Työelämälähtöisessä moduuliprojektissa voittavat kaikki osapuolet


Oppimistehtävien huolellinen suunnittelu on avain onnistumiseen moduulimallissa. Toteutuksen lyhyt kesto opettaa työelämän nopeaan projektityöskentelyyn.

Vuodesta 2014 alkaen Hämeen ammattikorkeakoulussa on siirrytty moduuliperustaiseen opintorakenteeseen. Opinnot on jaettu 15 opintopisteen opintokokonaisuuksiin eli moduuleihin, joissa opitaan koulutusalan keskeisiä tietoja ja taitoja. Entisessä opintorakenteessa erikseen opetetut opintojaksot on uudessa mallissa yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joiden osat tukevat toisiaan. Moduulin kesto on kahdeksan viikkoa, ja opiskelijat osallistuvat vain yhteen moduuliin kerrallaan. Punaisena lankana on usein , joka tukee oppimista. Toteuttamisesta vastaa tiimi, jossa on keskimäärin kolme opettajaa.

Moduulimallissa on esimerkiksi seuraavia etuja:

  • Opiskelijat ymmärtävät helpommin asiayhteydet eri osa-alueiden välillä.
  • Opiskelijat voivat keskittyä vain yhteen moduuliin kerrallaan.
  • Moduuliin voidaan sisällyttää laajempia oppimistehtäviä kuin yksittäisiin opintojaksoihin.
  • Opettajien tiimityöskentely on antoisampaa ja motivoivampaa kuin yksin puurtaminen.

Haasteelliseksi moduulin toteutuksessa on osoittautunut sen lyhyt kesto, jolloin oppimistehtävien suunnittelu ja valmistelu ovat avainasemassa moduulin onnistumisessa. Toisaalta tämä opettaa myös yritysmäiseen toimintaan, sillä liike-elämän aikataulut ovat tyypillisesti hyvin tiukkoja.

Case Workshop Automation

Riihimäen yksikön konetekniikan kansainvälisessä Mechanical Engineering and Production Technology -koulutusohjelmassa toteutettiin keväällä 2017 moduuli Workshop Automation (valmistusautomaatio). Sen oppimistavoitteet ovat vahvasti sidoksissa numeerisesti ohjattujen työstökoneiden ohjelmointiin ja käyttöön. Suunnittelun lähtökohtana oli saada projektin aiheiksi oikeita tuotantokappaleita yrityselämästä. Aikaisempi yhteistyö hyvinkääläisen Elkome Installaatiot oy:n kanssa herätti ajatuksen, että heillä olisi sopivan haastavia valmistettavia osia tuotteissaan. Yrityksen kanssa sovittiin projektista ja valittiin yhdessä muutama alumiinista valmistettava osa, joista yritys toimitti kuvat ja 3D-mallit oppilaitokselle. Nämä osat tehtiin ”hyllyyn”, eli niille ei ollut akuuttia tarvetta eikä tiukkoja aikatauluvaatimuksia, vaan niitä käytetään tuleviin kokoonpanoihin. Tämä on hyvä tilanne oppilaitoksen kannalta, sillä oppilastöissä ei aina voida taata täydellistä toimitusvarmuutta.

Projektia alettiin tehdä opiskelijoiden kanssa heti moduulin ensimmäisellä viikolla. Opiskelijat jaettiin noin neljän hengen pienryhmiin, jotka kaikki saivat oman osan tehtäväkseen. Ensin yritykseltä saadut 3D-mallit luettiin ohjelmistoon, jolla tuotettiin jyrsintään tarvittavat työstöradat. Muutaman ensimmäisen viikon aikana opiskelijat tekivät työstöratoja kappaleille ja opiskelivat samanaikaisesti NC-ohjelmointiin liittyviä asioita. Kun ryhmä sai NC-ohjelmat valmiiksi, siirryttiin konetekniikan laboratorioon koneistuskeskuksen ääreen koneistamaan kappale. Moduulin opettajat tukivat ja auttoivat ryhmiä sekä NC-ohjelmoinnissa että kappaleen koneistuksessa.

Kokemuksia

Projektin lopputuloksena saatiin toimitettua Elkome Installaatiot oy:lle valmiita osia, joiden onnistuneisuus vaihteli ryhmittäin. Joillakin ryhmillä osat olivat asennuskelpoisia, mutta toisten osat sisälsivät virheitä. Virheistä oppimisen periaate toimi projektissa hyvin. Yrityksen kannalta tämäntyyppinen projekti on suhteellisen vaivaton. Alkupalaverin jälkeen ei yrityksen työpanosta tarvittu, vaan seuraava tapaaminen oli kappaleiden toimitus ja loppukeskustelu. Elkome Installaatiot oy oli tyytyväinen yhteistyöhön ja on jatkossakin kiinnostunut olemaan mukana. ”Lisäksi muutkin Hämeen ammattikorkeakoulun palvelumuodot tulivat tutuiksi, ja yhteistyötä voidaan mahdollisesti jatkossa myös laajentaa”, kommentoi Mikko Tammiranta Elkome Installaatiot oy:stä.

Opiskelijoiden näkökulmasta työelämälähtöinen projekti edistää oppimista ja tuo opiskeluun yrittäjämäisen näkökulman. Opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana tekemään samanlaisia asioita, joita he koneinsinööreiksi valmistuttuaan kohtaavat työelämässä. Palautekommenteissaan opiskelijat mainitsivat, että projekti tuki hyvin muuta asiaan liittyvää opetusta ja että moduuliprojekti on paras tapa oppia ymmärtämään, miten asiat oikeasti tapahtuvat työelämässä.

Työelämälähtöinen moduuliprojekti on antoisa niin opiskelijoille, toimeksiantajalle kuin myös ohjaajille. Projektin sujuva ja onnistunut läpivienti vaatii ohjaajilta hyvää suunnittelua ja valmistelua. Saavutettavat hyödyt ovat kuitenkin moninkertaisia. Opiskelijoiden oppiminen edistyy, ja työelämäyhteydet sekä niiden myötä aluevaikuttavuus vahvistuvat. Lisäksi ohjaajien ammattitaito ja mielenkiinto työhön lisääntyvät.

Kirjoittaja


Tapio Väisänen (TkL) toimii yliopettajan tehtävissä Hämeen ammattikorkeakoulun koneosastolla.

Viittausohje:
Väisänen, T. (2017). Työelämälähtöisessä moduuliprojektissa voittavat kaikki osapuolet. HAMK Unlimited Professional 3.8.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/tyoelamalahtoinen-moduuli/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mechanical engineering and production technology »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  koneistus moduuliprojekti työelämälähtöisyys




Previous Post
HAMK Unlimited Podcast, osa 2: Biotalousinsinöörikoulutus – mitä ja miksi?
Next Post
Materiaalien ulkotestaus Brasiliassa ja Suomessa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
HAMK Unlimited Podcast, osa 2: Biotalousinsinöörikoulutus – mitä ja miksi?
HAMK Unlimitedin toisessa podcast-jaksossa Tapani Pöykkö HAMKin biotalouden yksiköstä ja Heikki Ruohomaa Älykkäät...