Rakennuksen energiasuunnittelu edellyttää monialaista osaamista

Uusiutuva energia ja siihen liittyvä nopeasti kehittyvä teknologia kiinnostavat yhä enemmän pientalojen asukkaita ja rakentajia. Energiantuotannon muodot ja järjestelmät puhuttavat sekä uudisrakentajaa että olemassa olevan kohteen saneeraajaa. Energiaa voi tuottaa ja hankkia niin monella tavalla, että asiaan vihkiytymättömän voi olla vaikea muodostaa käsitys rakennukselle ja omille elämäntavoille parhaasta mahdollisesta järjestelmästä.

Tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten, uusiutuvien energiantuotantomuotojen ja uusien tekniikoiden hahmottaminen ja hallitseminen aiheuttavat ammattilaisillekin päänvaivaa. Energiaosaamisen taitoja tarvitsevat esimerkiksi rakennus-, talo-, lvi- sekä sähkö- ja automaatiotekniikan ammattilaiset, viranomaiset, isännöitsijät, rakennuttajat ja kiinteistönvälittäjät. Osaamisessa korostuu useiden asioiden keskinäisten kytkösten hahmottaminen ja kyky muodostaa kokonaisvaltaisesti ja teknistaloudellisesti energiatehokkaita kestäviä ratkaisuja. Osaaminen perustuu monialaisuuteen ja -taitoisuuteen, rakennus-, talo-, energia- ja ympäristötekniikka tärkeimpinä aloina.

Teknologian kehitys ja yhteiskunnan tarpeet synnyttävät uusia ammattialoja

Hytösen väitöskirjassa (2016) tutkittiin, miten työelämä- ja akateeminen asiantuntijuus yhdistetään korkea-asteen tutkinnonjälkeisessä täydennyskoulutuksessa. Tutkimuksen kohteena oli kaksi korkea-asteen tutkinnonjälkeistä koulutusta, joista toinen oli diplomaattivalmennus ja toinen energiatehokkuusasiantuntijakoulutus. Diplomaattivalmennus edusti vanhoja ja perinteisiä ammatteja ja energiatehokkuuskoulutus puolestaan uusia ja kasvavia ammattialoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaaliset oppimisympäristöt ja verkostot, jotka yhdistävät akateemista osaamista ja työelämäasiantuntijuutta, voivat tarjota tärkeitä resursseja asiantuntijuuden päivittämiseksi erityisesti aloilla, joilla kehitys on nopeaa kuten energiatehokkuudessa. Uusien ammattialojen synty liittyy uusiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja haasteisiin, teknologiseen kehitykseen, innovaatioihin ja lainsäädännön muutoksiin. Kehittyvillä aloilla monitieteisyys, uusien sovellutuksien luominen ja suuntautuminen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on tyypillistä. Energiatehokkuuden ala on erinomainen esimerkki uuden ammattialan kehittymisestä. Energiatehokkuusosaaminen syntyy useiden ammattialojen yhtymäkohdan kautta, mikä tarkoittaa sitä, että yhtenäistä järjestelmää tai yleistä tietopohjaa suoraan ammatilliseen toimintaan liittyen ei vielä ole, saati vakioituja koulutuksellisia keinoja ja käytäntöjä osaamisen kehittämiseksi. (Hytönen 2016, 4, 13.)

Koulutuksella monialaista osaamista

Monitaitoisuuden käsite oli lähtökohtana, kun Hämeen ammattikorkeakoulussa ryhdyttiin keväällä 2015 pohtimaan, miten uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa ja -käyttöä voitaisiin edistää pienten rakennusten saneeraamisessa ja rakentamisessa. Syntyi suunnitelma luoda monialainen koulutus työelämässä oleville ammattilaisille uusiutuvien energioiden tehokkaasta hyödyntämisestä pienrakennuksissa. Tietämättä Hytösen tekeillä olleesta väitöskirjasta suunnitelma uudenlaisesta koulutuksesta vastasi hyvin pitkälle Hytösen tutkimuksessa tunnistettua tarvetta luoda uusia työelämän ja koulutuksen läheiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvia koulutusratkaisuja.

Euroopan unionin sosiaalirahaston kautta uuden koulutuksen suunnittelu- ja kokeiluhankkeelle (2016–17) saatiin rahoitusta. Koulutuksen sisältöjen ja rakenteen suunnittelu sekä koulutuskokonaisuuden muodostaminen ja sen kokeileminen olivat tärkeimmät tehtävät hankkeessa. Suunnittelua tehtiin muun muassa haastattelemalla asiantuntijoita ja kartoittamalla nykyistä koulutustarjontaa sekä kotimaassa että muutamissa Euroopan maissa. Näiden toimenpiteiden tulokset vahvistivat edelleen näkemystä rakennuksen energiaosaamisen poikkitieteellisyydestä. Rakenteellisesti koulutuksesta haluttiin luoda joustava, työn ohessa suoritettavaksi sopiva kokonaisuus, jossa hyödynnetään verkko-opiskelua. Koulutettavien verkostoitumista keskenään ei sopinut unohtaa, ja tästä syystä lähiopetuspäivät nähtiin tärkeiksi. Myös Hytösen tutkimus korostaa sosiaalisen, ammatillisen ja akateemisen verkoston tärkeyttä monelta alalta tulevan tiedon yhdistämisessä ja soveltamisessa työtehtäviin.

