Ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuuden eteen työskennellään rinnakkain

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta tutkiva ja kehittävä KOVA-hanke nojaa opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa tehtävään kanssatutkimukseen. Sen kohteena olevien ihmisten ymmärretään tietävän parhaiten, miten heidän maailmaansa tulisi lähestyä. Kanssatutkimuksessa ja tutkimuksellisessa yhteistoiminnassa tutkimuksen kohderyhmillä on aktiivinen rooli tutkimuksen suunnittelussa, jotta tutkimus voitaisiin toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla sen kohderyhmiä vahvasti osallistaen. Tässä artikkelissa kuvaamme KOVA-hankkeen kanssatutkimuksen periaatteita ja käytäntöä ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden tutkimuskontekstissa. Pohdimme erityisesti järjestämistämme opiskelijoiden ja henkilöstön työpajoista saatuja oivalluksia ja suuntaviivoja tutkimuksellemme.

Koulutuksen vaikuttavuus – mitä se on?   

Vuonna 2024 käynnistyneessä KOVA – Uutta ajattelua ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen -hankkeessa kehitämme ja tutkimme ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuutta ja laatua Ammattiopisto Spesian kanssa. Koulutuksen vaikuttavuus voidaan määritellä koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisena (Laukkanen, 2014), pitkän aikavälin muutoksena esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnissa tai koulutuksen yhteiskunnallisena hyötynä (Räkköläinen & Meriläinen, 2014). Ammatilliselle koulutukselle on asetettu monipuolisia tavoitteita aina ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja työllisyyden edistämisestä persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen ja sivistyksen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen asti (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ei kuitenkaan aina tarkastella näin laajasti, ja esimerkiksi koulutuksen järjestäjän saama rahoitus perustuu opiskelijavolyymin ohella suorituksiin, kuten suoritettuihin tutkintoihin ja tutkintojen osiin, sekä vaikuttavuuteen, jota mitataan tutkinnon suorittaneiden työllistymisenä, jatko-opintoihin siirtymisenä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteeseen perustuen (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023). KOVA-hankkeessa tiedostamme ammatillisen koulutuksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja esimerkiksi työllistymisen merkityksen osana vaikuttavuutta, mutta tavoitteemme on tuoda laajemmin esiin koulutuksen mikrotason vaikutuksia ja opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen merkityksestä ja vaikuttavuudesta.

Vaativa erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa

KOVA-hankkeessa haluamme kuulla vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ajatuksia koulutuksesta ja koulutuksen vaikutuksista. Nämä opiskelijat eivät muodosta homogeenistä joukkoa. Usein heillä on kuitenkin vaativia oppimisvaikeuksia tai sairauksia tai vammoja, jotka edellyttävät yksilöllisen, laaja-alaisen ja monimuotoisen erityisen tuen saamista koulutuksen tai tutkinnon perusteiden mukaisen osaamiseen saavuttamiseksi (Opetushallitus, 2024). Ammatillisessa koulutuksessa vaativa erityinen tuki voi tarkoittaa muun muassa yksilöllisten opintopolkujen muodostamista, koulutuksessa tarvittavia avustuspalveluja, erilaisia pedagogisia tukitoimenpiteitä sekä erityisiä järjestelyjä opetukseen ja opiskelemiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019).

Oikeus vaativaan erityiseen tukeen perustuu ammatillisesta koulutuksesta säädettyyn lakiin. Sen yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia korostavien periaatteiden mukaan kullakin opiskelijalla on oikeus saada hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaa vaativaa erityistä tukea, jotta hän voisi saavuttaa koulutuksen tai tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Opiskelija voi tarvita tukea muun muassa oppimiseen, tarkkaavaisuuden ylläpitoon, vuorovaikutustaitoihin tai toimintakykyynsä liittyen (Ammattiopisto Spesia, 2022). Vuonna 2024 noin 1,6 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista saa vaativaa erityistä tukea (Vipunen, 2024). KOVA-hankkeen kanssatoteuttaja, Ammattiopisto Spesia, saa viiden muun suomenkielisen ja yhden ruotsinkielisen ammatillisen oppilaitoksen ohella järjestää vaativaa erityistä tukea Suomessa. Lisäksi kuudella oppilaitoksella on rajattu vaativan erityisen tuen järjestämisoikeus (Mårtensson, 2020).

