Naisyrittäjien kokemuksia VENLA-hankkeessa

Naisyrittäjät kaipaavat tukea liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiseen, mutta erityinen haaste on löytää uudistamiselle aikaa. VENLA – Koulutusta verkossa ja langattomasti (ESR) -hankkeessa on etsitty ratkaisuja monimuotoisella valmennusmallilla, joka on yhdistelmä henkilökohtaista sparrausta, yrittäjänaisten yhteisiä työpajoja sekä verkkovalmennusta. Asiakaskokemusta on tutkittu hankkeen puolivälissä ja tulosten pohjalta valmennusmallia tullaan jatkokehittämään. 

Suomessa naisyrittäjiä on noin kolmasosa kaikista yrittäjistä (Suomen Yrittäjät, 2020). EU-tasolla on tunnistettu, että naisyrittäjyyden haasteet liittyvät erityisesti verkostojen puutteeseen sekä yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Suomessa yrittäjänaisilla on verrattain vahvat verkostot, mutta osa-aikaisuus, sivutoimisuus ja yksinyrittäjyys on naisyrittäjillä miehiä yleisempää. Naisyrittäjyydessä piilee valtavasti potentiaalia, jonka tukemisella olisi mahdollista vauhdittaa tasa-arvoa ja kilpailukykyä. (Virkkunen, 2019) 

Valmennuksen elementit ja niiden tavoiteltu arvo 

VENLA-valmennus on osa VENLA-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää joustavia koulutusmalleja yrittäjänaisten liiketoiminnan tueksi. Hämeen ammattikorkeakoulussa kehitetty VENLA-valmennus sisältää kolme elementtiä: 

1. verkkovalmennus 
2. työpajat 
3. omavalmentajan tuki.

Verkkovalmennus sisältää kehittämistä tukevaa materiaalia verkko-oppimisympäristössä. Työpajoissa asiantuntija pitää alustuksen työpajan teemaan ja sen jälkeen pohditaan asiaa oman yrityksen näkökulmasta. Omavalmentaja toimii valmennettavien rinnalla kulkijana ja sparraa yrittäjiä henkilökohtaisesti. Elementit muodostavat valmennuskokonaisuuden, josta osallistuja voi poimia itselleen sopivimmat sisällöt. 

Valmennuksen suunnittelussa on ollut lähtökohtana arvon tuottaminen osallistujille. Arvolupauksella pyritään vastaamaan siihen, millaista arvoa asiakkaalle tuotetaan, millä tavoin asiakkaan tarpeet ratkaistaan ja millaisia palveluita tarjotaan (Osterwalder, Pigneur & Clark, 2010, ss. 22–25). Verkkovalmennuksen arvoina on tavoiteltu osallistumisen joustavuutta, sisältöjen osuvuutta liiketoiminnan kasvuun ja tehtävien kytkeytymistä omaan työhön. Työpajojen arvoiksi on tavoiteltu ymmärryksen lisääntymistä asiantuntijapuheenvuorojen kautta sekä vertaistuen saamista keskustelutilanteissa. Omavalmentajan arvo muodostuu henkilökohtaisesta tuesta, joka auttaa kirkastamaan yrittäjän omia tavoitteita ja aikatauluttamaan valmennuksen tekemistä. 

Asiakaskokemukset hankkeen puolivälissä 

VENLA-valmennukseen osallistuneiden yrittäjänaisten kokemuksia on selvitetty helmikuussa 2020 Anna Perttalan liiketalouden opinnäytetyössä. Valmennukseen oli osallistunut tutkimusajankohtaan mennessä 13 yrittäjää, joista kyselyyn vastasi viisi yrittäjää. Selvityksen perusteella osallistujat olivat olleet pääosin tyytyväisiä valmennukseen. Kokemukset verkossa toteutetusta osuudesta vaihtelivat suuresti. Työpajoista ja omavalmentajan tuesta saadut palautteet olivat sen sijaan samansuuntaisia. 

Selvityksen perusteella naisyrittäjät olivat kokeneet valmennukseen osallistumisen pääosin positiivisesti. Naisyrittäjät olivat luoneet ennakkoon odotuksia valmennuksen suhteen, enimmäkseen odotuksia oli luotu verkostoitumiselle ja markkinoinnin opiskelulle. Valmennukseen osallistuneiden yrittäjänaisten odotukset olivat markkinoinnin suhteen täyttyneet. Verkostoitumisen näkökulmasta asiakaskokemus oli vaihteleva. Osa oli verkostoitunut muiden naisyrittäjien kanssa esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä. Toisaalta osa ei ollut pystynyt verkostoitumaan laisinkaan. (Perttala, 2020, s. 29) 

Verkkovalmennuksen kokemuksissa oli hajontaa. Haasteet liittyivät sekä tekniikkaan että innostuksen puutteeseen työskennellä tietokoneen ääressä vapaa-ajalla. Suurin osa valmennettavista oli kokenut verkkovalmennuksen sisältämät työkortit haasteellisiksi. Työkortit ovat fyysisiä tai digitaalisia canvas-tauluja, jotka sisältävät palvelumuotoilun eri vaiheisiin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset on ryhmitelty visuaalisesti niin, että niiden sisältö, rakenne, järjestys ja usein myös numerointi ohjaa työskentelyn etenemistä. Perehtymisen ja työpajojen jälkeen verkkovalmennuksen sisältämien työkorttien tekeminen oli sujuvoitunut. Kyselyssä nousi esille myös kokemuksia, että osalle valmennettavista työkortit olivat olleet antoisia ja mielenkiintoisia täyttää. (Perttala, 2020, ss. 27–28) 

