Leena Mäkinen
Miten liiketaloutta opiskelevat tradenomiopiskelijat näkevät ammatillisen kasvun ja omat uramahdollisuutensa ja -haaveensa? Entä millaisia merkityksiä opinnoille annetaan sen eri vaiheissa? Työurat ja niiden eteneminen muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Perinteisesti työuraa on kuvattu suoraviivaisena ja selkeänä, jossa päämääränä on ollut tietty ammatti tai asema (Ruohotie, 2000.) Näistä lineaarisista urista ja osaamisen syventymisestä yhdessä ammatissa on siirrytty tilanteeseen, jossa epävarmuudet, satunnaisuudet ja siirtymät uravalinnoissa ovat todellisuutta monien kohdalla. Osaamista on hankittava lisää ja päivitettävä erilaisin tavoin (Collin, 2012). Näin ollen työura on jatkuvassa muutoksessa. Tätä muutosta voidaan kuvata joko kehämäisenä tai heilurimaisena. Kehämäisessä mallissa työuran muutokset ja toisaalta sen tasapaino vuorottelevat. Heilurimaiselle työuralle tyypillistä on vastaavasti se, että tavoitteet vaihtelevat kahden tai useamman kiintopisteen välillä. (Järvensivu & Pulkki, 2019, s. 42)
Opiskelu voidaan nähdä osana työuraa ja erityisesti sen siirtymiä. Tässä artikkelissa kuvataan Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden monimuoto-opiskelijoiden näkemyksiä opiskelun merkityksestä, omasta roolistaan oppijana sekä näkemyksiä työelämän muutosten vaikutuksista uravalintoihin. Analyysin tuloksia käytetään liiketalouden koulutuksessa opintojen ohjaustyön kehittämiseen. Artikkeli pohjautuu opiskelijoiden Moodlen keskustelualueilla käytyihin keskusteluihin lukuvuoden 2018–2019 aikana. Yhteensä keskusteluihin osallistui noin 170 tradenomiopiskelijaa eri vuosikursseilta. Keskusteluihin oli annettu löyhästi ohjeistusta siitä, millaisia asioita osaamisen tunnistamisen, ammatillisen kehittymisen ja uran näkökulmasta voisi keskustella. Opiskelijoita kannustettiin myös ottamaan esille opintojen senhetkisen vaiheen ajankohtaisia aiheita. Nämä opiskelijoiden omat aiheet nousivat keskeisiksi. Opintojen merkitystä tarkastellaan kolmessa eri opiskeluvaiheessa:
- opintojen alkuvaihe
- opintojen keskivaihe
- opintojen loppuvaihe
Opintojen alkuvaihe – vain taivas rajana?
Opintojaan aloittavat tradenomiopiskelijat suhtautuivat erittäin positiivisesti omaan kasvuunsa ja kehittymiseensä. Ammattikorkeakoulun opintojen aloittaminen jo sinällään koettiin satsauksesi tulevaisuuteen ja osoitukseksi halusta kehittyä. Opiskelijoilla oli vakaa usko kouluttautumisen merkityksellisyyteen ja siihen, että tradenomin tutkinto on merkittävä tekijä työmarkkinoille pääsemiseksi ja uralla etenemiseen. Keskusteluissa opiskelijat puhuivat uralla onnistuneista henkilöistä ja tätä kautta luotiin yhteistä uskoa myös omaan onnistumiseen opinnoissa ja työmarkkinoilla. Uusia työmahdollisuuksia oli alettu jo varovaisesti katsella heti opintojen alussa ja sen myötä myös palkkakehitys ja -taso kiinnostivat. Lisäksi opiskelijat puhuivat esimerkiksi työharjoittelun kautta saatavasta uudesta työkokemuksesta ja ammatillisista verkostoista. Osalla opiskelijoista haaveena oli yrittäjyys. Leimaavaa opintojen alkuvaiheessa olivat keskustelut onnistumistarinoista ja uudet, avoimet mahdollisuudet kehittää itseään ja edetä työelämässä.
”Olen miettinyt tradenomin työllistymismahdollisuuksia ja tulevaisuudessa sijoittumista työelämään. Urasuunnittelu kannattaakin aloittaa jo suunnitellessa opintojen sisältöä.” Opiskelija 1, 1. vuosikurssi.
”Tämä taas vahvistaa sitä oloa, että kunhan suoritan tutkinnon hyvin, niin sen jälkeen uramahdollisuudet on lähes rajattomat. Sivustolla on kuvattu tradenomien työllistymistä erilaisiin tehtäviin ja tuolla on myös tradenomien kertomuksia omista tehtävistään, jotka ovat tosi mielenkiintoisia ja monipuolisia.” Opiskelija 2, 1. vuosikurssi.