”Ei mitään meistä ilman meitä”

Suhtautuminen vammaisuuteen on muuttunut ajan myötä, mutta edelleen vammaiset ihmiset kokevat syrjintää ja kohtaavat erilaisia fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja asenteellisia esteitä. Suomi ratifioi Yhdistyneiden kansakuntien (2006) yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Yleissopimus korostaa vammaisten ihmisten oikeuksia olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa: ”Nothing about us without us” eli ”Ei mitään meistä ilman meitä”.

KOVA-hankkeessa toteutettavan laadullisen pitkittäistutkimuksen tieteellinen tiedontuotanto nojaa kanssatutkimuksen periaatteisiin (Kulmala ym., 2023). Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen kohderyhmät osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen. Kanssatutkimuksessa tehtävässä tutkimuksellisessa yhteistoiminnassa painottuu se, että tutkimuksen kohteena olevilla ihmisillä on parhain tieto omasta maailmastaan ja siitä, miten tutkijan tulisi heidän maailmaansa lähestyä (Pyyry, 2012). Myös Kirshner ja muut (2005) ovat ehdottaneet, että nimenomaan nuoria tulisi osallistaa tutkimuksen tekemiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon sen sijaan, että heidän roolinsa nojaisi lähinnä aineistonkeruun kohteena olemiseen. Pitkän tähtäimen tutkimuskumppanuuksien muodostaminen ja Ammattiopisto Spesian henkilöstön ja opiskelijoiden rooli apututkijoinamme heijastelee myös hankkeemme inklusiivisia lähtökohtia, toimintatapoja ja arvomaailmaa.

Miten KOVA-hankkeessa tehtävä tutkimus on siis tähän mennessä edennyt? Keväällä 2024 olemme kartoittaneet lyhyellä kyselyllä spesialaisten ajatuksia koulutuksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi olemme perehtyneet ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen kirjallisuuskatsauksen avulla. Käsitteellisen tarkastelun lisäksi syksyllä 2024 olemme käynnistäneet laadullisen seurantatutkimuksen pilotoinnin kyselyllä.

Hankeaikana tavoitteemme on seurata sekä koulutuksessa olevaa opiskelijajoukkoa että valmistunutta opiskelijajoukkoa ja syventyä heitä haastatellen siihen, miten he merkityksellistävät koulutustaan ja sen vaikutuksia. Näiden opiskelijoiden kokemuksien perusteella pyrimme tunnistamaan koulutuksen kehittämiskohteita ja koettuja vaikutuksia sekä ymmärtämään koulutukselle annettuja merkityksiä eri ajankohtina. 

Innostavia kohtaamisia ja ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden yhteiskehittämistä Järvenpäässä

Alkusyksystä 2024 toteutimme Spesian henkilöstölle ja opiskelijoille työpajat, joissa perehdyimme apututkijoidemme ajatuksiin koulutuksen vaikuttavuudesta, tiedontarpeista ja kokemuksiin kentältä. Henkilöstön työpajaan osallistui opettajia ja ohjaajia, opinto-ohjaajia sekä yritys- ja työvalmentajia. Opiskelijoiden työpajoissa kuulimme arvokkaita näkemyksiä luonnostelemastamme kyselystä ja siitä, kysytäänkö siinä oikeita ja opiskelijoille tärkeitä asioita ymmärrettävällä tavalla. Opiskelijoille suunnattu kysely sisältää väittämiä koulutuksen eri osa-alueiden tärkeydestä ja opiskelijan tyytyväisyydestä niihin sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Opiskelijoiden työpajassa oli läsnä tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutuksen (TUVA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA)  ja perustutkintojen opiskelijoita.  

Henkilöstötyöpajasta opimme muun muassa, että ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain tärkeimmät tavoitteet, jotka näkyvät osallistujien mukaan koulutuksen arjessa, ovat opiskelijoiden kehittymisen ja itsetunnon tukeminen, jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen, ammatillisen kehittymisen kannalta tärkeiden tietojen ja taitojen antaminen, työllistymisen edistäminen ja väestön ammattitaidon ylläpitäminen. Työpajassa nousseet keskeiset muut viestit liittyivät opiskelijoiden toimintakyvyn turvaamiseen ja hyvinvointinäkökulman puuttumiseen ammatillisen koulutuksen tavoitteista. Hyvinvoinnin näkökulma koettiin tärkeäksi, sillä opiskelijoiden pahoinvoinnin havaittiin yleisesti ottaen lisääntyneen. Hyvinvoinnin vahvistamisella katsottiin olevan tärkeä rooli siinä, millä tavoin opiskelijoiden opinnot etenevät. Samainen hyvinvointi on myös yksi keskeisistä, laadullista tutkimustamme ohjaavista teemoista, sillä tavoitteemme on ymmärtää koulutuksen vaikeammin mitattavissa olevia vaikutuksia. Kiinnostavan ja ajatuksia herättävän keskustelun ohella saimme myös konkreettisia käytännön neuvoja opiskelijoiden työpajan järjestämiseen.

