Sanna-Maaria Siintoharju, Lea Mustonen, Susan Heikkilä & Jari Jussila
Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) tiimioppiminen on tärkeää. Opiskelijoilla on mahdollisuus päästä soveltamaan oppimaansa tietoa erilaisten käytännön kehittämiskokeilujen kautta. Yksi näistä on HAMK Diili, jossa paikalliset yritykset antavat liiketoiminnan haasteita opiskelijoille pureskeltavaksi. Viikon intensiivisen työskentelyn aikana opiskelijat kehittävät ratkaisuja annettuihin haasteisiin, ja viikon päätteeksi esittelevät ratkaisunsa yrityksen edustajille leijonanluolassa. Kokemukset ovat olleet pääasiassa erittäin positiivisia, vaikkakin joillekin opiskelijoille rankkoja. Kehittämiskokeiluissa opiskelijat pääsevät ratkomaan, oivaltamaan, kokeilemaan ja tutustumaan työelämään sekä verkostoitumaan paitsi opiske lijoiden, myös yritysten kanssa. Konsepti on paljon käytetty, mutta toimiva.
Autenttisia työelämän haasteita
HAMKin Valkeakosken kampuksen viime syksyn Diilissä ensimmäisen vuoden opiskelijat laitettiin vain viiden viikon opintojen jälkeen hakemaan ratkaisuja autenttisiin työelämän haasteisiin. Näin he saivat ensikosketuksen siihen, mitä ovat opiskelemassa. Monialaiset tiimit muodostettiin niin, että jokaisessa tiimissä oli opiskelijoita sekä International Business -koulutuksesta että sähkö- ja automaatiotekniikasta. HAMK Design Factory oli mukana fasilitoimassa toteutusta.
Haasteet saatiin Valkeakosken kaupungilta ja arkkitehtitoimisto Outolintu Oy:ltä. Valkeakosken kaupungin haaste liittyi Talonäyttely 2024 -projektiin, jonka teemoina ovat edullinen omakotiasuminen, vihreämmät kodit, kompaktit neliöt sekä toiminnallisuus, joustava ja omannäköinen rakentaminen sekä arjen luksus hyvällä sijainnilla. HAMK Diilin kohteeksi soveltui erityisesti viimeinen teema, sillä tuleva asuinalue on sijainniltaan erinomainen: hyvien liikenneyhteyksien päässä, mutta silti maalla, omassa rauhassa ja ekologisia elementtejä huomioon ottava.
Outolintu Oy on paikallinen arkkitehtitoimisto, jonka pääfokuksessa on uudisrakentaminen arkkitehdin johdolla sekä korjausrakentaminen. Yrityksen haaste liittyi siihen, että 80 prosenttia suomalaisesta omakotitalorakentamisesta liittyy talopakettiratkaisuihin, ja arkkitehdin palkkaaminen ja talon rakentaminen hänen johdollaan mielletään edelleenkin kalliiksi. Kuitenkaan oman arkkitehdin palkkaaminen ei yrityksen mukaan tule sen kalliimmaksi kuin valmisratkaisutkaan, sillä arkkitehti pystyy tekemään yksilöllisiä ratkaisuja. Outolintu Oy:n ensisijainen haaste oli siis potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen.
Molempien haasteiden liittymäpinnat koulutuksiin olivat selkeät: sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopiskelijoiden näkökulmana oli erityisesti tekniikan hyödyntäminen ja regeneratiivisten ratkaisujen etsiminen sekä säästöjen hakeminen elinkustannuksiin sähkö- ja automaatiotekniikan avulla. Tässä yhteydessä regeneratiivisten ratkaisujen etsiminen tarkoittaa lähestymistapaa, jolla edistetään resurssien kestävää käyttöä ja ekologista tasapainoa. Regeneratiivisella ratkaisulla voidaan vähentää ympäristölle haitallisia vaikutuksia sekä edistää aktiivisesti positiivista muutosta ekosysteemissä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttämistä, luonnon monimuotoisuuden palauttamista sekä luontoympäristön parantamista ja ennallistamista (Camrass, 2021; Armon, 2021). Regeneratiivisten ratkaisujen kehittäminen on yksi tapa kehittää työelämää huomioiden maapallon kestokyvyn rajat (Friman & Salminen, 2021). International Business -opiskelijoiden lähtökohtana puolestaan oli alueen ja yrityksen markkinointikampanjoiden luominen, joko rajatulla tai täysin rajoittamattomalla markkinointibudjetilla.
Pedagogisena pohjana DBE ja muotoiluajattelu, tavoitteena työelämäkompetenssit
HAMK Diili toteutettiin HAMKissa rakenteilla olevaa design-based education -mallia (DBE-malli) ja muotoiluajattelua soveltaen (Jussila ym., 2023). Siinä hyödynnetiin muotoiluajattelun prosessia (Jussila ym., 2022; Jussila ym., 2023), jossa opiskelijat tutkivat potentiaalisten asiakkaiden tarpeita ja toiveita, selvittivät olemassa olevia ratkaisuja ja näiden pohjalta määrittivät näkökulman, johon keskittyivät ongelmanratkaisussa.