Ensimmäisen opiskeluvuoden lopulla opinnoissa esille tuli osaamisportfoliot ja osaamisen näkyväksi tekeminen ja henkilöbrändi. Tähän opiskelijat suhtautuivat eri tavoin. Osa opiskelijoista koki tärkeäksi tuoda esille henkilökohtaista osaamistaan ja sitä kautta parantaa mahdollisuuksiaan työnhaussa ja ammattilaisena. Eräs opiskelija kommentoi, että jokaisella on joka tapauksessa henkilöbrändi ja siihen kannattaa pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan. Toisaalta osaamisen näkyväksi tekeminen tuntui myös haastavalta. Eräs opiskelija tuskaili: Miten ihmeessä saan oman erittäin rönsyilevän osaamiseni puettua selväsanaiseen ja ymmärrettävään muotoon? Lisäksi oman osaamisen esilletuonti koettiin jopa epämiellyttävänä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että pelkkä tutkinto ei riitä työpaikkojen saantiin, vaan tarvitaan laajempaa osaamisen näkyväksi tekemistä.
”Hyvä tapa aloittaa oman henkilöbrändin selvittäminen on kysyä tuttavilta tai työkavereilta, millainen tyyppi olet. Lisäksi kannattaa miettiä omat vahvuutensa ja heikkoutensa, missä olet jo hyvä ja missä haluaisit kehittyä.” Opiskelija 3, 1. vuosikurssi.
Opintojen keskivaihe – laaja-alainen erityisosaaja?
Opintojen keskivaiheilla opiskelijat tekevät entistä enemmän valintoja oman osaamisen suuntaamiseksi. Keskusteluissa pohdittiin opinto- ja uravalintojen perusteita. Ensinnäkin opiskelijat miettivät, olisiko järkevänpää keskittyä tietyn osa-alueen osaamiseen vai rakentaa laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisuutta opiskelijoiden mielestä puolsi se, että tulevaisuudessa olisi mahdollista edetä vastuullisimpiin ja monipuolisimpiin tehtäviin. Kuitenkin osa opiskelijoista oli jo päättänyt selkeän ammatillisen tavoitteen ja heidän opintonsa etenivät valittua opintopolkua pitkin. Toisaalta valintoja pohdittiin suhteessa työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja omaan mielenkiintoon. Monet opiskelijat halusivat kehittää osaamistaan sellaiseen suuntaan, joka vastaavaa vahvasti omaa mielenkiintoa ja itselle merkityksellistä uraa. Uravalintoja ei haluttu tehdä pelkästään esimerkiksi pelkän helposti työllistymisen näkökulmasta. Halutaan tehdä itselle mielekästä työtä, josta voi olla ylpeä.
”Painiskelin tämän kysymyksen kanssa pitkään ja pohdin olisiko sittenkin järkevämpää valita yksi opintopolku ja keskittyä siihen. Onko tulevaisuuden työelämässä enemmän hyötyä erikoistumisesta vai siitä paljonpuhutusta moniosaajuudesta? Ammunko itseäni jalkaan tekemällä liian laaja-alaisia valintoja?” Opiskelija 4, 2. vuosikurssi.
”Näiden ajatusten valossa olen päättänyt luottaa intuitiooni ja antaa itselleni vapaat kädet oman tutkintoni rakenteen luomisessa ja oman ammatillisen identiteettini kehittämisessä.” Opiskelija 5, 2. vuosikurssi.
Opintojen loppuvaihe – elinikäinen oppija?
Opintojen loppuvaiheessa usko ja luottamus omaan osaamiseen ja ammatilliseen tulevaisuuteen olivat opiskelijoiden keskusteluissa lisääntyneet. Tradenomiopintojen monipuolisuutta arvostettiin. Opiskelijat kokivat, että opinnot ovat tuoneet tarvittavaa teoreettista viitekehystä, mutta oli saatu myös samalla uusia työkaluja työn tekemiseen. Moni tekeminen työssä on helpottunut, kun ymmärrys oli kasvanut ja oli oppinut oikeanlaiset työtavat ja asioiden yhteydet toisiinsa. Ensisijaisesti opiskelijat kokivat tradenomin tutkinnon yleissivistäväksi tutkinnoksi liiketalouden alalla, josta voisi suunnata monenlaisiin töihin. Toisaalta opintojen aikana kertyneet viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot nostettiin esille ja niiden roolia pidetiin oleellisena osana tradenomin osaamista ja työelämässä pärjäämistä. Kaiken kaikkiaan osaamisen lisääntyminen tiedoissa, taidoissa ja käytännön kokeiluissa toi opiskelijoille ammatillista itsevarmuutta.
”Koen kyllä oman osaamiseni parantuneen opintojen edetessä jokaisella osa-alueella ja toivon, että voin työelämässä valmistuttuani vastata kaikkiin odotuksiin ja olla ylpeä ammattitaidostani.” Opiskelija 6, 3.vuosikurssi.
