Risto Järvinen
Kiinnostus korkeakoulujen verkko-opintoja kohtaan on kasvussa. Hakijamäärät yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin kasvavat kasvamistaan, ja suosituimpia hakukohteita ovat monimuoto-opinnot koulutuksiin katsomatta. Niissä opetus tapahtuu pääsääntöisesti verkossa ja iltaisin. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta verkko-opinnoilla on myös tärkeä rooli aikuisopiskelijoiden työelämän ja opiskelun yhdistämisessä. (Opetushallitus, 2022; HAMK, 2023; Lerkkanen, 2018) Tarve on selkeä: laadukasta verkko-opetusta tulee kehittää. Tämä haastaa meitä opettajia verkko-oppimisympäristöjen rakentamisessa ja sopivien menetelmien valinnassa.
Lähdimme HAMKin liiketalouden koulutuksessa kehittämään taloushallinnon perusopinnoista (kirjanpidon perusteet ja käytäntö, käytännön kirjanpito ja tilinpäätös) verkossa suoritettavia nonstop-toteutuksia. Nonstopit ovat opintojaksoja, jotka ovat tarjolla opiskelijoille itsenäistä suorittamista varten jatkuvasti tietyn ajanjakson ajan (Kohonen ym., 2022). Kehittämistyötä tehtiin osana LearnWell-koulutusta. Nämä opintojaksot ovat tarjolla ensisijaisesti DigiTalousNyt-hankkeen aikuisopiskelijoille, mutta myös niille tutkinto-opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa opinnot joustavasti ja itsenäisesti. Seuraavaksi käydään läpi opintojaksojen kehittämisprosessia ja sitä, miten erilaiset LearnWell-kurssin pedagogiset teemat näkyvät kehitystyössä.
Oppimisen lähestymistavat, itseohjautuvuus ja opetuksen linjakkuus verkko-opiskelussa
On tunnistettu kolme erilaista lähestymistapaa oppimiseen: pintasuuntautunut, syväsuuntautunut ja suunnitelmallinen. Pintasuuntautunutta lähestymistapaa kuvastaa ei-reflektoiva opiskelu ja vaikeus hahmottaa kokonaisuuksia. Syväsuuntautunut opiskelija pystyy yhdistämään oppimaansa, ajattelee siitä kriittisemmin ja luo omakohtaista ymmärrystä oppimastaan. Suunnitelmallisella opiskelulla viitataan opiskelijan tapaan organisoida työskentelyä ja hallita ajankäyttöä. (Lindblom-Ylänne ym., 2019, ss. 2183–2184) Kun me opettajina ymmärrämme näitä lähestymistapoja ja niiden taustalla olevaa motivaatiota, voimme ottaa erilaiset oppijat huomioon verkko-opintojaksojen suunnittelussa. Esimerkiksi voimme tarjota syväoppimisen tueksi lisätehtäviä.
Verkko-opiskelu edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta ja jatkuvaa opiskelumotivaatiota (Chiu ym., 2021, s. 187). Itseohjautuvuudella viitataan itsensä johtamisen tapoihin, jotka yhdessä motivaation kanssa mahdollistavat onnistumisen opinnoissa. Itseohjautuvuudella on suora yhteys opintomenestykseen ja positiiviseen asennoitumiseen opiskelua kohtaan. (Landrum, 2020, ss. 132–133) Opiskelijalta on löydyttävä valmiudet omatoimiseen työskentelyyn ja kyky kantaa vastuuta oppimisestaan. Opettajan taas pitää pystyä suunnittelemaan ja rakentamaan itsenäistä opiskelua tukeva oppimisympäristö. Suunnittelussa on huomioitava linjakkuus, eli yhtenäinen opetuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja arvioinnin kokonaisuus, auttaa opiskelua tukevan oppimisympäristön rakentamisessa. (Löfström-Ylänne & Nevgi, 2009, ss. 300–305) Esimerkiksi selkeä oppimistavoitteiden kuvaus ja ohjeet auttavat opiskelijaa ymmärtämään, mihin opinnoilla pyritään ja mitä opiskelijalta odotetaan. Tämä auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opiskeluaan ja ajankäyttöään.
