Valmennus lisäsi henkilöstön digiosaamista

Toimiakseen kannattavasti yritysten on oltava tehokkaita. Tehokkuutta voidaan parantaa muun muassa lisäämällä liiketoimintaprosesseihin digitalisaatiota. Asiakkaan näkökulmasta digitaalisuus näkyy esimerkiksi siten, että nykyään voimme hankkia tarvitsemamme tuotteen kivijalkamyymälän lisäksi saman yrityksen verkkokaupasta. Tai yrityksen kotisivuille mennessämme ystävällinen asiakaspalvelijarobotti kyselee, kuinka voisi auttaa, tai Facebookissa yritys voi tiedottaa asiakkailleen vaikkapa ajankohtaista tapahtumista tai tarjouksista. Voidaan todeta, että hyvin toteutetusta digitalisaation hyödyntämisestä yritykselle syntyy kustannussäästöjä, asiakkaalle positiivisia asiakaskokemuksia ja työntekijöille mielekkäitä uusia tehtäviä jo rutiineiksi muodostuneiden tehtävien lisäksi.

Kanta-Hämeen alueen valmistavan teollisuuden ja matkailun pk-yrityksille suunnattu DigiReWork-hanke pyrki auttamaan yrityksiä ja heidän henkilöstöään hyödyntämään digitaalisuutta toiminnoissaan entistä paremmin. Yli 54-vuotiaille työntekijöille suunnattu DigiReWork-valmennus lisäsi työntekijöiden digitietoisuutta ja antoi uutta motivaatiota omia työtehtäviä kohtaan.

DigiReWork -valmennusohjelma

Valmennusohjelma aloitettiin osaamiskartoituksella, jossa keskustelun ja avointen kysymysten avulla pyrittiin saamaan selville digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvät haasteet, joihin osallistujat toivoivat saavansa tukea valmennuksessa. Teknisten kysymysten lisäksi valmennettavien kanssa keskusteltiin mahdollisista peloista ja uhista, joita digitaalisuus saattoi aiheuttaa. Osaamiskartoituksen perusteella nousi esille selkeät teemat, jotka aikataulutettiin erillisiin valmennuspäiviin: tietokoneen peruskäyttö, Googlen työkalut, sosiaalinen media, kuvankäsittely, markkinointiviestintä, toimistosovellukset ja ajanhallinta. Jokaisen lähipäivään kuului aina myös kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli viedä yrityksen toimintatapoja eteenpäin.

Valmennuksen vaikutus yksilötasolla

DigiReWork -hankkeen valmennuksen jälkeen suoritettiin haastattelu neljälle valmennukseen osallistuneelle. Tarkoituksena oli selvittää, miten valmennus muutti osallistujien asennetta, tietoja ja taitoja digitaalisuutta kohtaan ja pystyvätkö valmennukseen osallistuneet hyödyntämään uusia taitojaan työtehtävissään tai henkilökohtaisessa elämässään. Haastatteluista selvisi, että haastateltavien työpaikoissa digitaalisuuden näkyvyys oli vielä melko vähäistä eivätkä haastateltavien työt sisältäneet vielä paljoakaan digitaalisia työvälineitä. Tietokone oli kaikilla työssään käytössä, mutta sitä hyödynnettiin lähinnä toimisto-ohjelmien käytössä ja sähköpostiviestinnässä. Kaksi haastateltavaa mainitsi, että heidän työpaikallaan käytettiin sosiaalista mediaa yrityksen näkyvyyden lisäämiseksi, mutta sitä ei hyödynnetty esimerkiksi suunnitelmalliseen markkinointiin tai kampanjointiin. Kaikki haastatellut suhtautuivat positiivisesti digitaalisuuden suurempaan hyödyntämiseen työpaikalla, sillä heidän näkemyksensä mukaan se voisi hyödyntää koko yritystä ja parantaa sen kilpailukykyä.

Toisaalta yrityksen johdolla on iso merkitys digitaalisuuden lisäämiselle, sillä heidän vastuullaan on isojen strategisten päätösten teko, laite- ja ohjelmistohankinnoista päättäminen ja esimerkiksi markkinoinnin suuntaaminen digitaalisiin medioihin perinteisten kanavien ohella tai jopa niiden tilalle. Hyvänä tukena tässä johtajalle on henkilöstö, joka ei tunne muutosvastarintaa digitalisaation hyödyntämistä kohtaan. Tässäkin mielessä valmennus oli hyvin onnistunut, sillä se vaikutti vahvistavasti positiivisiin asenteisiin digitalisaatiota kohtaan.

Valmennus ei muuttanut kovinkaan paljon kenenkään työnkuvaa, mutta haastatelluista lähes kaikki pystyivät jollakin tasolla hyödyntämään oppimiaan asioita työtehtävissään. Suurempi merkitys valmennuksesta oli siinä, että se antoi kaikille uutta potkua ja lisämotivaatiota omaan työhönsä. Valmennus antoi heille uutta varmuutta omaan toimintaan. Lisäksi heille selvisi valmennuksen aikana, mitä kaikkea digitaalinen maailma pitää sisällään ja mitä mahdollisuuksia se voi tarjota käyttäjilleen. Ennen valmennusta heillä oli hyvinkin erilainen käsitys siitä, miten digitalisaatio heidän työyhteisössään ilmenee ja miten sitä voisi hyödyntää enemmän.

Kaikki haastatellut kertoivat lisänneensä henkilökohtaisessa elämässään digitaalisuutta, esimerkiksi kuvankäsittelyllä tai sosiaalisen median käytön lisäämisellä. Muutama haastateltava kertoikin sosiaalisen median olevan heille uusi kanava yhteydenpidossa nuoremman sukupolven kanssa. Valmennus poisti kynnystä ja pelkoja tarttua koneisiin ja laitteisiin. Haastateltavat uskaltavat nyt rohkeammin sukeltaa digitaaliseen maailmaan esimerkiksi maksuttomien verkosta ladattavien ohjelmien myötä. Valmennus tarjosi hyvän kannustimen mahdollisille myöhemmille opinnoille, ja myös mahdollisuuden tutustua muihin opiskelukanaviin.

Artikkeli on kirjoitettu Hämeen ELY-keskuksen rahoittamassa DigiReWork-hankkeessa (ESR). Hämeen ammattikorkeakoulu on osallisena konsortiossa, jossa on mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto.