Digitaalisuus opinto-ohjauksessa: kokemuksia ja hyviä käytänteitä


Digitalisaation myötä myös oppilaitosten ohjauksen, opinto-ohjauksen ja uraohjauksen prosesseja tulee ajantasaistaa. Ohjauksen välineet, kanavat ja toimintamallit tulee analysoida ja jäsentää uudella tavalla. Digitalisaatio tuleekin nähdä mahdollisuutena tavoittaa ohjauksen kohderyhmät toimivammalla sekä tehokkaammalla tavalla, ei uusien sovellusten ja applikaatioiden käyttöönottona. Samalla voidaan olemassa olevia ohjauksen perusprosesseja tarkastella uudelleen.

Hämeen ammattikorkeakoulussa järjestettiin vuonna 2017 ohjauksen digitalisaatioon liittyen Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta. Tarjosimme oppilaitosten ohjaushenkilöstölle kaksi eri kokonaisuutta: Digi-Noviisi sekä mOPOn ohjaus digiympäristöissä. Eri toteutuksissa oli yhteensä noin 60 osallistujaa. Digi-Noviisissa keskityttiin digi-välineiden haltuunottoon ja mOPOn ohjaus digiympäristöissä -koulutus suunnattiin ohjaushenkilöstölle, jonka varsinainen digiosaaminen oli kunnossa, mutta kytkentä ohjaukseen vaati lisää perehtymistä ja oppia.

Molempien kokonaisuuksien tavoitteeksi asetettiin digitaalisen ohjauksen eri mahdollisuuksien kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Samalla osallistujia kannustettiin kokeilemaan rohkeasti uutta ja samalla poistamaan epävarmuuksiaan sekä pelkojaan digitalisaatioon liittyen.

Kouluttajat tarjosivat osallistujille ohjausta monikanavaisesti molemmissa kokonaisuuksissa. Käytössä olivat esimerkiksi Facebook-ryhmät, GoogleSites, Sway, GoogleDocs ja Padlet. Tällä toimintamallilla haluttiin, että osallistujat saavat omakohtaisen kokemuksen muutamien melko perinteistenkin digivälineiden käytöstä. Keskeisenä kysymyksenä halusimmekin herättää: ohjausta digitaalisesti vai digitaalisesti ohjausta? Haasteena ohjauksen kehittämisessä ei ole niinkään teknologian tarjoamat mahdollisuudet, vaan se kuinka ohjaajat voivat hyödyntää niitä entistä tehokkaammin.

Digi-Noviisi

Digi-Noviisi -kokonaisuuteen osallistuneiden osaaminen oli sangen monitasoista. Suurimmalle osalle digitalisaatio oli ennestään melko vierasta ja melkeinpä mystistä, aiheuttaen paineita ja jopa pelkoja. Kokonaisuuden tavoitteeksi asetettiin osallistujien digitaitojen lisääminen.

Toteutuksen alussa painotettiin erityisesti sitä, että jokainen osallistuja käyttää omassa työssään lukuisia digitalisaation mukanaan tuomia työkaluja. Samalla kasvatettiin ymmärrystä siitä, että jokaisen osallistujan työ on muuttunut ja digitalisoitunut jo pidemmän aikaa. Osallistujille muodostettiin oma, suljettu Facebook-ryhmä, johon heidät liitettiin jäseniksi antamansa suostumuksen perusteella. Tätä kanavaa käytettiin koulutuksen osalta tiedonjakoon ja uusien käytänteiden jakamiseen. Opiskelijat oppivat käyttämään erilaisia sosiaalisen median työvälineitä sekä tutustuivat mm. blogien käytettävyyteen ohjauksessa. Lisäksi tutustuttiin sosiaalisen median käyttöön opiskelijoille suunnatussa viestinnässä ja neuvonnassa, lähinnä työvälinetasolla. Keskiössä oli eri digitaalisten välineiden käyttö ja sovellusten hallinta. Toteutuksen palautteiden perusteella osallistujien tiedot ja taidot olivat karttuneet hyvin. Useat totesivatkin rohkaistuneensa erilaisten digitaalisten välineiden käyttöön.

