Hyvä verkkovalmennus sekä joustaa että vaatii

Millaisilla koulutusmalleilla voidaan tukea yrittäjänaisten mahdollisuuksia kehittää omaa liiketoimintaa? Ovatko aikaan ja paikkaan sitomattomuus tärkeimpiä ominaisuuksia vai nousevatko muut tekijät merkityksellisemmiksi? Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastausta naisyrittäjille suunnatussa VENLA – koulutusta verkossa ja langattomasti -hankkeessa. HAMKin pilotoima VENLA-valmennus oli yhdistelmä itsenäisesti tehtävää verkkovalmennusta, työpajoja sekä henkilökohtaista sparrausta. Käytännön kokemukset osoittivat, että aikatauluttomassa verkkovalmennuksessa oli vaikea aktivoida osallistujia, työpajat toimivat melko hyvin myös verkossa ja yrittäjänaisten keskinäistä verkostoitumista oli tärkeää tukea.

Tausta

Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa yrittäjänaisille suunnatun VENLA-hankkeen vuosina 2018–2021. Tavoitteena oli tukea yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua joustavilla koulutusmalleilla. LAB-ammattikorkeakoulu kehitti hankkeessa mikro-oppimiseen perustuvan, omassa kännykässä saatavilla olevan Digimarkkinoinnin Taskukoulun. Hämeen ammattikorkeakoulu pilotoi VENLA-valmennuksen, jossa hyödynnettiin ajan ja paikan suhteen joustavaa verkko-oppimisympäristöä, mutta sen rinnalla tarjottiin myös sparrausta ja yhteisiä työpajoja. Hankkeeseen osallistui yrittäjänaisia sekä Kanta-Hämeestä että Päijät-Hämeestä. Osallistujista suurin osa oli yksinyrittäjiä. VENLA – koulutusta verkossa ja langattomasti -hanke oli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama.

VENLA-valmennusmallin kuvaus

VENLA-valmennusmalli koostui kolmesta elementistä: verkkovalmennuksesta, työpajoista ja omavalmentajan tuesta. Kokonaisuuden rytmittyminen on esitetty kuvassa 1.

Valmennuksen sisältöihin oli valittu teemoja, joilla tavoiteltiin liiketoiminnan kannattavuutta ja kasvua. Teemoihin oli määritelty ohjeellinen järjestys, jotta kehittäminen pohjautuisi tietoon ja asiakasymmärrykseen. Sisältöjä sai käydä läpi kevyesti tai syvällisemmin oman valinnan mukaan.

Ensimmäisessä teemassa pohdittiin, mitä merkityksellistä tietoa (small dataa) on helposti saatavilla ja miten sitä voisi hyödyntää. Palvelumuotoiluosiossa tarkasteltiin omia palveluita asiakkaan silmin ja mietittiin, vastaavatko palvelut asiakkaiden tarpeisiin ja voisiko niitä muotoilla vielä toimivammiksi. Markkinointiosiossa tarkasteltiin yrityksen, yrittäjän ja palveluiden näkyvyyttä ja niistä syntyvää mielikuvaa. Myyntiosiossa tarkasteltiin kokonaisprosessia myynnin edistämiseksi. Viides teema oli alun perin kansainvälistyminen, mutta tämä teema vaihdettiin arvot ja ajanhallinta -teemaan, koska se oli osallistujien tarpeisiin osuvampi.

Verkkovalmennuksen toteutus

VENLA-hankkeen verkkovalmennus rakennettiin ItsLearning-oppimisalustalle. Se sisälsi tekstisisältöjä, opetus- ja ohjeistusvideoita, oman liiketoiminnan tarkasteluun liittyviä, työkorttimuotoisia tehtäviä sekä linkkejä lisämateriaaleihin.

Valmennuksen alussa vaikutti siltä, että osallistujat eivät olleet kovin tottuneita työskentelemään verkossa ja etäyhteyksin. ItsLearning-oppimisalustan käyttöön liittyi lisäksi teknisiä haasteita, jotka johtuivat osittain alustan ominaisuuksista, osittain siitä, että verkko-opiskelu oli monelle uutta. Verkkoalustan ja etäyhteyksien käyttöön liittyi jonkin verran myös turhautumisen tunteita ja niiden käyttämisen kerrottiin olevan hankalaa ja vaikeaa.

Hankkeen aikana osallistujat osittain tilanteen pakosta oppivat käyttämään verkkotyövälineitä, ja hankkeen lopussa miltei kaikki toiminta tapahtui verkon välityksellä.

Työpajat osana valmennuskokonaisuutta

Hankkeen alussa työpajoja ja omavalmentajatapaamisia toivottiin järjestettävän kasvokkain, vaikka valmennus oli lähtökohtaisesti verkkovalmennus. Työpajojen ajankohtiin ei löytynyt yksimielisesti sopivia aikoja, mutta suurin osa sai ne järjestymään kalentereihinsa. Työpajojen sisältämät luennot olivat osallistujille tuttu tapa osaamisen hankkimiseen ja niistä oli myös HAMKin asiantuntijoilla eniten kokemusta.