Kirjanpidon nonstop-toteutusten kehittämisessä hyödynnettiin HAMKin digipedaohjeiden lisäksi Marstion (2020) verkko-opinnon muotoilun käsikirjaa sekä Löfströmin ja Nevgin (2009) yliopisto-opettajan käsikirjaan kirjoittaman artikkelin teemoja. Taustamateriaaliin lukeutuivat mm. pedagoginen käsikirjoitus, oppimistehtävien laatiminen ja oppimisympäristön käytettävyys. Opintojaksojen kehittämisessä pidettiin kiinni Löfströmin ja Nevgin (2009, s. 305) määrittelemistä hyvän verkkokurssin ominaisuuksista, joita ovat mm. selkeys, joustava aikataulu, monipuolisuus ja esteettinen ulkoasu.
Nonstop-opintojaksojen kehittäminen käytännössä
Opintojaksojen suunnittelu aloitettiin pedagogisen käsikirjoituksen laatimisella. Se tehtiin nykyisiin monimuotototeutuksiin pohjautuen. Verkko-opiskeluympäristöissä on tärkeää luoda selkeä aloita tästä -sivu, jolta opiskelija näkee heti tärkeimmät opintojakson asiat (Marstio, 2020, s. 56). Linjakkuuden periaatteet huomioiden Moodle-oppimisympäristöihin laadittiin selkeäsanaiset johdantosivut, joista opiskelija löytää olennaiset tiedot opintojaksoista. Johdantosivuilta löytyy myös opintojaksojen esittelyvideot ja itsenäistä työskentelyä tukevat suositusaikataulut.
Verkko-oppimisympäristö tulisi rakentaa helposti hahmotettavaksi ja visuaaliselta ilmeeltään yhdenmukaiseksi. Oppimisympäristön sivuilla on oltava riittävästi tilaa tekstille ja muille elementeille sekä navigointia helpottavia otsikoita. (Löfström & Nevgi, 2009, s. 308; Marstio, 2020, ss. 54–55.) Loimme useista kirjanpidon teemoista koostuvista oppimisympäristöistä yhdenmukaiset ulkoasultaan. Kaikki teemat koostuvat otsikoista, toimintaohjeista, luentomateriaaleista, harjoitustehtävistä ja niiden vastauksista sekä teemojen lopussa olevista verkkotenteistä. Alla on esitelty yksi opintojakson teemoista.
Yksi verkko-opintojen tärkeimmistä asioista on harjoitustehtävät. Tehtävien tulee ohjata oppimisen prosessia ja auttaa opiskelijaa opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tehtävillä on oltava myös selkeät arviointikriteerit. (Marstio, 2020, s. 29–33.) Kaikki kirjanpidon harjoitustehtävät rakennettiin helppokäyttöisiksi Excel-tiedostoiksi. Ne sisältävät oppimisen kannalta olennaisia harjoituksia, kuten päättelyä ja tiedonhakua vaativia tehtäviä sekä käytännönläheisiä tiliristikkotehtäviä (kuva 2). Kun opiskelija palauttaa harjoitustehtävän, hän näkee tehtävien oikeat vastaukset oman oppimisen reflektointia varten. Kun kaikki harjoitustehtävät on palautettu, avautuvat verkkotentit, joilla testataan opittuja taitoja. Tilinpäätöskurssin lopussa opiskelijat tekevät soveltavan kirjanpitotehtävän Procountor-taloushallinto-ohjelmistolla. Tehtävällä testataan opiskelijoiden kokonaisvaltaista oppimista kirjanpidosta. Syvällisempää opiskelua varten on tarjolla lisätehtäviä, mikäli opiskelija haluaa syventää oppimistaan.
Opintojaksoilla käytetään summatiivista arviointia ja itsearviointia. Summatiivisella arvioinnilla selvitetään opiskelijoiden tietotaidon taso ja varmistetaan riittävä osaaminen, kun taas itsearvioinnin avulla opiskelija pohtii itsenäisesti, miten hän on onnistunut suhteessa oppimistavoitteisiin. (Lindblom-Ylänne ym. 2009, ss. 156–170) Tentit ja Procountor-harjoitustehtävä arvioidaan summatiivisesti asteikolla 1–5. Itsearviointi on osa hyväksytty-täydennettävä-asteikolla arvioitavaa oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan avulla ohjataan opiskelijat pohtimaan, miten he suoriutuivat tehtävistä, mitä uutta he ovat oppineet ja miten he aikovat oppimaansa hyödyntää tästä eteenpäin.
