• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
HAMK Unlimited

HAMK Unlimited

Julkaisuja Hämeen ammattikorkeakoulusta

  • Lehdet
        • Professional
        • Journal
        • Scientific
  • Alat
        • Ammatillinen osaaminen ja opetus
        • Biotalous ja luonnonvara-ala
        • Hyvinvointi ja sote-ala
        • Kulttuuri ja muotoilu
        • Teknologia ja liikenne
        • Yrittäjyys ja liiketoiminta
        • Muut
  • Kokoelmat
        • Avoin Häme
        • CleanExport
        • Digitalisaatio ja muutos / Digitalization and Change
        • DigiTrail
        • Employers’ perspectives on ePortfolios
        • Empowering ePortfolio Process
        • Higher education perspectives on ePortfolios
        • Innovaatiojohtaminen
        • Liikenne 4.0
        • Luomussa vara parempi
        • PoliRural – Hämeen maaseutua kehitetään tulevaisuutta ennakoimalla yhdessä
        • Problem-based learning & agropreneurship in Africa
        • Maahanmuuttajien urareitit
        • Nuoret huippumyyjät
        • Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa
        • Oppimisen digiagentit II
        • Students’ perspectives on ePortfolios
        • TAIKOJA
        • Uudistuva hevostalous
        • Universal Design for Learning (UDL)
        • KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa
  • In English
        • Articles in English
        • About HAMK Unlimited
        • Instructions for writers
        • Instructions for reviewers
        • Contact editorial staff
  • Ohjeet
        • Kirjoittajan ohjeet
        • Arvioijan ohjeet
        • Info
/ HAMK Unlimited Professional / Ammatillinen osaaminen ja opetus /

Tutkijan pohdintoja ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta 

Kuva © Leigh Prather / Adobe Stock

Taina Civil

12.12.2024
Kuuntele - Listen

Koulutuksen vaikuttavuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ammatillisen koulutuksen kontekstissa koulutuksen vaikuttavuus liitetään kuitenkin lähinnä opiskelijoiden sijoittumiseen, jota tarkastellaan lyhyemmällä aikajänteellä. On tarve uudenlaiselle ajattelulle ja tuoreille näkökulmille ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta. Kevään 2024 loppupuolella hyppäsin mukaan KOVA – Uutta ajattelua ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen -hankkeeseen, jonka keskeisenä tavoitteena on juuri laajentaa ja syventää ymmärrystä ammatillisen koulutuksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Saatuani KOVA-hankkeen työpöydälleni jouduin ensi töikseni myös selvittämään itselleni, mitä ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuus minulle tarkoittavat ja miten ne määritellään. Tässä artikkelissa tarkastelen esiymmärrykseni jäsentymistä ja avartumista ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuuden eri näkökulmia pohdiskellen.

Vuonna 2024 käynnistyneen KOVA-tutkimus- ja kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää tutkimusperustaisesti ammatillisen koulutuksen ja siellä tarjottavan vaativan erityisen tuen vaikuttavuutta ja laatua. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ammattiopisto Spesian kanssa. Vaativa erityinen tuki viittaa erinäisiin pedagogisiin ja yksilöityihin tukitoimenpiteisiin ja järjestelyihin sellaisille opiskelijoille, jotka vaikeiden oppimisvaikeuksiensa, sairauksiensa tai vammojensa vuoksi tarvitsevat yksilöllistä ja laaja-alaista erityistä tukea (Opetushallitus, 2024). Spesia on yksi kuudesta ammatillisesta oppilaitoksesta, jotka saavat järjestää vaativaa erityistä tukea Suomessa. Tämän lisäksi Suomessa on kuusi ammatillista oppilaitosta, jotka voivat järjestää rajatusti vaativan erityisen tuen koulutusta (Goman ym., 2019).

KOVA-hankkeen keskiössä on aloittavien ja valmistuvien ammatillisten opiskelijoiden laadullinen pitkittäisseuranta, jossa tarkastelemme heidän elämänkulkunsa muutoksia, siirtymiä ja sitä, millaisia merkityksiä he itse antavat koulutukselleen ja sen vaikutuksille seurantajakson aikana. Hankkeen kohderyhmää ovat niin perustutkinto-opiskelijat, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) kuin työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelijat (TELMA). KOVA-hankkeessa lähestytään ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja sen arviointia ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Hankkeen aikana teemme myös vaikuttavuutta mittaavien mittareiden tutkimusperustaista kehittämistyötä ja tuemme samalla Spesian toimintaa ja sen henkilöstön osaamista. KOVA-hanke jakautuu kolmeen eri työpakettiin, joissa yhdistyvät tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viestintä ja vaikuttaminen.

Ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuuden äärellä

Ammatillisen koulutuksen ohella myös vaativan erityisen tuen vaikuttavuus on yksi hankkeen erityisistä kiinnostuksenkohteista. Kun pohdin esiymmärrystäni ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuudesta hankkeen alkutaipaleella, huomasin ensin intuitiivisesti ajattelevani opintojen jälkeistä sijoittumista eräänä arvioinnin kriteerinä. Tätä luonnehtii tulosvetoinen näkökulma ammatillisen koulutuksen laatuun, vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen (Ysseldyke ym., 1992). Lähestyin vaikuttavuutta ja vaikutuksia toisin sanoen työllistymisen ja jatko-opintojen kautta eli nojautuen juuri siihen näkökulmaan, jota KOVA-hankkeessa pyritään aktiivisesti laajentamaan. On huomattava, että koulutuksen järjestäjille annettu vaikuttavuusrahoitus perustuu osin samaan tematiikkaan, eli juuri opiskelijoiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023). Tämä lienee vaikuttanut siihen, miksi ammatillisen koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuutta luonnehtivat perinteisemmät käsitykset edustavat edelleen valtavirtaa ja minkä vuoksi KOVA-hankkeelle on tilaa ja tarvetta.

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta voidaan myös lähestyä erilaisista tulokulmista käsin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tavoitteita kuvaavasta lainsäädännöstä ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevaan yksilöön ja koulutuksen järjestäjään. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) kertoo muun muassa väestön ammatillisen osaamisen kohottamisesta ja ylläpitämisestä, työllisyyden edistämisestä ja opiskelijoiden kehityksen tukemisesta kohti sivistystä ja yhteiskunnan jäsenyyttä. Kun tätä kysytään opiskelijoilta itseltään, erityisesti opettajan ja opiskelijan välinen, ymmärtävä ja positiivinen vuorovaikutus, tunne kuulumisesta, itsenäistyminen ja psykososiaalinen tuki korostuvat (Ryökkynen, 2023). Opiskelijan kokemukset ja itsearviointi ovatkin tärkeitä tekijöitä ammatillisen koulutuksen ja opiskelijoiden saaman erityisen tuen vaikuttavuuden arvioinnissa (Goman ym., 2021), ja juuri opiskelijoiden yksilölliseen näkökulmaan KOVA-hankkeessa erityisesti syvennytään. Georgiadou ja muut (2022) ovat puolestaan osoittaneet, että ammatillisten erityisoppilaitosten vaikuttavuus ja laatu ennustavat opiskelijan emotionaalista hyvinvointia, itseohjautuvuutta ja tyytyväisyyttä elämäänsä.

Kun tarkastellaan vaikuttavuutta opintojen jälkeistä sijoittumista monisyisemmin, se tarkoittaa myös sitä, että vaikuttavuuden arvioinnissa on syytä siirtää katse myös ammatillisten opintojen aikana tapahtuviin prosesseihin pelkän valmistumisen jälkeisen seurannan ja sijoittumisen sijaan. Ysseldyke ja muut (1992) luonnehtivat tätä opintojen aikaista tulokulmaa prosessivetoiseksi, jossa fokus on siinä, millaisena ammatillisen koulutuksen aikana hyödynnettyjen käytänteiden ja menettelytapojen laatu näyttäytyy. Vaikuttavuuden uudelleenymmärtämiseksi on tarpeen pitää kumpikin näkökulma tarkastelussa läsnä limittäisesti ja samanaikaisesti. Nämä edellä mainitsemani arvokkaat ja eri lähtökohtia edustavat näkökulmat ovat jäsentäneet ja avartaneet omaa ajatteluani, kun olemme käyneet rikastavia keskusteluja hanketiimimme kesken ja terävöittäneet KOVA-hankkeen tutkimuksen fokusta. Hyöty on näkynyt myös silloin, kun olen syventynyt itsenäisesti aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.

Kohti jäsentyneempää ymmärrystä

Erääksi keskeiseksi omaa ajatteluani rikastaneeksi seikaksi nimeän hankkeen alkutaipaleella tekemäni menetelmällisen kirjallisuuskatsauksen. Kirjallisuuskatsauksen yhteydessä tein yhteenvetoa aiemmista tutkimuksista, selvityksestä ja raporteista. Tarkastelin erityisesti sitä, miten ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuutta on aiemmissa yhteyksissä mitattu ja analysoitu. Menetelmällistä kirjallisuuskatsausta tehdessäni poimin tutkimuksista muun muassa vaikuttavuutta mittaavia kyselyjä ja haastattelurunkoja. Keskityin erityisesti sivistykseen, hyvinvointiin ja osaamiseen, jotka olimme aiemmassa vaiheessa tunnistaneet meitä erityisesti kiinnostaviksi näkökulmiksi. Tekemäni tarkastelun aikana tarkentui myös oma ymmärrykseni siitä, mitä ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmia erityisesti korostuu (hyvinvointi) ja mitä vastavuoroisesti on jäänyt muita hieman enemmän piiloon (sivistys). Yllätyin positiivisesti siitä, että useissa julkaisuissa opiskelijan näkökulma oli läsnä. Nämä tutkimukset ja selvitykset kuitenkin painottuivat lähes yksinomaan poikkileikkausmalliseen ja määrälliseen tarkasteluun, jolla ei vielä päästä kiinni opiskelijan yksilölliseen kokemukseen ja merkityksenantoon erilaisissa siirtymissä, elämänvaiheissa ja taitekohdissa.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella laadulliselle seurantatutkimukselle ja opiskelijoiden rinnalla kulkemiselle on selvästi oma paikkansa tutkimuksessa. Menetelmällisen kirjallisuuskatsauksen anti antoi itselleni tärkeitä oivalluksia aiemmin tutkitusta, ja se toimii myös tärkeänä pohjana tulevalle tutkimus- ja kehitystyölle, kun rakennamme ja pilotoimme ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta mittaavia työkaluja.

