ole aiemmin kokoontuneet kaikki fyysisesti yhteen tilanteeseen, nimeävät samoja periaatteita. Tarkoitus on myös analysoida havainnoituja asiakastyön tilanteita siitä näkökulmasta, kuinka nimetyt periaatteet ilmenevät konkreettisessa asiakastyössä ja Työnvälityspisteen arjessa.

Monialaisessa työssä, jossa toimijoita on sekä eri ammattiryhmistä että organisaatioista, eettisyys ja sen konkreettiset ilmentymät voi nähdä työn kestävänä kulmakivenä. Yhteisesti jaetut eettiset periaatteet, joita voi osin kutsua arvoiksi, saattavat edistää asiakastyön laadullista yhdenmukaisuutta.

Työnvälityspisteen arviointi- ja kehittämistutkimuksen loppuraportti julkaistaan 29.11.2019 Turussa. Linkki tutkimusraporttiin julkaistaan samana päivänä HAMK Edu -tutkimusyksikön kotisivulla.

Artikkelin pääkuva Irmeli Koskenoja, Pixabay.

Lähteet

IAEVG. (2017.) Ethical Guidelines. Haettu 15.8.2019 osoitteesta https://iaevg.com/Resources#Ethical_S

Suomen opinto-ohjaajat ry. (2009). Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet. Haettu 1.10.2019 osoitteesta https://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset-periaatteet

Työnvälityspiste. (2019). Haettu 1.10.2019 osoitteesta https://työnvälityspiste.fi

Suomen uraohjaajat ja -valmentajat. (2014). Uraohjauksen ja -valmennuksen eettiset periaatteet. Haettu 1.10.2019 osoitteesta https://uraohjaajat.net/uraohjauksen-ja-valmennuksen-eettiset-periaatteet

Kirjoittajat

KT Jaakko Helander toimii tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja opinto-ohjaajankouluttajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän työskentelee myös kasvatustieteen dosenttina Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

FM Taru Lilja toimii projektitutkijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä. Monet hänen projektinsa käsittelevät uraohjausta ja monialaista työtä.

Viittausohje:
Helander, J. & Lilja, T. (2019). Eettisyys työnvälityspalvelun kulmakivenä. HAMK Unlimited Professional 30.10.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/eettisyys-tyonvalityspalvelun-kulmakivena

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Työnvälityspiste »

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammattietiikka etiikka monialainen ohjaus työllisyydenhoito työnvälitys uraohjaus

Bookmark and Share




Previous Post
Why Older People's Sexuality Remains Invisible Within Long-Term Care Facilities
Next Post
Co-creation pedagogy from cSchool towards HAMK Design Factory




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Why Older People's Sexuality Remains Invisible Within Long-Term Care Facilities
Research indicates that the expression of sexuality and intimacy remains relevant to many older people as a source for physical...