Mitä tapahtuu puujätteelle?

Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. EU:n jätehierarkiassa tavoitteena on siirtää alimman hierarkiatason (kaatopaikkajäte) jätemääriä seuraavalle tasolle (polttaminen energiaksi) ja edelleen ylemmälle tasolle (uusiokäyttö tai uudelleenkäyttö) (Pirhonen, Heräjärvi, Saukkola, Räty & Verkasalo, 2011, s. 60). Tällä niin kutsutulla kaskadi-periaatteella tarkoitetaan raaka-aineiden käytön tärkeysjärjestykseen asettamista.

Puujäte eli kierrätyspuu Suomessa ohjautuu lähes yksinomaan energiantuotantoon. Puujätteen todelliset kierrättämisen mahdollisuudet ovat Suomessa lähes olemattomat. Jätepuuta hyödynnetään tällä hetkellä hakettamalla lastulevyjen materiaaliksi, kierrättämällä kuormalavoja sellaisenaan (Pirhonen ym., 2011, s. 28) ja esim. puukiven materiaalina. Puujätettä syntyy Suomessa eniten rakennusjätteenä.

Puujäte saattaa sisältää epäpuhtauksia, kosteus- sekä homevaurioita. Huonolaatuista puuta on vaikea hyödyntää terveys- ja turvallisuussyiden takia. Energiakäyttöön kuitenkin joutuu puuta, jota voitaisiin vielä kierrättää. Haasteina on mm. määritellä epäpuhtaudet ja saada kierrätettäväksi riittävä määrä hyvälaatuista puuta.

Puujätteen vastaanotto

Suomessa syntyi jätepuuta vuonna 2017 noin 3 600 000 tonnia (taulukko 1), josta 192 000 tonnia on peräisin rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta ja suurin osa puujätteestä on sivutuotteeksi luokiteltavaa metsäteollisuuden puuvirtaa (SVT 2019). Suomen jäteasetuksen sekä Euroopan Unionin jätedirektiivin yhteisen tavoitteen mukaisesti rakennusjätettä on kierrätettävä 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Taulukko 1. Puujätteen määrä vuonna 2016 ja 2017, 1000 tonnia.

Puujäte, 1 000 tonnia	2016	2017
Yhteensä	4 738	3 638
Sahateollisuus	1 818	1 252
Paperi- ja selluteollisuus	2 387	2 077
Rakentaminen ja purkupuu	264	192
Yhdyskuntajäte, puu	46	40

Puujäte menee pääasiassa poltettavaksi (taulukko 2), sillä sen hyödyntäminen materiaalina on vielä hankalaa. Tilastokeskuksen mukaan puujätteestä hyödynnettiin energiantuotannossa 98,2 prosenttia vuonna 2017 (SVT 2019). EU:ssa rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste on 47 prosenttia kun taas Suomessa sen arvioidaan olevan 26 prosenttia (ilman energiana hyödyntämistä). Hollannissa ja Tanskassa päästään jopa yli 90 prosentin kierrätysasteeseen. Toisaalta eri maiden vertailu on haastavaa, koska mittaus- ja tilastointimenetelmät poikkeavat toisistaan. (Peuranen & Hakaste, 2014)

Taulukko 2. Puujätteen määrän muutos ja käyttötavat, 1000 tonnia.

Puujäte, 1 000 tonnia	2016	2017
Vähennys edellisestä vuodesta	0,195	- 23,2 %
Käyttö -% materiaalina	3,7 %	1,5 %
Käyttö -% energiana	96,2 %	98,2 %
Käyttö-% maantäytössä	0 %	0,03 %

Jätteen synnyn ehkäisy ja jätteen uudelleenkäyttö tai kierrätys ovat ensimmäisenä tavoitteena jätehierarkiassa. Mikäli nämä tavoitteet eivät ole mahdollista toteuttaa, jätettä pyritään hyödyntämään energiantuotannossa.