MOPOn ohjaus digiympäristöissä

Koulutuskokonaisuus mOPOn ohjaus digiympäristöissä -teemalla toteutettiin kahdesti. Tässä toteutuksessa pureuduttiin syvällisemmin digitalisaatioon ja sen mahdollisuuksiin oppilaitosten eri ohjausprosesseissa. Koulutusten osallistujista lähes kaikki toimivat ohjauksen tehtävissä perusopetuksessa, lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa.

Tämän mOPOn ohjaus digiympäristöissä -kokonaisuuden sisältö sekä toteutus laadittiin keskittyen välineiden tai sovellusten sijaan enemmän ohjauksen, opinto-ohjauksen ja uraohjauksen prosessien kehittämiseen. Toteutuksen alkuvaiheessa osallistujat analysoivat omien oppilaitostensa ohjauksen prosesseja. Analysoinnin työkaluksi valittiin ajalliseen ulottuvuuteen pohjautuva jaottelu opiskelijan polusta oppilaitoksessa. Teemoina olivat ohjaus ennen opintoja, niiden alussa, keskivaiheessa ja lopussa sekä opintojen päätyttyä. Analyysin perusteella kartoitettiin nykyprosesseja ja niissä käytettyjä digitaalisia ratkaisuja. Samalla kouluttajien ja muiden toteutukseen osallistuneiden kesken käytiin ajatusten vaihtoa eri prosessien vaiheisiin liittyvistä digitalisaation mahdollisuuksista. Osallistujat perehtyivät samalla myös henkilökohtaisen digitaalisen oppimisympäristön rakentamiseen oman oppilaitoksensa opiskelijan näkökulmasta. Esimerkiksi useassa oppilaitoksessa pohdittiin chat-palvelun käyttöönottoa hakuvaiheen markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Toteutuksen aikana kartoitettiin osallistujien organisaatioissa käytettyjä digitaalisia työkaluja ohjauksen järjestämisessä.

Yhteenveto

Toteutukseen osallistuneissa oppilaitoksissa luonteviksi viestintävälineiksi koettiin WhatsApp- ja Messenger-sovellukset. Myös erilaiset chat-palvelut sekä sisäisen viestinnän kanavat kuten Yammer palvelivat tätä toimintoa.

Syvemmälle opinto-ohjaukseen mentäessä opiskelijoita ohjattiin sähköpostikeskusteluin. Lisäksi osa opiskelijoista käytti Skype for Business tai Skype -ohjelmaa. Kuitenkin henkilökohtaisen tapaamisen merkitystä korostettiin selkeästi osana ohjausprosessia. Oppimisen tukena opiskelijoita rohkaistiin myös erilaisten e-portfolioiden käyttämiseen oman osaamisen näyttönä. Myös erilaisten blogien käyttöä itse oppimisprosessien tukemisen välineenä suosittiin.

Toteutukseen osallistuneiden oppilaitosten edustajat kokivat uraohjauksen tärkeimpinä välineinä erilaiset verkosta löytyvät testit. Näitä olivat esimerkiksi ammatinvalintaohjelma AVO tai ammatinvalintatesti Duunikone. Opiskelijoita kannustettiin jossain määrin myös käyttämään LinkedIn-palvelua. Osallistujien kokemukset työnhaussa käytettävästä video-cv:stä oli sangen vähäistä.

MOPOn ohjaus digiympäristöissä -toteutuksissa pohdittiin myös sosiaalisen median tuomaa uutta omistajuutta, yhdessä jakamista sekä uuden tiedon ja osaamisen luomista. Toteutukseen osallistuneiden oppilaitosten ohjausprosesseja kartoitettaessa tavoitteena oli luoda asteittain uusia ja innovatiivisia toteutusmalleja digitaalisen ohjauksen järjestämisessä.

