Design-based education konkretisoituu Design Riihimäen opiskelijaprojekteissa

Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) on visio kasvattaa tekijöitä, jotka luovat tulevaisuudessa uudenlaista maailmaa oman osaamisensa kautta. Tulevaisuuden osaajien kasvattaminen vaatii opetukselta uusien rajojen löytämistä ja pedagogisten mallien jatkuvaa kehittämistä. HAMKissa uutta suuntaa on haettu yritysyhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perustuvasta oppimisen mallista.

Design-based education on nimensä mukaisesti muotoiluajatteluun pohjautuva pedagoginen malli, jonka erityispiirteitä on kartoitettu HAMK Design Factoryssa (Lahdenperä & Jussila, 2023). Tässä tekstissä pohditaan, kuinka design-based education soveltuu Design Riihimäki -hankkeeseen aluekehittämisen näkökulmasta.

Teorian muotoilua käytäntöön

Design-based education eli muotoiluperustainen koulutus on suhteellisen uusi pedagoginen suuntaus, jolla pyritään siihen, että työelämän kompleksisuus ja opiskelijoiden osaaminen kohtaisivat paremmin. HAMKissa design-based educationiin eli muotoiluperustaiseen pedagogiseen malliin sisältyy kahdeksan eri teemaa (kuva 1), jotka on sijoitettu kolmelle kehälle: ydin, tekeminen sekä muotoutuva perusta. Ytimessä ovat autenttiset haasteet, monialaisuus sekä korkeakoulun ja yritysten välinen yhteistyö, jotka luovat uudenlaista kyvykkyyttä viheliäisten ongelmien ratkomiseen. Autenttisten haasteiden kautta yhteistyössä mukana olevat opiskelijat, yhteistyökumppanit sekä opettajatiimit luovat myös jatkuvasti uutta ymmärrystä ongelman ympärille, yhteiskehittämisen menetelmillä. Monialaisuuden kautta opiskelijat pääsevät työskentelemään heterogeenisissä tiimeissä, joissa koulutusten väliset rajat saadaan hälvennettyä (Lahdenperä & Jussila, 2023, s. 56–57).

Voidaan siis ajatella, että ytimen ympärille muodostuu muotoiluajattelun menetelmiin liittyvä tekemisen osio, joka nimensä mukaisesti vaatii teorian muovaamista käytäntöön. Muotoiluajatteluun liittyvä prosessi edesauttaa tekemisessä teorian ja käytännön soveltamista yhteen. Tekemisen kautta toimintaan voidaan luoda konkreettiset muotoutuvan perustan teemat, jotka ilmentävät design-based education -mallin ominaisuuksia ja hyötyjä. Muotoutuvan perustan elementit ovat opettajatiimien ja korkeakoulun muun henkilökunnan jäsenten siirtyminen tiiviisti osaksi oppimisyhteisöä, tulevaisuuden työelämätaitojen kehittyminen, hyvinvoivan oppimisympäristön luominen yhteiskehittämisen kautta sekä tutkimusperustaisuus, joka syntyy kiinteästi osana muotoiluprosessin hyödyntämistä (Lahdenperä & Jussila, 2023, s. 56–57.)

Design Riihimäkeä konseptoidaan opiskelijavoimin

Design Riihimäki on Hämeen liiton AKKE-rahoituksesta myönnetty hanke, jota toteuttavat HAMK ja Riihimäen kaupunki. HAMKin roolina on tutkia Riihimäen vanhan lasitehtaan ympäristöön kytkeytyviä mahdollisuuksia samalla, kun Riihimäen kaupunki ja tilat omistava Kallioinen Yhtiöt Oy keskittyvät tilojen toimintaympäristön kehittämiseen.

Hanke on yhdistetty design-based educationin mallin mukaisesti HAMKissa niin opetukseen kuin laajennetun ajattelun kautta myös henkilöstölle; HAMKin liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikön monikansallinen ja ‑alainen henkilöstö antoi keväällä 2023 omat näkemyksensä siitä, kuinka tiloja voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa oppimisympäristönä. Tämän lisäksi liiketalouden opiskelijat ovat luoneet lasitehtaalle kulttuuria ja liiketoimintaa yhdisteleviä konsepteja osana omia projektiopintojaan. Pisimmälle on päästy kuitenkin monialaisessa Amazing Business Train -työpajassa, jossa YAMK- sekä AMK-opiskelijoista koostunut opiskelijatiimi kehitti liiketoimintaa myöten valmiin palvelutuotteen lasitehtaan ympäristöön. Design Riihimäessä opiskelijat saavat lisäksi työskennellä eri organisaatioita edustavien asiantuntijoiden kanssa. Näiden asiantuntijoiden voidaan ajatella myös olevan tietynlaisia projektimentoreita.

Mukaan tarttuneita oppeja

Opiskelijoiden tekemä työ on hankkeen näkökulmasta tuonut paljon hyötyjä, koska sitä kautta on voitu tutkia mahdollisuuksia, mutta havaita myös merkittäviä haasteita toimintaympäristöön liittyen. Autenttiset haasteet ovat pakottaneet siis koko oppimisyhteisön kohtaamaan ennalta-arvaamattomia ongelmia tai jopa konkreettisia esteitä, jotka ohjaavat opiskelijatiimin tekemisen lisäksi myös hankkeiden muita tekijöitä, jolloin tekeminen on entistä enemmän konkreettisesti aluetta hyödyttävää.

Vaikka design-based education määrittää pitkälti raamit siihen, kuinka pedagogiikkaa voidaan parhaiten hyödyntää, voidaan Design Riihimäen esimerkin mukaisesti havaita mallin toimivan myös niin, että vain osa mallin teemoista on edustettuina. Hankkeessa lähes kaikki teemat ovatkin edustettuina, ainoastaan monialaisuus ei ole toteutunut. Monialaisuus olisi hyödyllistä, jotta projekteihin saataisiin laajempi perspektiivi. Malli edesauttaa myös kohtaamaan ongelmia, jotka liittyvät uudenlaisiin ratkaisuihin. Hyvätkin ideat kohtaavat reaalimaailmassa esteitä, jotka pakottavat koko yhteisön siirtämään tekemisen fokusta prosessin aikana.

Opiskelijoiden kokemaa hyötyä monialaisuuden puuttuminen ei kuitenkaan haitannut, vaan tekemiseen ja muotoutuvaan perustaan liittyvät elementit riittivät luomaan merkityksellisen oppimiskokemuksen, johon aktiiviset opettajat ja asiantuntijamentorit toivat oman panoksensa. Design-based education tuo onneksi hyötyä myös koko ympäröivälle yhteisölle, koska tiedon ja keskusteluiden kautta voidaan kehittää koko toimintaympäristöä ja hakea perustellusti uusia ratkaisuja koettuihin haasteisiin.

Design-based education -kokonaisuus toimii Design Riihimäki -hankkeen kokemusten pohjalta erinomaisesti hanketyössä, jossa aidot työelämän tarpeet, muotoiluajatteluun pohjautuva työskentely sekä laajennettu oppimisympäristö on luonteva luoda niin, että mukana olevat toimijat saavat tekemisestä lisäarvoa.

---

Alkuperäinen kuvateksti “Kuva 1. Design-based education -malli HAMKissa (Lahdenperä & Jussila, 2023, s. 56)” korjattu 9.10.2023 muotoon: “Kuva 1. Design-based education -malli HAMKin Design Factoryssa (Lahdenperä & Jussila, 2023, s. 56)”