Tekoäly opinto-ohjauksen tukena korkeakoulussa: kokeiluja ja pohdintoja

”Jos tuntuu, että opiskeluvaikeudet ovat merkittäviä eikä mikään ratkaisu auta, voit harkita keskustelemista opinto-ohjaajan kanssa. He voivat tarjota lisäohjausta ja tukea, jotta voit selviytyä oppimishaasteistasi paremmin. Muista, että jokainen kohtaa haasteita, mutta myös jokaisella on potentiaalia oppia ja kehittyä. Ole kärsivällinen ja lempeä itsellesi.”

Tämä on osa vastausta, jonka Chat GPT tarjoaa opiskeluvaikeuksistaan kertovalle. Chat GPT eli chatbot-tyyppinen tekoälysovellus on valtavalla tietomäärällä koulutettu kielimalli, joka ymmärtää ja tuottaa luonnollisen kielen kaltaista eli ns. ihmismäistä tekstiä. Chat GPT:n kanssa keskustelu on hyvin inhimillisen oloista, ja se pystyy tunnistamaan keskusteluhistorian sekä huomioimaan aiemmat viestit ja kontekstin.

Chat GPT antaa yllä mainitussa esimerkissä vinkkejä opiskelutaitojen kehittämiseksi sekä neuvoja tahoista, joihin olla yhteydessä tai joista etsiä lisätietoa. Näillä vinkeillä saattaa hyvinkin päästä alkuun tai saada jopa lohtua epätoivon hetkellä, mutta onko kuitenkin eri asia lukea neuvot listauksena kuin keskustella asioista ihmisen kanssa? Voiko tekoälyn kanssa pohtia syitä ja seurauksia, tai saako siltä vastauksia kysymyksiin, joita ei itse osaisi esittää?

Minä kysyn, Chat GPT vastaa

Esitin Chat GPT:lle kysymyksiä, joita opiskelijat minulta opinto-ohjaajana kysyvät. Esitin kysymyksiä yleisellä tasolla sekä yksityiskohtaisesti liittyen esimerkiksi oman työnantajani eli Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) toimintaohjeisiin tai tiettyyn alaan. Kysyin esimerkiksi seuraavaa:

• Olen HAMKin opiskelija, mistä löydän harjoittelupaikan?
• Mitä valinnaisia opintoja HAMKin konetekniikan opiskelijan kannattaisi valita?
• En osaa opiskella ja oppiminen on tosi vaikeaa, tuntuu etten osaa mitään. Mitä pitäisi tehdä?

ChatGPT:n vastaukset ovat empaattisen oloisia, hyvin saman tyylisiä kuin mitä opinto-ohjaaja voisi antaa. Vastauksissa on paljon kannustavia lauseita ja toteamuksia, kuten: ”On tärkeää muistaa, että…”, ”Tärkeintä on rohkeasti pyytää apua, kun sitä tarvitset.” tai ”Kokeile erilaisia lähestymistapoja ja opi tuntemaan itsesi oppijana.”

Vastaukset ovat monipuolisia ja kattavia, ja ne sisältävät luettelon vaihtoehdoista tai ratkaisuista. Vastauksen lopuksi on yhteenveto tai opastus eteenpäin: ”On kuitenkin tärkeää huomata, että jokainen tekee omat päätöksensä opiskelun suhteen omien tavoitteidensa, kiinnostustensa ja tilanteensa pohjalta.” tai ”On tärkeää tutustua oman oppilaitoksen tarjontaan ja neuvotella opinto-ohjaajien kanssa, jotta löydät juuri sinua kiinnostavat ja tavoitteitasi tukevat valinnaiset opintojaksot.”

Vastauksissa esiintyy jonkin verran virheitä asiasisällöissä. Kysyin opiskeluvaihtoehdoista tietyssä korkeakoulussa ja vastaus sisälsi koulutuksia, joita kyseisessä paikassa ei ole tarjolla. Kysyin ilmoittautumisajoista, lomien ajankohdista sekä opinnäytetyön ohjeista. Näihin Chat GPT:n perusversio ei pystynyt antamaan suoria vastauksia, vaan se toteaa, sillä ei ole pääsyä HAMKin ajantasaisiin opinnäytetyöohjeisiin, vaan ne kannattaa tarkistaa koululta.

Toisaalta ja toisaalta – monia näkökulmia

Moniin tilanteisiin Chat GPT voi toimia tukena ja keskustelukumppanina. Se pysyy asiassa ja tarjoaa vastauksia annettujen tietojen pohjalta – niin hyvässä kuin pahassa. Ihminen ohjaajana tulee tilanteeseen aina oman taustansa, kokemuksensa sekä mahdollisten ennakkokäsitystensä kanssa, ja joskus ne saattavat tiedostamatta vaikuttaa tilanteeseen. Toisaalta tekoäly ei puolestaan osaa kysyä lisäkysymyksiä tai tee tulkintoja vaikkapa ahdistuneesta ilmeestä tai itkusta, mikä saattaisi nostaa ohjattavan tilanteesta lisäkysymyksillä esiin asioita, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta ohjaukseen. Toisaalta taas, joskus voi olla ohjattavalle helpottavaakin, että hänen tunnereaktioillansa ei ole vaikutusta.