Opintojen loppuvaiheessa opiskelijoiden ajatukset alkoivat suuntautua yhä enemmän tulevaisuuteen. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly tunnistettiin vahvasti osaksi tulevaisuuden työelämää. Tätä ei kuitenkaan pidetty uhkana omalle uralle. Rutiinitöiden siirtyessä yhä enemmän ohjelmistoroboteille jäävät jäljelle työt, joissa vaaditaan harkintaa, tulkintaa, luovuutta, uuden keksimistä ja kokonaisuuksien hallintaa. Opiskelijat kokivat, että tämä korostaa sosiaalisten taitojen ja innovaatio-osaamisen merkitystä osana asiantuntijuutta. Luovuutta tarvitaan liiketoiminnan kehittämisessä ja asiantuntijana erottautumisessa. Opiskelijat mainitsivat, että asiantuntijaksi kasvaminen ei lopu tutkinnon suorittamiseen. Opintojen edetessä ajatus elinikäisestä oppimisesta oli tullut mukaan opiskelijoiden pohdintoihin entistä vahvemmin.
”Opiskelun myötä olen alkanut ajattelemaan sitä, miten tärkeää olisi, että kaikki työssäkäyvät saisivat myös mahdollisuuden nähdä tämän tulevaisuuden näkymän, jonka koulutukseni on minulle avannut!” Opiskelija 7, 3. vuosikurssi.
Pohdintaa opiskelun merkityksestä muuttuvassa työelämässä
Yhteenvetona voidaan todeta, että tradenomiopiskelijat kokivat urasuunnittelun ja osaamisen kasvattamisen merkityksellisenä koko opintopolun ajan. Tämä merkityksellisyyden tunne syveni opintojen edetessä. Alussa tutkinto nähtiin ajokorttina työelämään, mutta opintojen loppuvaiheessa koulutus olikin muuttanut opiskelijoiden identiteettiä ja tuonut kokonaisvaltaista ymmärrystä osaamisesta. Innostuneesta opintojen aloittajasta tulikin elinikäinen oppija, jossa oppiminen ja oppimisprosessi jatkuvat myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tällöin ammatillista asemaa yhteiskunnassa on mahdollista tarkistaa laajemminkin ja edetä uralla monimuotoisesti (ks. myös Nori & Vanttaja, 2018). Taulukossa yksi löytyy yhteenveto opiskelijoiden näkemyksistä liittyen koulutuksen merkitykseen ja työelämän vaatimuksiin opintojen eri vaiheissa.
Taulukko 1. Opiskelijoiden näkemyksiä urasta ja koulutuksen merkityksestä opintojen eri vaiheissa.
| Koulutuksen merkitys | Opiskelija oppijana | Työelämän haasteet | |
|---|---|---|---|
| Opintojen aloitusvaihe | Tutkinto ajokorttina työelämään ja uralla etenemiseen | Innostunut aloittaja | Osaamisintensiivisyyden kasvu Osaamisen näyttäminen |
| Opintojen keskivaihe | Oman uran varmistaminen | Valintojen tekijä | Kilpailu työmahdollisuuksista Laaja-alaisuus vai erityisosaaja |
| Opintojen loppuvaihe | Kokonaisvaltainen ymmärrys | Elinikäinen oppija | Moniosaajuus, itseohjautuvuus Digitalisaatio, automaatio, tekoäly |
Tulokset auttavat ymmärtämään opiskelijoiden kokemusta koulutuksen merkityksestä ja omasta urastaan. Tämän avulla opintojen ohjausta voidaan kehittää vastamaan paremmin opiskelijoiden tarpeita opintojen eri vaiheissa. Oleelliseksi nousevat ensinnäkin opiskelijoiden integroiminen osaksi oppivaa korkeakouluyhteisöä ja toiseksi opiskelijan oman toimijuuden kokonaisvaltainen vahvistaminen.
Abstract in English
Professional growth now and in the future in the eyes of business students
How do business students see their professional growth and their career opportunities during the different stages of their studies? Traditionally, a career has been described as straightforward and clear, with the goal of having a particular profession or position. Nowadays career paths have moved to a situation where uncertainties, randomities, and shifts in career choices are a reality for many.
This article describes the views of the first, second and third year business students of the Häme University of Applied Sciences on career planning and professional growth. It describes the importance of studying, the role of a student as a learner and the students´ views on the impact of changes in the world of work on career choices. Study suggests that career planning and professional growth are seen important factors throughout the studies by the students. In the early stages of studies, education is seen as a prerequisite to access the working life or ensure career development. In the middle stages of the studies students had to make choices either to study broadly various subjects or to specialize in a certain field. Towards the end of the studies, the importance of education became more comprehensive and the understanding of one’s own field strengthened. Students had become lifelong learners which take more responsibility on one’s own careers and learning.
Kirjoittaja
KTM, lehtori ja opintojen ohjaaja Leena Mäkinen ohjaa ja valmentaa Hämeen ammattikorkeakoulussa täysin virtuaalisesti opiskelevia liiketalouden monimuoto-opiskelijoita. Hän kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä ja käänteistä oppimista ilmiöpohjaisuuteen perustuen.
Lähteet
Collin, K. (2012). Continuing professional development. International Journal of Training and Development 16(3), 155–163.
Järvensivu, A. & Pulkki, J. (2019). Työura valintoina ja ratkaisuina. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27(1), 38–54.
Nori, H. & Vanttaja, M. (2018). Pitkä tie yliopistoon. Toisen mahdollisuuden käyttäjät. Aikuiskasvatus 38(4), 276.
Ruohotie, P. (2000). Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY.
