Perustaitoja vahvistamalla tavoitteeseen

Pitkään työelämän ulkopuolella olleille suunnatuissa palveluissa, kuntouttavissa työtoiminnoissa, on huomattava joukko aikuisia, joilla on perustaidoissa puutteita. Perustaidoilla tarkoitetaan muun muassa luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikan taitoisuutta (Opetus-ja kulttuuriministeriö 2018). Lisäksi nyky-yhteiskunnassa tarvitaan myös erilaisia digitaalisia taitoja. Näiden taitojen hallitseminen on paitsi ehto sujuvalle osallistumiselle tietoyhteiskunnan arkeen, myös edellytys elinikäiselle oppimiselle. Oppimisen ja yksilön tulevaisuuden kannalta voi olla merkityksellistä, millaiset ovat hänen opiskelutaitonsa ja asenteensa oppimista kohtaan. (Field 2008.)

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa elämänhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia työllistyä. Toiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään. Työtoiminnassa laaditaan aktivointisuunnitelma, jossa sovitaan kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen sisällöstä. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2018.) Nykyisessä kuntoutuksen toimintajärjestelmässä näyttäisi olevan pirstaleisuutta ja oppimisympäristöjen välisiä tunnistamattomia raja-aitoja. (Selkivuori 2015.)

PONNU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa työllistymisen ja koulutukseen osallistumisen kannalta keskeinen perustaitojen osaaminen ja kehittää yksilö- ja ryhmämuotoinen valmennusmalli osaamisen hankkimiseksi osana kuntouttavia ja työllistymiseen tähtääviä palveluita. Toiminnassa harjaannutetaan asiakkaiden keskeisimpiä perustaitoja. Samalla tuetaan heidän myönteistä asennoitumista ja uskoa omaan selviytymiseen. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa edellytyksiä siirtyä kuntouttavista palveluista uraohjauksen tukemana suoraan koulutukseen tai työelämään, eikä vain eteenpäin palvelujärjestelmän sisällä. (PONNU 2017.)

PONNU-valmennus kuntouttavassa työtoiminnassa

Kevään 2018 aikana PONNU-hankkeessa pilotoitiin kuntouttavassa työtoiminnassa tapahtuvaa ryhmä- ja yksilömuotoista perustaitojen valmennusta. Valmennus on ollut asiakkaille vapaaehtoista ja he ovat voineet osallistua siihen 2‒4 tuntia viikossa. Tällä tavoin toteutettuna perustaitojen harjoittelu on tuotu lähelle asiakasta ja samalla on vahvistettu osallistujan itseluottamusta oppijana. Itseluottamuksen tukeminen valmennuksessa on tärkeää, sillä pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleilla aikuisilla on usein heikko luottamus omaan selviytymiseen koulutuksessa ja työelämässä. (Illeris 2006.) Perustaitojen harjoittelu kuntouttavan työtoiminnan aikana tukee ammatillisiin opintoihin ja/tai työelämään siirtymistä sekä elinikäistä oppimista, jota pidetään tärkeänä tekijänä elämän hallinnan kannalta. (Field 2008.)

PONNU-valmennuksen toteuttamisen periaatteita ovat osallisuus, tavoitteellisuus ja toiminnallisuus. Toiminnassa kiinnitetään huomiota osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitykseen turvallisen oppimisympäristön luomisessa. Valmennuksen alussa pyritään kartoittamaan osallistujien yhteiset ja yksilölliset konkreettiset toiveet valmennuksista. Yksilöllisiä oppimisvalmiuskartoituksia tehdään tarvittaessa, ja kartoituksen pohjalta voidaan tehdä suunnitelma taitojen harjoitteluun. Kartoituksessa kysytään asiakkaan omaa kokemusta perustaitoisuudesta. Kartoituksen voi liittää kuntouttavan työtoiminnan alkukyselyyn ja hyödyntää sitä tavoitteen asettamisessa kuntoutusjaksolle.

Ohjaus PONNU-valmennuksessa

Feuerstein (2012) on kehittänyt ohjatun oppimiskokemuksen mallin, jonka lähtökohtana on, että oppija oppii taitavamman henkilön ohjauksessa. Malli koostuu kahdestatoista osatekijästä, jotka ohjatun oppimistilanteen tulisi sisältää. Näistä kolme, merkityksellisyys, vastavuoroisuus ja siltaaminen, tulisi olla jokaisessa ohjaustilanteessa. Ne ovat perusrunko laadukkaalle ohjaustilanteelle. Nämä tekijät ovat siirrettävissä myös kuntouttavan työtoiminnan ympäristöön.