Chat GPT juttukaverina tai jopa terapeuttina keskusteluttaa tällä hetkellä niin mediassa kuin ammattilaisten ja tavallisten ihmisten keskuudessa. Ylen toimittaja kokeili erilaisia tekoälyterapiasovelluksia ja juttuaan varten hän sai asiantuntijoilta näkemyksiä palvelujen hyvistä puolista sekä rajoitteista ja kompastuskivistä (Kangas, 2024). Sosiaalisessa keskustelusivusto Redditissä on myös tuore keskustelunaloitus samasta teemasta:
”Kaikesta huolimatta paras keskusteluapu tähän mennessä on ollu ChatGPT. Ei kaverit, ei kumppani, ei psykologi, vaan tekoäly. Kriisien ja vaikeiden ihmissuhdehetkien kohdalla se on ollut heti saatavilla ja yllättävän monipuolinen ihan psykologisten harjoitteiden ja muiden käytännön neuvojen puolesta. Näkökulmat ovat aika raa’an objektiivisia, ja tätä läheiset ystävät ei usein kykene tekemään.” (KarsivaKojootti, 2024)

Keskustelunaloitus on kerännyt runsaasti kommentointia, ja aiheesta on herännyt myös asiantuntijoiden keskuudessa keskustelua: voiko esimerkiksi mielenterveydellisiin tilanteisiin hyödyntää tekoälysovelluksia – mitä hyötyjä ja riskejä tässä nähdään. Kun puhutaan terveydellisistä asioista, on tärkeää muistaa luottamuksellisuus ja tietoturvallisuus sekä myös eettinen näkökulma.

Tekoälyn ja ihmisen erilaiset roolit

Tekoäly voi tuoda tietoa sekä vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin tai päätöksenteon tueksi, mutta on monia osa-alueita, joissa se ei voi korvata ihmistä. Vain ihminen voi oppia tuntemaan toisen ihmisen, samaistua tunteisiin, olla läsnä ja kysyä tarkentavia kysymyksiä. Esimerkiksi terapiassa suhde ja tunneside terapeutin ja potilaan välillä on merkittävä tekijä (Landwehr, 2023). Samoja teemoja nousee esiin myös ohjauksesta keskusteltaessa.

Perinteisesti ajatellaan, että opinto-ohjaus koostuu tiedotuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta. Ohjaus on työtä, jota tehdään pääasiassa keskustelemalla ja vuorovaikutuksessa, ja sitä voidaan ajatella myös palvelutyyppisenä auttamistyönä, joka perustuu ohjattavan tarpeisiin. Tällaisissa tilanteissa ohjaajan on oltava aidosti läsnä sekä käytettävä omaa asiantuntijuuttaan ohjattavan hyödyksi ja ohjattavan oman toimijuuden vahvistamiseksi pelkän neuvojan roolin sijaan. (Onnismaa, 2021; Parkkonen ym., 2017)

Digitaalisten palveluiden lähtökohtana on tuottaa lisäarvoa aiempiin palveluihin verrattuna sekä tavoittaa asiakkaat ajasta ja paikasta riippumatta. Parkkosen ym. (2017) mukaan uudenlaisissa digitaalisissa ohjausympäristöissä toimiminen edellyttää jatkuvaa uudistumista, palvelujen yhteistä kehittämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Tämä sama pätee edelleen tekoälyn aikakaudellakin – tosin sillä erotuksella, että jos aiemmin digitaaliset ohjauspalvelut olivat aina ihmisen tuottamia, niin tekoälysovellukset tuovat uuden näkökulman keskusteluun. Uudenlaisissa ohjausympäristöissä toimiminen edellyttää uudistumista ja kehittymistä, mutta kuka kehittyy ja kehittää tekoälypalveluita, ja miten? Tekoälyn myötä saatavilla on ohjaukseksi miellettävää keskustelua tekoälyn kanssa, jolloin myös ohjattavalla on isompi vastuu – vastuu arvioida itse saamiaan tietoja ja neuvoja.

Rohkeasti aallonharjalle

Oppilaitoksissa on laadittu oppaita tekoälyn hyödyntämiseen, ja näissä kannustetaan uusien työkalujen käyttöönottoon ja kokeiluun (OPH, 2023; Arene, 2023; Helsingin yliopisto, 2023). Organisaatiot ovat kuitenkin usein hitaita käyttöönottamaan uusia järjestelmiä, ja siksi onkin tärkeää, että uusiin teknologioihin tutustutaan myös yksilöiden toimesta; kokeillaan, ihmetellään ja keskustellaan.

Tekoälyn kehittymisen seuraaminen ja sen sovelluskohteiden ideointi ei ole vaikeaa. Tarvitaan vaan innostuneisuutta ja kiinnostusta seurata keskustelua, ja myös osallistua itse mukaan. Ei tarvitse ymmärtää koodia tekoälyn takana tai tietää tarkalleen, miten Chat GPT toimii, jotta sitä voi hyödyntää – riittää, että lähtee rohkeasti ihmettelemään ja testaamaan.

Monessa opinto-ohjauksen tiedotus- ja neuvonta-asiassa Chat GPT voisi avustaa hyvänä tiedonlähteenä, vaihtoehtojen tarjoajana ja itsereflektion tukena. Oppilaitoksen tietojärjestelmiä ja aineistoja hyödyntävän, laajaan kielimalliin pohjautuvan chat-tuutorin avulla opiskelija voisi saada tilanteeseensa sopivia neuvoja jopa proaktiivisesti. Mitä enemmän aiheeseen tutustutaan ja kokeiluja tehdään, sitä enemmän todennäköisesti löytyy käyttökohteita tekoälyn hyödyntämiselle ohjauksen välineenä täydentämässä ohjaajien työtä ja mahdollistamassa entistä parempaa ohjauspalvelua.