Lähtökohtana tällaisessa toteutuksessa on sellaisen oppimistilanteen ja -ympäristön luominen, jossa opiskelijat saavat mahdollisuuden kehittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen (Auvinen ym., 2022) suositusten mukaisesti aitojen työelämälähtöisten haasteiden parissa kompetenssejaan liittyen työelämässä toimimiseen. Opiskelijoita halutaan jo varhaisessa vaiheessa valmentaa monipuolisten työelämävalmiuksien kehittämiseen ja siihen, että he osaisivat toimia oman alansa työympäristöissä, myös kansainvälisissä.
Kansainvälinen aspekti syntyi luonnostaan: International Business on HAMKin englanninkielinen tradenomiohjelma, ja sähkö- ja automaatioalan koulutus toteutetaan sekä suomen- että englanninkielisenä. Kyseisen viikon opetuskieli oli englanti, ja suurin osa opiskelijoista oli kansainvälisiä. Kulttuurien moninaisuus oli käsinkosketeltava, ja tiimien oli löydettävä yhteiset kommunikoinnin tyylit niin opiskelijoiden kuin yritystenkin välillä.
Viikon aikana haetaan myös sisäisen yrittäjyyden elementtiä, jossa opiskelija toimii kuten omistaisi yrityksen ja edistää sen tavoitteita. Työelämän kontakti saatiin heti ensimmäisenä päivänä, kun yrityksen edustaja tuli esittäytymään ja antamaan haasteen. Toisen kerran yrityksen edustaja tuli fyysisesti paikalle viikon lopuksi leijonanluolaan kuulemaan loppuesitykset ja opiskelijoiden ehdotukset haasteeseen. Tässä välissä opiskelijoilla oli myös mahdollisuus ottaa yhteyttä toimeksiantajaan ja hakea tukea ehdotuksille.
Päämääränä diversiteetin ja resilienssin vahvistaminen
Parikymmentä vuotta sitten emme vielä puhuneet influenssereista, emmekä 70 vuotta sitten osanneet unelmoida tietokoneista, automaatiojärjestelmistä tai internetistä. Kaikki tämä vaati laatikon ulkopuolista ajattelua. Tulevaisuusajattelu kulkee käsi kädessä luovan ja toimintaa uudistavien ongelmanratkaisujen kanssa. Projekteissa työskenteleminen auttaa tiimityötaitojen kehittymisessä, ja erityisesti kun sitä tehdään kansainvälisessä ympäristössä, syntyy valmiuksia toisenlaisten kulttuurien kanssa toimimiseen. Diversiteettiä ja resilienssiä ei opita kirjoista lukemalla; HAMK Diilin kaltainen toteutus on askel niiden kehittämiseen.
Lyhyenä ja intensiivisenä toteutuksena HAMK Diili on myös hyvää harjoittelua HAMKin design-based education -pedagogiikan toteuttamiselle. Tässä korostuvat mm. muotoiluajattelu, autenttiset haasteet ja työelämälähtöisyys, kestävä kehitys ja vastuullisuus, kehittämällä oppiminen ja tiimityö, innovaatio-osaaminen ja uudistavuus sekä monialaisuus ja monialainen yhteistyö. Hyvin lyhyessä ajassa on luonnollisesti haastavaa kehittää kaikkia näitä pedagogiikan osa-alueita, mutta useita näistä kuitenkin päästään harjoittelemaan HAMK Diilissä.
Koko HAMK Diilin pääajatuksena on innovatiivisen ajattelun kehittäminen. Opettajan tehtävänä on haastaa ja kannustaa tiimejä eteenpäin. Vaatii rohkeutta ja uskallusta ajatella asioita laatikon ulkopuolelta, ja usein tyydymmekin turvallisiin ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin. Kuitenkin, jotta pystyisimme tulevaisuusajatteluun, opettajien tehtäväksi jää kannustaminen hulluihin ideoihin. Tämä edellyttää opettajilta valmiutta hypätä ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, joita tämäntyyppinen toteutus väistämättä tuo tullessaan.
Kirjoittajat
Sanna-Maaria Siintoharju on lehtori ja HAMK Design Factoryn Valkeakosken yksikön päällikkö.
Lea Mustonen toimii viestinnän lehtorina HAMKissa.
Susan Heikkilä on sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori HAMKissa.
Jari Jussila on yliopettaja ja HAMK Design Factoryn johtaja.
Lähteet
Armon, C. (2021). Regenerative Collaboration in Higher Education: A Framework for Surpassing Sustainability and Attaining Regeneration. Philosophies, 6(4), 82. https://doi.org/10.3390/philosophies6040082
Auvinen, P., Asikainen, E., Hakonen, A., Marjanen, P., Risku, P. & Silvennoinen, S. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf
Camrass, K. (2021). Regenerative urbanism: a causal layered analysis. Foresight, 25(4). https://doi.org/10.1108/FS-11-2021-0227
Friman, M. & Salminen, J. (2021). Kyytiä pirullisille ongelmille. HAMK Unlimited Professional, 9.12.2021. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959731
Jussila, J., Raitanen, J. & Tuomela, V. (2022). Design thinking in HAMK Design Factory. HAMK Unlimited Professional, 17.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061346028
Jussila, J., Siintoharju, S.-M. & Galiot, R. (2023). Design thinking mindset and some common misconceptions. HAMK Unlimited Journal, 28.11.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148466