Lotta Linko & Lea Mustonen
Joka lukukauden alussa IT-tuella oli kiire: osa uusista opiskelijoista ei heti selviytynyt käyttäjätunnuksen aktivoimisesta ja kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönotosta. Lähituki sai auttaa opiskelijoita kampuksella kädestä pitäen, ja palvelupyyntöjä aiheesta tuli myös tikettijärjestelmään reilusti.
Tunnusasioihin oli olemassa ohjeet. Ne olivat usean sivun PDF-tiedostoja kuvakaappauksineen ja sanallisine selostuksineen. Tähän tilanteeseen haluttiin muutos. Lähituessa todettiin, että ohjeistusta parantamalla uudet opiskelijat saisivat tunnuksensa sujuvammin käyttöön ja pääsisivät kirjautumaan HAMKin palveluihin itsenäisesti. Ymmärrettävämmät ohjeet vähentäisivät myös palvelupyyntöjen määrää.
Sen sijaan, että tietohallinto olisi tehnyt ohjeita uusiksi, päätettiin värvätä tekniikan alan opiskelijoita tuottamaan ohjeet osana viestinnän opintoja. Ja sen sijaan, että olisi tehty perinteisiä tekstitiedostoja, päätettiin tehdä aihekohtaiset videot kahdella kielellä. Ja sen sijaan, että toimeksiantajia olisi ollut vain yksi, tehtiin yksikkörajat ylittävää yhteistyötä.
Tekniikan viestintä ja testiryhmä
Ohjevideoiden teko liitettiin lehtori Lea Mustosen tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden opintojaksoon. Opiskelijoiden testiryhmänä toimivat liikenteen koulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat, jotka antoivat palautetta ohjevideoista kahdessa eri vaiheessa. Viestinnän opintojakson näkökulmasta tavoitteena oli lisätä ammatillista saavutettavuusosaamista ja asiakkaan näkökulman ymmärtämistä sekä saada kokemus aidosta tilaustyöstä. Projektin lopuksi opiskelijat kirjoittivat reflektiodokumentin, eräänlaisen oppimispäiväkirjan, josta saatiin arvokasta tietoa projektin oppimistavoitteiden saavuttamisesta sekä kehittämiskohteista.
Opintojaksolla tuotetuille ohjevideoille asetettiin neljä erilaista kriteeriä:
- sisällöllinen paikkansapitävyys
- tekninen toteutus ja tekstitys
- kognitiivinen saavutettavuus
- brändinmukaisuus.
Näitä kohtia arvioivat hamkilaiset asiantuntijat: lähituen esihenkilö, mediatuottaja, opetusteknologia-asiantuntija ja kielten lehtori, saavutettavuuskoordinaattori ja verkkoviestintäsuunnittelija.
Hyvä projekti, mutta parannettavaakin löytyi
Opiskelijapalautteiden perusteella tällaisia videoprojekteja kannattaa toteuttaa jatkossakin, mutta kehitystyötä tarvitaan. Toimeksiantajina kiinnitämme tulevissa toteutuksissa huomiota ainakin seuraaviin asioihin.
Videoprojektin aihe oli lähtökohtaisesti hankala, sillä kaikilla opiskelijoilla oli jo käyttäjätunnus eivätkä he päässeet aitoon tilanteeseen eli uuden käyttäjätunnuksen aktivoimiseen. Opiskelijat siis tekivät videoita valmiiden kuvakaappausten avulla. Jatkossa videoiden aiheiden tuleekin olla sellaisia, että opiskelijat pystyvät kuvaamaan aidon prosessin.
Työmäärää pidettiin melko suurena. Tähän auttanee selkeämpi ohjeistus. Testiryhmien tulee olla pienempiä, ja testauksessa haettavien näkemysten kohde ja keruu tulee suunnitella tarkemmin. Myös yhteydenpito tilaajan edustajien kanssa vaatii kehittämistä. Teams-alusta koettiin kömpelöksi, ja aitoa vuoropuhelua kaivattiin enemmän.
Videoprojektia pidettiin kuitenkin opettavaisena: opiskelijat harjoittelivat selkeää puhumista ja tekstitystä, äänitystä ja editointia. He tutustuivat itselleen uusiin ohjelmistoihin ja oppivat uutta sisällöntuotannosta ja sen työkaluista. Erityisen ilahduttavaa oli palautteissa useasti esille noussut saavutettavuusosaaminen. Saavutettavan tiedon tuottamisessa tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ovat avainasemassa. Videoprojektin avulla näitä taitoja saatiin lisättyä opiskelijoille ja ymmärrys saavutettavuusosaamisen tärkeydestä parani. Kokonaisuutena videoprojekti toimi erinomaisena pilottina myös siihen, kuinka lisätään yhteistyötä eri yksiköiden ja toimintojen välillä ja luodaan aitoja oppimisprojekteja. Opiskelijat tuottavat nykyvaatimusten mukaisia ohjeita toisille opiskelijoille ja oppivat. Samalla oppivat myös projektia ohjanneet toimijat – opiskelija keskiössä -hengessä.
Uusien ohjeiden toimivuus nähdään käytännössä, kun seuraavat uudet opiskelijat aloittavat opinnot ja aktivoivat käyttäjätunnuksensa. IT-lähituki seuraa tukipyyntöjen ja tikettien määrää ja muuta palautetta aiheesta.
Video-ohjeilla varmistetaan saavutettavuutta
Kun opiskelijat muuttivat PDF-tiedostoja videoiksi, he toteuttivat digitaalista saavutettavuutta kolmesta eri näkökulmasta: tekninen toteutus oli virheetön, käyttöliittymä oli helppokäyttöinen ja sisältö oli ymmärrettävä.
Verkkosivuilla sijaitsevat PDF-tiedostot ovat käytettävyydeltään hankalia. Varsinkin mobiililaitteella luettaessa staattinen tiedosto on huomattavasti kömpelömpi kuin näytön kokoon mukautuva verkkosivu tai video. Video on verkkosivua monipuolisempi vaihtoehto, sillä siihen saa tekstisisältöä, staattista tai liikkuvaa kuvaa, muita visuaalisia elementtejä ja ääntä. Sisältöä pystyy siis esittelemään monipuolisemmin. Kun tekijät kuuluvat itse kohderyhmään, käyttäjänäkökulma tulee varmemmin otettua huomioon.
Tässä projektissa kasvatettiin siis opiskelijoiden ammattiosaamista, joka liittyi saavutettavuuteen ja videotuotantoon. Saavutettavuusosaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa lainsäädännön laajenemisen vuoksi sekä käyttäjäkunnan monimuotoisuuden kasvaessa ja odotusten muuttuessa. Videoiden osuus kaikesta internetin sisällöstä on jo nyt mittava, joten tämän median osaaminen on olennaista tulevaisuuden tekijöille.
Kirjoittajat
Lotta Linko on HAMKin laatupäällikkö ja saavutettavuuskoordinaattori.
Lea Mustonen toimii HAMKissa viestinnän lehtorina.