Valmennuksenaikainen ryhmätyöskentely tapahtui Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa järjestetyissä työpajoissa. Opinnäytetyön ajankohtaan mennessä työpajoja oli pidetty kolme: Small data -teemasta kesäkuussa 2019, henkilöbränditeemasta marraskuussa 2019 ja palvelumuotoiluteemasta tammikuussa 2020. Vetäjinä toimivat HAMKin liiketalouden koulutuksen asiantuntijat. Työpajojen kokemukset osoittautuivat pääasiassa hyvin positiivisiksi. Niiden koettiin tuovan verkostoitumismahdollisuuksia ja uutta näkökulmaa omaan toimintaan. Kehittämisideana pohdittiin, että työpajoissa voisi olla mukana myös HAMKin opiskelijoita, sillä opiskelijoiden tieto ja taito esimerkiksi sosiaalisen median markkinoinnista on tuoreempaa kuin valmennettavan tieto. (Perttala, 2020, s. 26)

Naisyrittäjät olivat kokeneet omavalmentajan avun hyvin hyödylliseksi ja olivat kiitollisia siitä, että heille oli luotu mahdollisuus valmentajan tukeen. Kehittämisehdotuksena tuli, että valmentaja voisi olla aktiivisemmin yhteydessä ja tiedustella, miten valmennuksen suorittaminen sujuu. Kiireinen yrittäjä ei aina ehdi sopimaan tarvittavia kohtaamisia valmentajan kanssa tai yhteydenpito unohtuu kiireessä kokonaan. Tiheät valmentajan yhteydenotot saattaisivat osaltaan myös helpottaa verkossa tapahtuvien VENLA-valmennukseen liittyvien tehtävien tekemistä. (Perttala, 2020, s. 28) 

Motivaatiota ja motivaation ylläpitoa haluttiin selvittää.  Motivaation suhteen valmennukseen osallistuneilla oli hyvin samansuuntainen kokemus – motivaatio oli valmennuksen aikana vaihdellut suuresti. Motivaatio oli useimmilla laskenut valmennuksen aikana, ja vain muutama oli pystynyt nostamaan motivaatiotasonsa ennalleen. Motivaation laskeminen valmennuksen aikana aiheutti sen, ettei valmennukseen osallistunut pystynyt hyödyntämään verkossa olevia liiketoiminnan kehittämisen työkortteja. Valmennukseen osallistuneiden kokemuksen perusteella motivaatiota pystyisi lisäämään ryhmätapaamisilla ja pienryhmissä työskentelyllä. Läsnäolon merkitys ja arjen kohtaamiset nousevat merkittäväksi kokemukseksi naisyrittäjien kohdalla. (Perttala, 2020, s. 25) 

Valmennukseen osallistuneet kokivat, että heidän omalla osallistumisellaan oli vaikutusta valmennuksesta saatavaan hyötyyn. Ne naisyrittäjät, jotka kokivat osallistumisensa olleen aktiivista, olivat saaneet valmennuksesta paljon hyötyä omalle liiketoiminnalleen. Valmennuksesta oli saatu esimerkiksi rohkaisua oman unelman toteuttamiseen. Yksi osallistujista koki muuttuneensa yrittäjänä ja kertoi muuttaneensa samalla liiketoimintaansa. (Perttala, 2020, s. 29) 

Pääosin VENLA-valmennukseen osallistuneiden naisyrittäjien kokemukset olivat olleet positiivisia, ja erityisesti työpajat olivat olleet kokemuksien perusteella hyvin mielenkiintoisia. Naisyrittäjät kokivat, että heidän valmennuksensa parissa työskentelevät henkilöt ovat hyvin ammattitaitoisia ja asianosaavia. (Perttala, 2020, ss. 29–30) 

VENLA-valmennuksen jatkokehitys 

VENLA  – koulutusta verkossa ja langattomasti (ESR) -hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun. Opinnäytetyönä tehty väliarviointi helmikuussa 2020 osoittaa, että valmennuksen toteutuksessa on kaikille naisyrittäjille mieluisia elementtejä, erityisesti työpajat ja omavalmentajan tuki, mutta verkkovalmennuksen toteutus ei ole sopinut kaikille.  

Hankkeessa tehdään vuoden 2020 aikana kehittämistyötä verkkovalmennukseen ohjaamisen tueksi. Omavalmentaja muistuttelee sisällöistä, ja etenemiselle annetaan ohjeellinen aikataulu. Osallistujapalautteesta saatuja kehittämisehdotuksia pohditaan, ja ainakin ryhmäohjausta aiotaan kokeilla yksilöllisten tapaamisten rinnalla. Valmennusmallin toimivuutta ja valmennuksen vaikuttavuutta tutkitaan lisää hankkeen loppupuolella. Tuloksia tullaan esittämään hankkeen nettisivuilla.