Työskentelyssä omat oppilaitoskohtaiset prosessit ja toiminnot jaettiin avoimesti yhdessä samalla luoden uusia käytänteitä yli koulutusasteiden. Opitun jakaminen tapahtui Facebook-keskusteluryhmän avulla koko toteutuksen ajan. Koulutuksen päätyttyä yhdessä oppimista ja uuden tiedon jakamista kannustettiin jatkamaan koulutuksen eri toteutusten osallistujien yhteisessä Facebook-ryhmässä. Toteutusten jälkeen opiskelijat jatkoivat uuden tiedon jakamista ja käytänteiden luomista yhteisöllisesti. Kokonaispalautteen perusteella osallistujat kokivat saaneensa uutta näkemystä, intoa ja käyttökelpoisia työkaluja omaan ohjaustyöhönsä.

Oppiminen on aina vastavuoroista ja yhteisöllistä. Toteutusten kouluttajat kokivat oppivansa uutta ohjaajien arjesta saaden samalla tietoa käytössä olevista työkaluista. Osallistujien monipuolinen tausta edesauttoi uuden tiedon, taidon ja osaamisen rakentamista. Toteutukset antoivat hyvän yleiskuvan digitaalisuuden eri merkityksistä. Vaikka jokainen osallistuja oli tavalla tai toisella ollut kosketuksissa digitaalisuuteen, heidän organisaationsa ja osa kollegoista olivat vielä digitalisaation ulkopuolella ohjauksen eri prosesseja tarkasteltaessa. Täten voidaan todeta, että eri opiskelijat saattavat olla eriarvoisessa asemassa. Usein tuli esille, että osa opinto-ohjaajista hyödyntää digitaalisuutta omassa työssään, kun taas toiset kollegat eivät ota digitaalisia palveluja käyttöön lainkaan. Digitaalisuuden välittömäksi hyödyksi koettiin nopeus esimerkiksi pikaisten tiedotteiden lähettämisessä ja opiskelijoiden saavutettavuudessa. Kuitenkaan jotkut opiskelijat eivät pääse ohjauksessa täysimääräisesti hyötymään digitaalisuudesta, koska osa ohjaajista vierastaa sitä tai ei koe sitä hyödylliseksi.

Toteutetuille koulutuksille on edelleen olemassa selkeä tarve. Ilman koulutuksia digitalisaatio jää muutaman digi-innokkaan ohjaajan varaan. Tässä piilee riski ohjauspalveluluiden eriarvoistumisesta. Tulevaisuudessa laadukasta ohjausta tarjoavat oppilaitokset ottavat digitaalisuuden vakavasti ja kehittävät sitä systemaattisesti.

Kirjoittajat


Vesa Parkkonen, KTM, KM, toimii HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun opettaja- ja opinto-ohjaajakoulutuksessa lehtorina ja lukuisissa hankkeissa ja täydennyskoulutuksissa.


Soili Rinne toimii lehtorina HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Viittausohje:
Parkkonen, V. & Rinne, S. (2018). Digitaalisuus opinto-ohjauksessa: kokemuksia ja hyviä käytänteitä. HAMK Unlimited Professional 19.2.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/digitaalisuus-opinto-ohjauksessa-kokemuksia

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  digitaalisuus opinto-ohjaus uraohjaus

Bookmark and Share




Previous Post
Hyvä, paha digitalisaatio: haittoja vähentämällä kohti suurempaa hyötyä
Next Post
Asiantuntijaluennot yrityksistä antavat uusia näkökulmia




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Hyvä, paha digitalisaatio: haittoja vähentämällä kohti suurempaa hyötyä
Digitalisaatio on monitasoinen asia. Yksinkertaisimmillaan se voi olla sähköpostin käyttämistä kirjeiden sijaan tai kasvokkaisten...