Jätepuun neljä eri laatuluokkaa

VTT on tehnyt puujätteelle laatuluokituksen. A- ja B-luokan puu on biopolttoainetta, C-luokka kierrätyspolttoainetta ja D-luokka kyllästettyä puuta eli vaarallista jätettä. Luokissa on vielä erikseen alaluokkia perustuen siihen, mistä jätepuu on alun perin lähtöisin. (Peuranen & Hakaste, 2014)

A-luokan puu luokitellaan puhtaaksi puuksi, mutta se saa sisältää esimerkiksi rautaa. A-luokan puu voi olla luonnon- ja istutusmetsien puubiomassaa sekä muuta luonnonpuuta. Samaan luokkaan kuuluvat myös kemiallisesti käsittelemättömät puujätteet kuten puutuotteet, käytöstä poistettu puu sekä teollisuuden puutähde. Tällaista puutähdettä voivat olla esimerkiksi sahanpuru, kuori, kutterinlastu, viilu ja tonttien raivauspuu. Puubiomassat, joita saadaan maisemanhoidosta, puutarhoista, puistoista, viini- ja hedelmätarhojen karsimisesta ja makean veden uppotukeista kuuluvat luokkaan A. (VTT, 2014)

B-luokan puu sisältää kemiallisesti käsiteltyä puutähdettä, kuitutähdettä sekä puun rakenneosia kuten esimerkiksi vaneri- ja lastulevyjä, liimapuuta ja MDF-levyjä, mutta se on suurelta osin puhdasta. Puu ei kuitenkaan saa sisältää luonnonpuuta enempää halogeenisia orgaanisia yhdisteitä tai puunkyllästysaineilla tai pinnoitteilla tehtyjen käsittelyjen seurauksena syntyneitä raskasmetalleja. Kattilalaitoksessa on oltava riittävä lämpötilataso ja viipymäaika, savukaasujen puhdistus sekä palamisilman hallinta, jotta B-luokan puu on soveltuva käyttöön. Yleensä AB-luokan puut menevät lajitteluvaiheessa yhteen eikä niitä erotella. (VTT, 2014)

C-luokan puu on esimerkiksi lakkaamisella tai maalaamisella käsiteltyä puuta ja siinä noudatetaan jätteenpolttoasetuksen normeja. Puun pinnoitteessa tai puunsuoja-aineessa on orgaanisia halogeeniyhdisteitä kuten PVC:tä, mutta se ei kuitenkaan sisällä puunkyllästysaineita. Luokkaan C kuuluu myös purkupuu sekä puu, jonka alkuperän toteaminen on hankalaa. Tällainen purkupuu voi olla esimerkiksi talon runkorakenteita ja hirsiä. Mikäli C-luokan puun epäpuhtauksien taso ei ole ylittänyt raja-arvoja analyysin jälkeen, puuta on mahdollista käsitellä B-luokan puuna. Raja-arvoissa otetaan huomioon rikki-, kloori-, typpi- sekä raskasmetallipitoisuudet. (VTT, 2014)

D-luokan puu on kyllästettyä puuta ja se luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Kestopuu tai sähkö- ja puhelinpylväiden puu kuuluvat luokkaan D. (VTT, 2014)

Kuntien puujätteen vastaanotto ja lajittelu

Opiskelijaryhmä HAMKista toteutti kyselytutkimuksen kunnille koskien puujätteen vastaanottoa. Kyselytutkimukseen vastasi 35 henkilöä. Vastaajista 83 prosenttia oli alle 20 000 asukkaan kunnista, 11 prosenttia 20 000–60 000 asukkaan kunnista, 3 prosenttia 60 000–120 000 ja 3 prosenttia yli 240 000 asukkaan kunnista. Vastanneista 77 prosentilla puujätteen kierrätys on ulkoistettu. Kierrätys on järjestetty joko kuntien omille jäteasemille, useamman kunnan yhteisille jäteasemille tai yksityisille asemille puujätteen kierrätystä tekevien yritysten toimesta.

Kunnat vastaanottavat kaikkia puujäteluokkia. Puolet vastaajista kertoi, ettei puujätteen vastaanottaminen maksa mitään, ja muutoin hinnat ovat jätteen vastaanottopistekohtaisia.