Pohdintaa kehittämistyöstä
Laadukkaan verkko-opetuksen keskiössä on aktiivinen vuorovaikutus ja riittävä ohjauksen määrä (Löfström & Nevgi, 2009, s. 309). Tämä on selkeä haaste nonstop-toteutuksilla, joissa on tarkoituksella vähän kontaktiopetusta. Kehittämillämme opintojaksoilla vuorovaikutusta ja opiskelijoiden motivointia edistetään säännöllisillä Zoom-ohjauksilla ja muistutusviesteillä. Ohjausistunnoissa käydään läpi mm. harjoitustehtävissä vastaan tulleita haasteita ja keskustellaan opintojaksojen sisällöistä. Ohjausapua tarjotaan jatkuvasti Microsoft Teamsin välityksellä.
Opintojaksoja testattiin LearnWell-koulutukseen osallistuneilla opettajilla ja muilla taloushallinnon opettajilla ennen oppimisympäristöjen julkaisemista. Kehitysideat otettiin huomioon oppimisympäristöjen muotoilussa. Opintojaksot ovat pilotoinnissa kesäopintoina 8.5. –31.8.2023. Niiden sisältöä kehitetään opiskelijapalautteen perusteella tulevana syksynä.
Kirjoittaja
Risto Järvinen, liiketalouden lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu. Hän on mukana DigiTalousNyt-hankkeessa opettajana ja nonstop-verkkototeutusten kehittäjänä. Riston päivittäiseen toimenkuvaan kuuluu mm. taloushallinnon ja liiketoimintamuotoilun opetus.
Chiu, T., Lin, T-J. & Lonka, K. (2021). Motivating Online Learning: The Challenges of Covid-19 and Beyond. Asia-Pacific Education Researcher, 30(3), 187–190. https://doi.org/10.1007/s40299-021-00566-w
HAMK. (31.3.2023). HAMKiin yli 11 300 hakemusta kevään toisessa yhteishaussa [tiedote]. https://www.hamk.fi/2023/hamkiin-yli-11-300-hakemusta-kevaan-toisessa-yhteishaussa/
Kohonen, T., Mäkinen, L. & Niemelä, E. (5.9.2022). Plussan puolella: Non-stop-toteutukset lisäävät joustavuutta opintoihin [blogikirjoitus]. Digi-HAMK. https://blog.hamk.fi/digi-hamk/plussan-puolella-non-stop-joustavuutta-opintoihin/
Landrum, B. (2020). Examining Students’ Confidence to Learn Online, Self-Regulation Skills and Perceptions of Satisfaction and Usefulness of Online Classes. Online Learning, 24(3), 128–146. https://doi.org/10.24059/olj.v24i3.2066
Lerkkanen, J. (25.9.2018). Jatkuvan oppimisen on oltava koko kansan mahdollisuus [blogikirjoitus]. Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/jatkuvan-oppimisen-oltava-koko-kansan-mahdollisuus/
Lindblom-Ylänne, S., Nevgi, A., Hailikari, T. & Wager, M. (2009). Oppimisen arvioinnin teoriaa ja käytäntöä. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.). Yliopisto-opettajan käsikirja (ss. 156–191). WSOYpro.
Lindblom-Ylänne, S., Parpala, A. & Postareff, L. (2019). What constitutes the surface approach to learning in the light of new empirical evidence? Studies in Higher Education, 44(12), 2183–2195. https://doi.org/10.1080/03075079.2018.1482267
Löfström, E. & Nevgi, A. (2009). Verkko-opetuksen linjakkuus ja yhteisöllinen oppiminen. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.). Yliopisto-opettajan käsikirja (ss. 300–317). WSOYpro Oy.
Marstio, T. (2020). Verkko-opinnon muotoilu. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-568-9
Opetushallitus. (16.9.2022). Korkeakouluihin 43 390 hakijaa syksyn yhteishaussa [tiedote]. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/korkeakouluihin-43-390-hakijaa-syksyn-yhteishaussa