Lopuksi

Kokonaisuudessaan KOVA-hanke ja siinä tehtävä tutkimus on tärkeä avaus ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuuden tarkasteluun uudella tavalla. Hanke pyrkii siten myös uudistamaan käsityksiä siitä, miten vaikuttavuus ymmärretään ja miten sitä mitataan, kun juurrutetaan uusia tutkimusperusteisia mittareita ja toimintatapoja osaksi ammatillisten oppilaitosten arkea ja käytäntöjä. Mitä ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuus minulle tässä vaiheessa hanketta siis tarkoittaa? Se on sekä ammatillisten opintojen aikana että niiden jälkeen tapahtuvaa ja mitattavissa niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Ennen kaikkea se on yksilöllistä ja kollektiivista sekä merkityksellistä opiskelijan psykososiaaliselle hyvinvoinnille, kehittymiselle, osallisuudelle, oppimiselle ja jatkopoluille.


KOVA – Uutta ajattelua ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen (2024–2028) on Ammattiopisto Spesian ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jota rahoittaa S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr. KOVA-hankkeessa kehitetään vaativana erityisenä tukena toteutettavan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua tutkimusperusteisesti. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilla.

Kirjoittaja

Taina Civil työskentelee tutkijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä.

Lähteet

Georgiadou, I., Vlachou, A. & Stavroussi, P. (2022). Quality of life and vocational education service quality in students with intellectual disability. International Journal of Developmental Disabilities, 68(5), 681–691. https://doi.org/10.1080/20473869.2021.1887435

Goman, J., Hievanen, R., Kiesi, J., Huhtanen, M., Vuojus, T., Eskola, S., Karvonen, S., Kullas-Norrgård, K., Lahtinen, T., Majanen, A. & Ristolainen, J. (2021). Erityinen tuki voimavaraksi. Arviointi ammatillisen koulutuksen erityisestä tuesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). Ammatillisen koulutuksen rahoitus. Haettu 26.8.2024 osoitteesta https://okm.fi/ammatillisen-koulutuksen-hallinto-ja-rahoitus

Opetushallitus. (2024). Opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa. Haettu 26.8.2024 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskelijan-hyvinvointi-ja-tuki-ammatillisessa-koulutuksessa

Ryökkynen, S. (2023). “They did not give up on me.” Vocational students’ perceptions of the special support in their studying [väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helda. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8741-3

Ysseldyke, J. E., Thurlow, M. L., & Bruininks, R. H. (1992). Expected educational outcomes for students with disabilities. Remedial and Special Education, 13(6), 19–30. https://doi.org/10.1177/074193259201300606

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kokemuksellisuus ja toimijuus osana siirtymävaiheen opinto-ohjausta Ammatillisen erityisopettajan monimuotoinen ja vaativa rooli Erityisen tuen näkökulmia uraohjauksen onnistumiseen ammatillisessa koulutuksessa “Loistavaa, kun opittavat asiat piti löytää omasta työstä”
PREVIOUS POST LearnWell-oppimiskokemuskyselyn hyödyntämisestä korkeakouluopiskelijoiden ohjauksessa
NEXT POST Assessment and evaluation of students in problem-based learning

Primary Sidebar

PYSYVÄ OSOITE / URN

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101783

LISENSSI / LICENCE

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Avainsanat / Keywords

ammatillinen koulutus KOVA-hanke vaativa erityinen tuki vaikuttavuus

VIITTAUSOHJE / CITE THIS ITEM

Civil, T. (2024). Tutkijan pohdintoja ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta. HAMK Unlimited Professional, 12.12.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212101783

Footer

HAMK UNLIMITED

HAMK Unlimited on Hämeen ammattikorkeakoulun open access
-julkaisuportaali. Julkaisuista vastaa HAMKin toimituskunta.
julkaisut@hamk.fi

TIETOA SIVUSTOSTA

Alasottoilmoitus
Käyttöehdot
Saavutettavuusseloste

Häme University of Applied Sciences

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Log in

Sivustollamme hyödynnetään evästeitä, jotta voimme seurata sivuston käyttöä ja kehittää palveluamme. HyväksyKieltäydyLISÄTIETOJA