Taina Civil, Sara Rönkkönen & Liisa Postareff
Korkeakoulupedagogiikan keskeisenä tavoitteena on ollut tukea korkeakouluopettajien pedagogisen osaamisen kehittymistä. Korkeakoulupedagogiikan kouluttajilla ja kehittäjillä on kuitenkin toistaiseksi ollut varsin rajatusti mahdollisuuksia päivittää ja kehittää omaa korkeakoulupedagogista osaamistaan. Yksi hiljattain päättyneen Kokko-hankkeen tuotoksista oli tähän tavoitteeseen pyrkivä DigiCampus-oppimisalusta, joka kokoaa yhteen materiaaleja jatkokäyttöön ja tukea osaamisen kehittämiseen myös jatkossa.
Johdanto
Korkeakoulupedagogiikalla on Suomessa pitkät perinteet, ja sen tavoitteena on ollut tukea opetuksen ja oppimisen laatua sekä korkeakouluopettajien pedagogisen osaamisen ja ymmärryksen kehittymistä (Murtonen ym., 2022). Korkeakoulupedagogiikan kouluttajina ja kehittäjinä toimii laaja joukko asiantuntijoita, mutta heille itselleen on ollut hyvin vähän tarjolla mahdollisuuksia päivittää ja kehittää omaa korkeakoulupedagogista osaamistaan. Korkeakoulukehittämisen toimijat ovat kuitenkin tunnistaneet tarpeen tutkimuspohjaisen opetuksen kehittämiseen, yhteistyön lisäämiseen sekä pedagogisen asiantuntijuuden jakamiseen (Murtonen ym., 2022).
Hiljattain julkaistu Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi (Toom ym., 2023) nosti esiin useita korkeakoulupedagogiikan kehittämiskohteita, kuten opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen, opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamisen sekä tiimiopettajuuteen kannustamisen. Tässä kehittämistyössä korkeakoulupedagogiikan kouluttajilla ja kehittäjillä on merkittävä rooli, ja siksi on tärkeää, että heidän osaamisensa kehittymisen mahdollisuuksista huolehditaan. Tähän tarpeeseen on vastannut hiljattain päättynyt Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittäminen (Kokko) -hanke.
Kokko-hanke pähkinänkuoressa
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kokko-hanke oli vuodesta 2007 toimineen valtakunnallisen Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkoston (KouKe) alulle panema. KouKe on asiantuntijaverkosto, joka jakaa korkeakoulupedagogiikan käytänteitä ja tutkimustietoa sekä vaikuttaa korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen ja asemaan Suomessa.
Kokko-hankkeen (2021–2023) tavoitteena oli kehittää ja syventää korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista digitaalisiin ja yhteisöllisiin toimintaympäristöihin. Hankkeessa oli tarkoitus luoda konkreettisia toimintamalleja näissä toimintaympäristöissä toimimiseen. Kokko-hankkeen päätavoitteita toteutettiin neljän osatavoitteen avulla, jotka olivat 1) vertaisoppiminen, 2) jatkuvan oppimisen pedagogiikka, 3) hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu ja 4) pedagoginen johtamistoiminta. Kokko-hankkeen aikana kouluttajien ja kehittäjien osaamista pyrittiin kehittämään esimerkiksi koulutusten avulla (mm. webinaarit ja työpajat), luomalla verkostoitumismahdollisuuksia (mm. vertaislounaat, retriitti) ja tuottamalla materiaalia jatkohyödynnettäväksi. Hankkeeseen tuotettu materiaali käsitti ennen kaikkea digitaalisten osaamismerkkien kehittämisen hankkeen teemoihin liittyvän osaamisen tunnistamisen ja osoittamisen työkaluksi. Osaamismerkkien avulla esimerkiksi työstä saatu pienimuotoisempi osaaminen tuoda paremmin esiin, ja ne voidaan todentaa vaaditut tehtävät tekemällä ja osaamismerkkiä hakemalla (Brauer ym., 2022).
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) vastuulla oli Hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu -osatavoite, jonka eteen työskenneltiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sekä Turun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Osatavoitteemme ensimmäisenä tehtävänä oli kehittää korkeakoulutuksen kehittäjien ja kouluttajien korkeakoulupedagogista asiantuntijuutta. Osatavoitteen yhteydessä tehtiin myös tutkimusta kouluttajien ja kehittäjien osaamistarpeista ja kehittymisestä. Kolmas tehtävä oli vahvistaa ymmärrystä korkeakouluyhteisön hyvinvoinnista sekä sitä tukevista ja haastavista tekijöistä ja ottaa hyvinvoinnin näkökulmia voimakkaammin osaksi pedagogista kehittämistyötä ja sen lähtökohtia.