Monialaisuus pilkottiin koulutuksen suunnittelussa kuuteen moduuliin. Lähtönä koulutuksessa toimii tulevaisuuden energialiiketoiminta, jossa käydään läpi tapahtuneita ja tulevia toimintaympäristön muutoksia, uusia osaamistarpeita sekä liiketoimintamahdollisuuksia. Uusiutuvan energian tuotantomuodot ovat ydinosaamista, samoin kuin rakennus ominaisuuksineen ja toimintoineen. Energiasuunnittelu yhdistää energiatehokkuuden ja energiasaneerausten ratkaisut toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ja energiajärjestelmän uudistaminen on hanke, jossa on useita eri osapuolia eri rooleissa. Hankkeen hallittu ja menestyksekäs läpivienti edellyttää sekä teknistä ja taloudellista että asiakastarpeet huomioivaa ammattiosaamista. Näihin aihealueisiin valmisteltiin erilaisia koulutusmateriaaleja ja harjoitustehtäviä sekä koottiin asiantuntijaverkostoa pitämään luentoja.

Ennakkoa tulevasta koulutuksesta

Monitaitoinen rakennuksen energiasuunnittelija -koulutusta kokeiltiin pienennetyssä mittakaavassa huhti–kesäkuussa 2017. Lähipäiviä pidettiin kuusi ja itsenäistä verkko-opiskelua Moodle-oppimisalustaa käyttäen oli saman verran. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 69 henkilöä, joista suurin osa oli läsnä lähes kaikissa koulutuspäivissä. Pienennetty mittakaava tarkoitti sitä, että kustakin moduulista oli yksi koulutuspäivä, kun varsinaisessa hankkeen päättymisen jälkeen järjestettävässä laajemmassa koulutuksessa on useita koulutuspäiviä jokaista moduulia kohden. Kokeiluun osallistuneet saivat siis esimakua siitä, mitä laaja koulutus tulee sisältämään.

Koulutukseen osallistuneiden palautteissa kiiteltiin eniten koulutuksen monialaisuutta. Osallistujat olivat kunnan viranomaisia (rakennusvalvonta), pienyrittäjiä (suunnittelu ja urakointi), laitetoimittajia sekä rakennus-, sähkö- ja automaatioalan opiskelijoita. Koulutuksen tarkoituksena on ennen kaikkea vahvistaa henkilön heikoimpia osa-alueita rakennuksen energianhallintaan liittyen. Rakennusinsinööri voi täydentää tietojaan esimerkiksi sähköasennuksista ja älykkäistä ohjauksista, kun taas talotekniikan insinööri haluaa lisätietoja uusiutuvan energian tuottamisesta tai sähkö- ja automaatioinsinööri puolestaan rakennusfysiikasta ja lvi-tekniikasta. Vahvistamalla itselleen vieraampien aihealueiden hallintaa henkilö kehittää osaamistaan yhä monialaisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi.

Tulevaisuuden osaamistarpeet

Opetushallituksen teettämässä selvityksessä (Vepsäläinen 2017) ennakoidaan energia-alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Selvityksen mukaan nämä osaamistarpeet ovat suurimmaksi osaksi asiantuntija-ajattelua, jota ei voida tietotekniikalla korvata. Koulutustoimikunnat ja ennakointiryhmä esittävät selvityksessä useita näkemyksiä osaamistarpeista, joista useat sopivat aiemmin kuvatun energiasuunnittelija-koulutuksen tarpeellisuuden ja toteuttamisen ydinajatukseen. Seuraavassa muutamia keskeisiä nostoja selvityksestä:

“Energia-alalla tarvitaan asiakasnäkökulman huomioon ottavaa kustannuslaskentaa: mitä uuden tekniikan käyttöönotto maksaa investointina, käyttökustannuksina niin yksityistalouksissa kuin yrityksissä.”

“Energia-alan osaaminen yhdistettynä muuhun teknologiseen osaamiseen tulee olemaan tärkeää.”

“Uusien energiamuotojen huomioiminen rakentamisen suunnittelussa, itse rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa on tulevaisuudessa välttämätöntä.”

“Monialainen osaaminen erilaisista teknologisista järjestelmistä ja kyky yhdistää ne.”

Ennakointiprosessissa (Vepsäläinen 2017) tunnistettiin koulutuksen muutostarpeita, joista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suuntaan esitettiin esimerkiksi moniosaamisen käsite. Tällä tarkoitetaan järjestelmien moniosaamisen valmiuksien kehittämistä aidoissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Tällaiselle koulutukselle katsotaan jatkossa olevan yhä enemmän tarvetta. Toisena keskeisenä asiana tuotiin esiin kokonaisuuksien ymmärtäminen. Koulutuksen pitäisi keskittyä entistä tukevammin kokonaisuuksien ymmärrykseen. Tämän edellytyksenä on perus- ja ydinosaamisen vahva hallinta. Kokonaisuuksien hallinta yhdistyy moniosaamiseen ja yhdessä ne nähdään moottorina innovatiivisuuden kehittymiselle.

Monitaitoinen rakennuksen energiasuunnittelija -koulutuksen sisällöt ja toteutustavat ovat räätälöitävissä eri kohderyhmien ja koulutustarpeiden mukaan. Lähestymiskulma koulutuksessa on käytännönläheinen eli aiheita käsitellään todellisien kohde-esimerkkien avulla. Myös luonteeltaan teoreettiset osat pyritään yhdistämään käytännön sovelluksiin. Koulutukseen osallistuvien henkilöiden osaaminen ja työkokemus ovat tärkeä osa koulutuksen oppimisympäristöä. Kuten Hytösen väitöskirjassa ja opetushallituksen selvityksessä todettiin, moniosaaminen kehittyy ympäristössä, jossa teoria, käytäntö ja ihmiset kohtaavat.