Suurin osa jätepuusta murskataan tai haketetaan vastaanottopaikalla ja kuljetetaan eteenpäin lämpölaitokselle. Puuta, joka ei mene polttoon, käytetään vastanneiden mukaan muun muassa biojätteen ja puhdistamolietteen kompostoinnissa tukiaineena. Vastanneista 72 prosenttia kertoi, että kaikki vastaanotettu A, B ja C- luokan puu kuljetetaan kunnasta muualle 40–320 km päähän.

Lassila & Tikanojan pienkierrätysasema Keravalla

Lassila & Tikanojan Keravan jätteiden vastaanottopiste on tarkoitettu kotitalouksien ja pienyritysten käyttöön, kuten esimerkiksi remontoijille ja talonrakentajille. Kyseinen pienkierrätysasema ottaa vastaan muun muassa energiajakeita, rakennusjätettä, kyllästettyä puuta sekä keräyspahvia ym. (ks. artikkelin pääkuva).

Alueen koko on 12 hehtaaria ja jätettä otetaan vuosittain vastaan 460 tonnia. Kaikki A–C -luokan puu tulee alueelle sekalaisena puuna. Puussa esiintyvä metalli poistetaan pyörrevirtaerottimen avulla (kuva 1).

Puu haketetaan polttoon (kuva 2). Osa puusta myydään lastulevyteollisuuteen. Kyllästetty eli D-luokan puu kerätään erilliselle lavalle ja toimitetaan Demolitelle Lammille.

Päijät-Hämeen jätehuollon puujätteen vastaanottopiste

Päijät-Hämeen jätehuolto on kymmenen kunnan omistama yhtiö. Kaikki puu otetaan vastaan C- tai D-jakeena. Päijät-Hämeen jätekeskus ottaa vastaan kuluttajilta puujätteen ilmaiseksi ja yrityksiltä hintaan 15 € /tonni. Vuonna 2018 kuluttajilta tuli puujätettä 8 130 tonnia ja yrityksiltä 5 030 tonnia. Kaikki puu murskataan (kuva 3) ja siitä poistetaan metalli ja alumiini magneetilla ja pyörrevirtaerottimella. Valmiista murskasta otetaan joka päivä 24 näytettä, jotta saataisiin mahdollisimman edustava näyte mahdollisista metalliyhdisteistä. Suurin osa puujätteestä kuljetetaan Lahti Energian lämpövoimalaan polttoaineeksi joko puhtaana puumurskana tai seostettuna muuhun energiajätteeseen.

Päijät-Hämeen jätehuollon hyötyjätetuotannon esimiehen Sami Leppäsen mukaan yrityksellä ei ole tällä hetkellä tarvetta tai resursseja erotella puhtaampia jätepuujakeita. Kaikki vastaanotettava puu käytetään hyödyksi energiana tai teollisuuden raaka-aineena.

Puujätteen käsittelyn tulevaisuus

Selvityksen yhteydessä selvisi, ettei kuntien ympäristöviranomaisilla ole tietoa puujätteen käsittelyketjusta, jos se on ulkoistettu. Varsinaisia käytöstä poistetun puun kierrätysjärjestelmiä on olemassa vain kuormalavoille ja muille puupakkauksille. Puujätteen käsittely tapahtuu suurimmilta osin C-jakeena, eli puhtaampia puujakeita ei oteta erikseen, koska erottelu vaatisi lisää työvoimaa ja resursseja vastaanottolaitoksille. Näin siis A- ja B-luokkien jätepuu, joka laskettaisiin biomassaksi, siirtyy C-luokan jätepuuksi.

Kierrätyspuujärjestelmästä löytyy kehitettävää. Lajiteltu A- ja B-luokan jätepuu sopisi esimerkiksi biokomposiittien tai liikennepolttoaineiden valmistukseen. Yksityisten henkilöiden tai yritysten käyttöön sopivia kierrätyspuuportaaleja Suomesta ei tiettävästi löydy. Tässä kunnat voisivat kehittää omia jätteen vastaanottopisteitä sekä lajittelun että kierrättämisen näkökulmasta, sillä uskoisi kierrätetyllä käyttökelpoisella puulla olevan kysyntää, jos sen saa edullisemmin kuin paikallisen rautakaupan hyllyltä.