NEET-nuoret koulutuksen kelkassa

Nuorten putoaminen yhteiskunnasta on huolenaihe, joka vaatii laaja-alaista huomiota ja eri palvelujen tiivistä, hyvin organisoitua yhteistyötä. Koulutuksen ja työn tarjoamisen lisäksi on yhdessä vaikutettava siihen, että nuorilla olisi elämän perusasiat kunnossa ja että he löytäisivät tarvittavaa ohjausta ja tukea.

NEET-nuoret

Nuoria, jotka ovat työn, koulutuksen tai asevelvollisuuden ulkopuolella, kutsutaan NEET-nuoriksi (lyhenne sanoista not in employment, education or training). Kun nuori putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle, on taustalla usein erityisiä syitä, kuten runsas päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat tai arjenhallintaan liittyvät seikat. Nuorten osallisuuden tukeminen on tärkeää heidän hyvinvointinsa ja kasvunsa kannalta, mutta myös yhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden näkökulmasta. Osallisuutta edistämällä vähennetään eriarvoisuutta, ja se oli yksi osa Suomen hallitusohjelman (Valtioneuvosto, 2019) tavoitteita. Osallisuus on myös yksi terveyttä edistävä tekijä ja terveyden ja tasa-arvon edellytys.

Oppivelvollisuusikä on 18 vuotta, ja oppivelvollisuuslain (1214/2020) tavoitteena on tukea erityisesti nuorten toisen asteen tutkinnon suorittamista. Ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät perusvalmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Työn ja koulutuksen ulkopuolisia nuoria ohjataan ammatilliseen koulutukseen TUVAssa eli tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Lisäksi heitä ohjataan myös aikuissosiaalityössä, nuorten työpajoilla, Ohjaamoissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa, joista heidän on mahdollista edetä koulutus- ja työmarkkinoille.  Tukemisen tavoitteena on ohjata nuorta kohti osallisuutta yhteiskunnassa sekä koulutus- ja työmarkkinoilla.

Vahvuudet edellä kohti hyvinvointia ja hyvää elämää

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin (2020) tutkimuksen mukaan Suomessa on tehty paljon nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta haasteita ja kehittämistarpeita on edelleen. Esimerkiksi mielenterveysongelmat ja niihin liittyvä tukia ovat ajankohtainen aihe. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena kysymyksenä. Nuorisotyön ja ammatillisen koulutuksen olennainen tehtävä on lisätä nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin.

Allianssin (2020) tutkimuskatsauksista käy ilmi, että koronaviruspandemian vaikutukset nuorten hyvinvoinnille ja osallisuudelle olivat laajoja ja pääasiassa kielteisiä. Korona-aikana mahdollisuudet sosiaalisille kohtaamisille ja harrastamiselle kaventuivat ja mielenterveyspalvelujen tarve kasvoi. Simosen (2019) tutkimuksessa myös kouluaikana koettu kiusaaminen tuotti monia kielteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvoinnille ja elämänhallinnalle. Sosiaalinen media voi olla myös paikka, jossa tapahtuu kiusaamista, häirintää ja negatiivista vuorovaikutusta. Jatkuva altistuminen sosiaaliselle medialle voi aiheuttaa nuorille ylikuormitusta ja riippuvuutta. Nuorten sosiaalisten medioiden käyttöä tulisi tarkastella liikunnan, ravitsemuksen, unen ja päihteiden käytön ohella osana elintapoja.

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä tavoite, joka vaatii toimenpiteitä. Tärkeää on tuoda esille keinoja, joilla nuoret voivat huolehtia omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään. On myös tärkeää vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa ja rohkaista avoimuutta keskustella mielenterveydestä. Kannustavassa ja turvallisessa ympäristössä nuori tuntee kuuluvansa yhteisöön.

Vahvuusajattelu perustuu positiivisen psykologian ajatukseen. Vahvuusajatteluun liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat vahvuudet, resilienssi ja kasvuajattelu. Kasvuajattelu tarkoittaa uskomusta siitä, että henkilö voi kehittyä ja oppia uusia taitoja ja että haasteet ovat mahdollisuuksia kasvaa. Kun henkilö tuntee ja käyttää omia vahvuuksiaan, hän kokee merkityksellisyyttä, onnistumisen kokemuksia ja hyvinvointia. Wenströmin (2020) mukaan vahvuusajattelu voi auttaa parantamaan henkilön itsetuntoa ja -arvostusta, vähentää stressiä ja lisätä hyvinvointia. Vahvuuksiin perustuva ohjaus voi auttaa nuoria valitsemaan sopivan opintopolun ja löytämään mahdollisuuksia kehittää taitojaan ja osaamistaan.