Kun Kokko-hanke päättyi, DigiCampuksen materiaalit jäävät
Kokko-hankkeen DigiCampus-oppimisalustan yleiskuva
Kokko-hankkeen loppuvaiheessa toteutetun tutkimuksen mukaan yksi Kokko-hankkeen keskeisimmistä hyödyistä oli materiaalien tuottaminen ja jakaminen kouluttajien ja kehittäjien opetukseen ja muuhun jatkokäyttöön (Civil ym., 2023). Hankkeen aikana koottiin yhteen koulutuksissa hyödynnetty opetusmateriaali ja ajankohtaista tutkimusta hankkeen teemoihin liittyen. Tämä materiaali tukee kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittymistä myös Kokko-hankkeen päättymisen jälkeen ja on hyödynnettävissä omassa opetustyössä. Yksi tätä tavoitetta tukevista tuotoksista Kokko-hankkeessa oli DigiCampus-oppimisalusta, jonne vietiin hankkeen aikana tuotetut materiaalit sekä osaamismerkkien suoritusohjeet. Kokko-hankkeen aikana tuotettu, kouluttajien ja kehittäjien käyttöön jäävä materiaali vietiin DigiCampukseen perustetulle, kaikille avoimelle oppimisalueelle Materiaalia korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille (Kokko-hanke).
DigiCampukseen luotu alue Kokko-hankkeen materiaaleille rakentuu pääosin hankkeen neljän osatavoitteen varaan. Alla oleva kuva 1 havainnollistaa DigiCampus-oppimisalustan etusivun näkymää, jossa hankkeen osatavoitteet ovat löydettävissä yläriviltä. Klikkaamalla osatavoitetta edustavaa kuvaa avautuu teeman oma näkymä, siihen liittyvät materiaalit ja osaamismerkkiohjeet. Kukin osatavoitteiden mukaisista teemoista sisältää lyhyen johdattelun teemaan, ohjeita materiaalien hyödyntämiseen omassa työssä ja lyhyen kuvauksen materiaaleista.
DigiCampus-oppimisalustan etusivun alariviltä pääsee tutustumaan osaamismerkkeihin ja lukemaan lisää KouKe-verkostosta. Alarivin vasemmassa kulmassa on myös oma alue kouluttajien ja kehittäjien tutkimukselle, joka on toteutettu hankkeen aikana. Yhtenä keskeisenä Kokko-hankkeen tavoitteena oli tutkia ja tarkastella Kokko-hanketta sekä hankkeen kohderyhmää itseään, jotta kouluttajien ja kehittäjien joukko ja heidän tarpeensa voitaisiin tunnistaa aiempaa paremmin (ks. Virtanen ym., 2022; Murtonen, ym., 2022). Kokko-hankkeeseen ja kouluttajiin sekä kehittäjiin liittyvä tutkimus oli HAMKin ja Turun yliopiston vastuulla.
Hyvinvoivan ja yhteisöllisen korkeakoulun osatavoite DigiCampuksessa
Myös hyvinvoivan ja yhteisöllisen korkeakoulun osatavoitteeseen liittyvät materiaalit ja vinkkejä materiaalien hyödyntämiseen ovat löydettävissä osatavoitteen omalta välilehdeltä. Muiden kolmen osatavoitteen materiaalit ja osaamismerkkiohjeet on koottu varsinaiselle DigiCampus-oppimisalustalle, mutta hyvinvoivan ja yhteisöllisen korkeakoulun materiaaleista ja osaamismerkeistä muodostettiin hankkeen aikana oma koulutuskokonaisuus Matka yhteisölliseen hyvinvointiin. Se on luotu Jyväskylän yliopistossa ja rakennettu Thinglinkiin, jonne DigiCampuksen oppimisalustalta myös pääsee. Thinglink on verkkopohjainen palvelu, jota hyödynnetään muun muassa interaktiivisten kuvien ja opetusmateriaalien luomisessa, ja myös koulutuksen oppimisalusta on rakennettu interaktiiviseen muotoon. Matka yhteisölliseen hyvinvointiin -koulutus on yksi hyvinvoivan ja yhteisöllisen korkeakoulun osatavoitteen päätuotoksista, johon on koottu teemoihin liittyvät koulutusmateriaalit ja osaamismerkkiohjeet. DigiCampus-oppimisalueella on samainen koulutusmateriaali myös saavutettavassa muodossa.