Merkityksellisyyden lähtökohtana PONNU-valmennuksissa on ajatus aikuisen perustaitojen harjoittelun mielekkyydestä. Harjoittelu on motivoivaa, jos se koetaan tarpeelliseksi itselle, harjoiteltavat taidot tukevat ja hyödyttävät arkea ja ne liittyvät henkilön nykytilanteeseen. Kuntouttavan työtoiminnan ympäristössä harjoittelun tulisi liittyä niihin työtehtäviin, joita asiakas työtoiminnassa tekee, tai hänen omiin toiveisiin ja tarpeisiin arjessa. PONNU-valmennuksissa on harjoiteltu osallistujien toiveiden mukaisesti muun muassa kirjoittamista laatimalla työhakemuksia ja sähköpostiviestejä ja digitaitoja luomalla Word-asiakirjoja sekä harjoittelemalla tiedonhakua verkosta. Peruslaskutoimituksia on harjoiteltu esimerkiksi laskemalla tuotteiden alennusprosentteja. Digitaitojen harjoittelu on ollut valmennuksissa suosittua ja sille on ollut paljon tarvetta.

Vastavuoroisuudella tarkoitetaan dialogia ohjaajan ja oppijan välillä. PONNU-valmennusta tehdään arjessa yhdessä oppien. Parhaimmillaan esimerkiksi työtoiminnan työtilausten laskeminen yhdessä voi lisätä osallisuuden ja vastuullisuuden kokemusta ryhmässä. Erikseen suunnitelluissa valmennusryhmissä ohjaajan on tärkeää avata osallistujille, mikä on valmennuksen sisältö ja mihin valmennuksella pyritään. Sisältöjen ja tavoitteiden tulisi muokkautua osallistujien mukaan.

Valmennuksen alkaessa on tärkeä keskustella asiakkaiden aikaisemmista oppimiskokemuksista ja siitä, miten ne kenties vaikuttavat nykyhetkeen. Illeris (2006) toteaa, että perustaitojen harjoittelu voi tuntua paluulta menneeseen. Jos kokemus muistuttaa epäonnistumisesta, luonnollisesti halukkuutta osallistua perustaitojen harjoitteluun ei löydy. Myös ohjaajan on hyvä tunnistaa asenteensa ja käsityksensä perustaitojen harjoittelusta, jotta ne eivät vaikuta haitallisesti ohjaustilanteessa.

Siltaamisella tarkoitetaan opitun asian siirtämistä valmennuksen oppimistilanteesta ulospäin. PONNU-valmennuksen aikana on jatkuvasti pohdittava osallistujien kanssa sitä, missä toisessa yhteydessä he voivat hyödyntää oppimaansa. Aikuisten kanssa työskennellessä siltaaminen on luonteva osa oppimista, sillä aikuisilla on jo kokemusta arjesta ja työstä. Siltaaminen tuo merkityksellisyyttä harjoiteltavaan asiaan.

PONNU-valmennus osana asiakkaan kokonaisvaltaista tulevaisuuden suunnittelua

Tähän mennessä PONNU-valmennuksiin on osallistunut noin sata asiakasta, ja kiinnostus hanketta ja sen valmennuksia kohtaan on ollut suurta. Valmennuksia on toteutettu kuntouttavissa työtoiminnoissa Tampereella ja Uudenmaan alueella ja yhden jakson ajan vankilan kuntouttavan toiminnan ryhmässä. Tämänhetkisten kokemusten mukaan perustaitoisuuden harjoittelu voisi olla yksi osatekijä asiakkaan kokonaisvaltaista tulevaisuuden suunnitelmaa. Perustaitojen harjoittelu voi lisätä asiakkaan itseluottamusta ja rohkaistumista uudelleen koulutukseen tai työelämään, tai se voi lisätä asiakkaan tunnetta aikaisempaa paremmasta elämänhallinnasta. Digitaitoryhmät ovat olleet valmennuksista kaikkein suosituimpia. Digitaidoista näyttääkin tulleen asiakkaille yksi tärkeimmistä oppimisen perustaidoista lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen rinnalla. Merkityksellisiä ovat myös elinikäisen oppimisen taidot ja asennoituminen opiskeluun jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä työelämässä.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”PONNU – perustaitoja vahvistamalla tavoitteeseen” -hankkeessa. Rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja/hallinnoija on Valo-valmennusyhdistys ja osatoteuttajat ovat HAMK, Invalidisäätiö ja Silta-valmennusyhdistys. Hankkeen kesto on 1.10.2017–29.2.2020.