Nuoren tukeminen ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen nähdään yhtenä tärkeimpänä nuorisopoliittisena tavoitteena. Toisen asteen tutkinnon puuttuminen kasvattaa mm. työttömyyden, matalan tulotason sekä rajatumpien työmahdollisuuksien riskiä ja vaikeuttaa muita siirtymiä aikuisuuteen taloudellisen itsenäistymisen muuttuessa haastavammaksi tavoittaa. (Lundahl ym., 2017, s. 48; Jørgensen ym., 2019, ss. 283–284) Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten saattaminen ammatilliseen koulutukseen sekä työmarkkinoille edellyttää monimuotoista tukemista. Nuorten kanssa työskenneltäessä avainsanoina ovat luottamus, pitkäjänteisyys, omatyöntekijä sekä oikea aika ja paikka.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO 2020–2023 nostaa pääteemoikseen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn sekä merkityksellisen elämän, turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamisen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020) Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävän nivelvaiheyhteistyön yksi ulottuvuus on saada nuoret osallisiksi koulutuksesta. Nuorten tukeminen vaatii usein monialaista yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen välillä. NEET-nuorille suunnattuja palveluja on yhteiskunnassamme rakennettu systemaattisesti. Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään heidän itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaan. Nuorten neuvontapalvelu Ohjaamo tarjoaa matalan kynnyksen apua ja neuvoja muun muassa työnhakuun ja kouluttautumiseen. Nauha ry on seutukunnallinen yhdistys, jonka toimialoja ovat mm. työllisyydenhoito ja nuorisotyö. Nuorten työpajoissa nuorella on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja vahvistaa voimavarojaan. Siltavalmennus tarjoaa tekemistä, ohjausta ja neuvoja nuoren elämäntilanteeseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. NUOTTI-valmennus on Kelan ylläpitämää nuorille suunnattua ammatillista kuntoutusta.

Yhteistyö kuntouttavien toimijoiden ja ammatillisen koulutuksen välillä tuo monia etuja sekä nuorille että yhteiskunnalle kokonaisuutena. Tärkeintä on varmistaa, että yhteistyössä otetaan huomioon nuorten yksilölliset tarpeet ja että koulutus ja oppiminen ovat keskeisessä asemassa. Yhteistyön avulla voidaan auttaa nuoria saavuttamaan potentiaalinsa ja löytämään oma paikkansa työelämässä.

Tukea tarvitsevan nuoren uraohjaus on tärkeä opettajan ja ohjaajan tehtävä, sillä se voi auttaa nuorta löytämään sopivan ammatin ja kehittämään taitojaan työelämää varten. Uraohjaus vaatii yksilöllistä otetta, jossa otetaan huomioon nuoren vahvuudet ja tuen tarpeet. Opetuksessa ja oppimisessa tulisi korostua opiskelijakeskeisyys, ohjauksellisuus ja toiminnallisuus. Uraohjaus on verkostomaista yhteistyötä, johon osallistuvat kaikki oppilaitoksessa, työelämässä ja oppilaitoksen ulkopuolella opiskelijoita tukevat ja ohjaavat henkilöt. 

Tärkeä ammatillisen opettajan ja ohjaajan ohjausosaaminen on taito motivoida opiskelijoita. Opettajan ja ohjaajan tulee tarjota kannustavaa ja positiivista palautetta sekä tukea opiskelijoita löytämään oma merkityksellisyytensä. On tunnistettava opiskelijoiden sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita ja luotava inklusiivinen oppimisympäristö, joka edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Erityisen tuen opiskelijat saattavat tarvita enemmän ohjausta ja strukturoitua opetusta kuin muut opiskelijat. On hyvä huomioida riittävät ohjausresurssit sekä mahdollisuus työskennellä pienissä oppimisryhmissä.

Saavutettavuus ja esteettömyys ovat huomioitavia tekijöitä opiskelussa, jotta kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa ja menestyä opinnoissaan. Monialaisessa ja ammatillisessa yhteistyössä voidaan tunnistaa ja ratkaista mahdolliset esteet ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat kaikkien opiskelijoiden oppimista. (Lignell & Putkonen-Kankaanpää, 2020)

NEET-nuorten tukeminen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa nuorten vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnistamisesta ja kohdentamisesta. Tämän jälkeen nuorille voidaan tarjota erilaisia palveluita, kuten ammatillista koulutusta, mentorointia ja neuvontaa. Muuttuvassa ja epävarmassa ajassa eläminen vaatii nuorilta ja heidän lähiyhteisöiltään kykyä joustaa ja mukautua sekä palautua yllättävistä muutoksista ja vastoinkäymisistä. Tärkeää on tukea nuorta sosiaalisissa ja arjen taidoissa, jotta he voivat kehittää kykyjään ja taitojaan ja integroitua paremmin yhteiskuntaan.

NEET-nuorten tukeminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä koulutuksen järjestäjän ja yhteisöjen välillä. Yhteistyössä voidaan kehittää joustavia palveluita, jotka vastaavat nuorten tarpeita, ja luoda uusia inkluusioon perustuvia toimintamalleja. Tarvitsemme yhteiskuntaa, joka huolehtii kaikista nuoristaan, jotta jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa potentiaaliaan ja saavuttaa tavoitteensa.