Keväällä 2020 pidettiin palvelumuotoilun työpaja kasvokkain, mutta koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi loppukevään markkinoinnin ja myynnin työpajat siirrettiin verkkoon. Valmennettavista suurin osa osallistui näihin verkossa pidettyihin työpajoihin, vaikka useimmille verkkokokousvälineiden käyttö oli uutta.

Omavalmentajan rooli valmennuksessa

Omavalmentajan roolina oli toimia yrittäjän keskusteluapuna, ajatusten kiteyttäjänä ja kirkastajana. Omavalmentajan tapaamisissa käsiteltiin yrityksen kehittämiseen liittyviä asioita laajasti ja suunniteltiin kullekin sopivaa kehittämisen etenemisaikataulua. Omavalmentaja auttoi myös aikataulussa pysymisessä. Osa yrittäjistä käytti omavalmentajan apua säännöllisesti, toiset taas vähemmän.

Joustavuus ei palvellut kaikkia

VENLA-valmennuksen kantava idea oli, että osallistuja sai itse suunnitella oman etenemisensä ja hyödyntää valmennuksen osia ja omavalmentajan tukea oman aikataulunsa mukaan. Varsin pian huomattiin kuitenkin, että äärimmäinen joustavuus aikatauluissa tuntui kääntyvän jopa itseään vastaan. Osa yrittäjistä oli opinnoissaan hyvin itseohjautuvia ja vapaat aikataulut sopivat heille mainiosti. Suurin osa VENLA-valmennuksen osallistujista tuntui kaipaavan selkeämpää rakennetta ja jopa ulkoa annettua aikataulua, jotta he saivat valmennuksen edellyttämät toimenpiteet tehtyä.

Valmennuksen kuluessa aikataulutusta täsmennettiin. Verkkovalmennuksen osien suorituksille ja niiden kommentoinnille laitettiin ohjeelliset ajankohdat, työpajojen aikataulut laitettiin rytmittämään tekemistä ja omavalmentaja antoi ohjauksessa täsmällisempiä aikarajoja. Täsmällisemmät aikataulut auttoivat osaa valmennukseen osallistuneista yrittäjistä tuomaan kehittämistyön ja verkkovalmennuksen osaksi arkeaan ja pääsemään tavoitteisiinsa.

Osalla yrittäjistä oli kuitenkin haasteita noudattaa aikatauluja ja päästä valmennuksessa eteenpäin. Tämän vuoksi omavalmentajatapaamisissa tehtiin myös yhdessä verkkovalmennukseen liittyviä työkortteja ja pyrittiin tällä tavoin saamaan aikaan konkreettisia liiketoimintaa edistäviä toimenpiteitä.

Vuorovaikutuksen merkitys vahvistui

Keskeinen havainto valmennuksen kuluessa oli osallistujien voimakas tarve vertaistuelle ja ryhmäkeskusteluille. Tämä kävi ilmi työpajoissa ja omavalmentajatapaamisiin liittyvissä keskusteluissa. Osallistujat kokivat, että vertaispalautteesta ja sparrauksesta olisi heille paljon hyötyä. Vertaistuen tarjoamista ei ollut painotettu hankesuunnitelmassa voimakkaasti, mutta sen tarve tuli yllättävän voimakkaasti esiin. Osallistujien toiveesta pienryhmätapaamisia siis lisättiin VENLA-valmennuksen ohjelmaan keväällä 2020. Tapaamiset olivat aluksi ryhmätapaamisia kasvokkain, mutta koronaviruksen sulkiessa yhteiskunnan tapaamiset siirtyivät verkkoon.

Johtopäätökset

VENLA-valmennus toteutui pääpiirteittäin hankesuunnitelman mukaisesti. Kohderyhmä eli yrittäjänaiset olivat osaltaan kehittämässä toimintamallia, sillä heiltä saatiin arvokasta palautetta. Palautteen perusteella valmennukseen määriteltiin ohjeellinen etenemisaikataulu ja vertaistuen saamista edistettiin ryhmäohjaustapaamisilla. Verkkovalmennuksen toteuttaminen kaikille vieraassa oppimisympäristössä aiheutti osittain turhaa teknistä haastetta. Kokonaisuudesta saatiin hankkeen aikana toimivampi, mutta erityisesti verkkovalmennuksen osalta olisi vielä kehitettävää, jotta siitä saisi houkuttelevamman ja vuorovaikutteisemman.

Materiaaleja tarjolla

Pääosa hankkeessa tuotetuista materiaaleista on avattu avoimesti tarjolle ja jatkohyödynnettäviksi. HAMKin VENLA-valmennuksen materiaalit löytyvät HAMKin Moodle-oppimisympäristöstä, johon pääsee kirjautumaan hankkeen verkkosivujen kautta. LAB-ammattikorkeakoulun Digimarkkinoinnin Taskukoulu on ladattavissa Android-puhelimille Google Playsta. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.hamk.fi/venla.