Henkilöstötyöpajaa seurasi opiskelijoiden vuoro. Opiskelijoille järjestetyn työpajan alussa kysyimme heiltä, miten he ymmärtävät vaikutukset ja vaikuttavuuden, ja iloksemme huomasimme olevamme selvästi saman tärkeän asian äärellä. Siinä missä TUVA-opiskelijat rinnastivat vaikuttavuuden siihen, että asiat olisivat paremmin omassa elämässä, niin työpajaan osallistuneet perustutkinto-opiskelijat kertoivat itsessä ja omassa toiminnassa tapahtuvasta muutoksesta.

Työpajan aikana havaitsimme, että useilla opiskelijoilla oli haasteita joidenkin kyselyn käsitteiden, kuten osaamisen kehittymisen, osaamistavoitteiden ja opiskelutaitojen, ymmärtämisessä. Joidenkin kysymysten osalta olimme toisin sanoen käyttäneet tutkijoiden ja ammatillisen koulutuksen lakia mukailevaa kieltä, joka voi olla opiskelijalle vierasta ja vaikeaselkoista. Ennen työpajaa olimme pyrkineet tarkastelemaan kriittisesti kysymysten muotoilua ja sisältöä tehdäksemme niistä mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset. Pelkästään opiskelijoiden kanssa saman pöydän ääressä istuminen ja taululle heijastetun kyselyn katsominen heidän kanssaan ja heidän näkökulmastaan kirkasti myös meille itsellemme, kuinka abstrakteja asioita kyselyn ensimmäinen versio käsittelee.

Toinen opiskelijatyöpajasta saatu keskeinen oivalluksemme liittyi siihen, että samansisältöinen kysely ei välttämättä sovellu kaikille. Havaitsimme muun muassa, että esimerkiksi TELMA-opiskelijat innostuivat silminnähden juuri avoimista kysymyksistä ja siitä, että he saivat itse avoimesti kertoa itselleen tärkeistä asioista kysymysten ohjaamina. Saimme työpajoista myös arvokkaita jatkokehitysideoita esimerkiksi aineistonkeruun tekniseen toteutukseen ja visuaaliseen muotoon liittyen, ja viemme nämä tärkeiden apututkijoidemme antamat huomiot KOVA-hankkeen jatkon tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Lopuksi

Tutkimuksen toteutuksen näkökulmasta kanssatutkimuksen hengessä toteutetut työpajat antoivat suuntaviivoja sekä tutkimuksen sisällölliseen kehittämiseen että käytännön toteutukseen. Opiskelijoiden työpajan keskiössä oli ennen kaikkea syksyllä 2024 pilotoitava, hankkeessa kehitetty kysely, jonka jatkokehittämiseen saimme työpajoista konkreettisia kehittämisehdotuksia. Opiskelijoiden työpajoista saamamme palautteen perusteella kysely muutettiin ensinnäkin adaptiiviseksi vastaajaryhmän mukaan, ja TELMA-opiskelijoita ohjataan jatkokehitetyssä kyselyssä vastaamaan vain avoimiin kysymyksiin. Opiskelijatyöpajoissa korostettiin visuaalisuuden merkitystä, ja vastaamisen tueksi kyselyyn lisättiin hymiöistä muodostetut tukikuvat väittämien viisiportaiselle Likert-asteikolle. Rakensimme myös selkokielisen ja osin tukikuvitetun kyselyversion suomenkielisen rinnalle.

Työpajoista konkreettiset ja käytäntöön laittamamme opit kertovat KOVA-hankkeen kanssatutkijuuden ja osallistamisen merkityksestä sekä siitä, että teemme tutkimusta opiskelijoista, opiskelijoiden kanssa. Työpajat olivatkin eräänlainen lähtölaukaus KOVA-hankkeessa toteutettavalle kanssatutkimukselle ja kyselyn myötä alkaneelle aineistonkeruulle. Kaiken kaikkiaan sekä henkilöstön että opiskelijoiden työpajat olivat erittäin arvokkaita, antoisia, lämminhenkisiä ja innostavia myös meille tutkijoille.

---

Uutta ajattelua ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen KOVA (2024–2028) on Ammattiopisto Spesian ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jota rahoittaa S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr. KOVA-hankkeessa kehitetään vaativana erityisenä tukena toteutettavan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua tutkimusperusteisesti.