Yllä oleva kuva 2 kuvastaa koulutuksen etusivua Thinglinkissä. Kuten voidaan nähdä, Matka yhteisölliseen hyvinvointiin -koulutus rakentuu neljästä osaamismerkkien mukaisesta teemasta: arjen hyvinvointitaidot, opiskeluhyvinvointityö, pedagoginen hyvinvointi ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Kunkin teeman takana on myös laaja kattaus osaamismerkin suorittamiseen liittyviä ydinmateriaaleja sekä lisämateriaaleja teeman aihealueista. Materiaalit muodostuvat muun muassa luennoista, esityksistä, blogikirjoituksista, artikkeleista, harjoituksista ja podcasteista.
Osatavoitteen onnistumisia ja tuloksia
Hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu -osatavoitteessa päästiin sille alussa asetettuihin tavoitteisiin: tutkimme ja julkaisimme sekä toteutimme ja fasilitoimme koulutuksia, webinaareja, esityksiä ja keskusteluita yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin teemoista. Hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, keitä suomalaiset korkeakoulupedagogiikan kehittäjät ja kouluttajat ovat ja minkälaisia osaamisen kehittämistarpeita heillä on (Virtanen ym., 2022). Alkuselvityksessä kartoitettuja kouluttajien ja kehittäjien tarpeita ja toiveita hyödynnettiin hankkeen koulutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hankkeessa tuotetut materiaalit jäävät avoimesti käyttöön korkeakoulupedagogiikan koulutus- ja kehitystarkoituksiin.
Kokko-hanke kaikkine osatavoitteineen on hyvä esimerkki siitä, mitä korkeakoulupedagogiikan yhteistyöllä, vertaisoppimisella ja hyvien käytänteiden jakamisella voi saada aikaan. Kun ajatellaan tulevaisuuden korkeakouluja työ- ja oppimisyhteisöinä, on korkeakoulupedagogiikan kouluttajilla ja kehittäjillä keskeinen rooli näiden yhteisöjen kehittäjinä ja laadukkaan opetuksen ja oppimisen mahdollistajina. On tärkeää, että yhteistyö, hyvien käytänteiden jakaminen ja yhdessä oppiminen jatkuvat. Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämisen tulevaisuuden tarpeita on jo tunnistettu (Civil ym., 2023), ja on tärkeää, että korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien asiantuntijaverkoston työ kansallisella tasolla jatkuu.
Kokko-hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kolmevuotinen kehittämishanke, jonka keskeisenä tavoitteena oli kehittää suomalaisten korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien korkeakoulupedagogista osaamista. Kokko-hanketta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto.
DigiCampuksen materiaalit: https://digicampus.fi/course/view.php?id=4300
Matka yhteisölliseen hyvinvointiin -koulutus: https://www.thinglink.com/scene/1601194103716970499
Kirjoittajat
Taina Civil työskentelee tutkijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä.
Sara Rönkkönen toimii lehtorina HAMK Edu -tutkimusyksikössä LearnWell-tutkimusryhmässä.
Liisa Postareff työskentelee johtavana tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimysyksikössä.
Lähteet
Brauer, S., Korhonen, A.-M. & Palsa, L. (2022). Osaamismerkit korkeakoulupedagogisena työkaluna. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka: ajat, paikat ja tulkinnat (ss. 200–211). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974
Civil, T., Alaniska, H., Spets, H., Maikkola, M., Riekkinen, J., Rönkkönen, S., Postareff, L. & Murtonen, M. (2023). Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista kehittämässä: Kokko-hankkeen anti ja tulevaisuuden kehitystarpeet. Yliopistopedagogiikka, 30(2). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2023/12/22/korkeakoulupedagogiikan-kouluttajien-ja-kehittajien-osaamista-kehittamassa-kokko-hankkeen-anti-ja-tulevaisuuden-kehitystarpeet/
Murtonen, M., Alaniska, H., Hirsto, L., Ilola, H., Maikkola, M., Nokelainen, P. & Postareff, L. (2022). Yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikasta korkeakoulupedagogiikkaan. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka: ajat, paikat ja tulkinnat (ss. 47–60). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974
Murtonen, M., Virtanen, H., Riekkinen, J., Myllykoski-Laine, S., Postareff, L. & Vilppu, H. (2022, elokuu 24–25). Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien koulutus: tutkimusperustaisella tiedolla kohti toimivia malleja [konferenssiesitys]. Pedaforum 2022, Helsinki, Suomi.
Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen-arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Virtanen, H., Murtonen, M., Myllykoski-Laine, S. & Postareff, L. (2022). Suomalaiset korkeakoulupedagogiikan kehittäjät ja kouluttajat – keitä he ovat ja miten he kehittävät omaa osaamistaan? Yliopistopedagogiikka, 29(1). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2022/08/22/suomalaiset-korkeakoulupedagogiikan-kehittajat-ja-kouluttajat-keita-he-ovat-ja-miten-he-kehittavat-omaa-osaamistaan/