Energian laskennallinen arviointi palveluyrityksille

Energiatehokkuus ja energiankulutuksen hallinta ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi sekä yrityksille että lainsäätäjille, kun pyritään kohti vähähiilisiä ratkaisuja ja hiilineutraaliutta. Maaseudulla toimivat palveluyritykset, kuten päiväkodit, apteekit ja pienet liikkeet, kohtaavat ainutlaatuisia haasteita energiatehokkuuden suhteen, sillä näiden yritysten kiinteistöt ovat usein vanhempia ja energiankulutus voi olla suhteettoman korkea verrattuna uusiin, energiatehokkaisiin rakennuksiin.

Perinteiset energiankulutuksen laskenta- ja simulointiohjelmat, kuten IDA ICE ja EnergyPlus, tarjoavat tarkkoja ja yksityiskohtaisia analyysityökaluja rakennusten energiankulutuksen arvioimiseksi. Nämä työkalut kuitenkin edellyttävät teknistä asiantuntemusta, monimutkaisia lähtötietoja ja merkittävää aikaa laskentojen suorittamiseen. Tämä tekee niistä usein epäkäytännöllisiä pienille ja keskisuurille palveluyrityksille, jotka eivät useinkaan voi investoida resursseja monimutkaisiin laskelmiin tai palkata ulkopuolisia asiantuntijoita.

METE2-hankkeessa (Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut) tavoitteena oli suunnitella yksinkertainen ja käytännöllinen energiainvestointilaskuri, joka antaisi maaseudun palveluyrityksille tietoa energiankulutuksesta ja investointien kannattavuudesta. Tämä Energiataselaskuri tarjoaa palveluyrityksille mahdollisuuden arvioida, miten esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän tai lämpöpumpun hankinta vaikuttaa kiinteistön energiatehokkuuteen ja kustannuksiin pitkällä aikavälillä.

Mitä energiataselaskurin rakentaminen vaatii?

METE2-hankkeessa kehitetty energiataselaskuri suunniteltiin yksinkertaistamaan kiinteistöjen energiankulutuksen arviointia palveluyrityksille. Laskurin kehityksessä hyödynnettiin ympäristöministeriön energiatehokkuusasetusta (1010/2017), jossa määritellään rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmiä ja vaatimuksia. Tavoitteena oli luoda Excel-pohjainen työkalu, joka voisi antaa luotettavia arvioita palveluyritysten kiinteistöjen energiankulutuksesta ilman monimutkaista laskentaprosessia tai laajaa teknistä tietämystä.

Laskurin rakenne ja tiedonkeruu

Laskuri perustuu yksinkertaistettuihin kaavoihin ja lähtötietoihin, jotka voidaan kerätä suoraan kiinteistön omistajalta. Syötettävien tietojen joukossa ovat muun muassa kiinteistön:

• käyttötarkoitus (esim. päiväkoti, toimisto)
• rakennusluvan vireilletulovuosi
• mitat, kuten pinta-alat ja tilavuus
• rakenteiden lämmönläpäisykerroin (U-arvot)
• ilmanvaihtojärjestelmän tiedot
• rakennusten erilaiset käyttöasteet ja -ajat.

Näitä lähtötietoja käyttäen laskuri arvioi kiinteistön energiankulutuksen eri osa-alueita, kuten tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon ja käyttöveden kulutuksen. Syötetyt tiedot yhdistetään Ilmatieteen laitoksen tarjoamaan säädataan, joka perustuu TRY2020-testivuoteen (Energialaskennan testivuosi ). TRY2020 sisältää sääolosuhteita, jotka edustavat tyypillisiä ilmastovaihteluita eri puolilla Suomea. Näin varmistetaan, että laskurin tuottamat tulokset ovat realistisia eri sääolosuhteissa.

Aurinkosähköjärjestelmien mitoitus

Aurinkosähköjärjestelmien mitoitusta varten laskuriin syötetään aurinkopaneelien tekniset tiedot, kuten niiden teho ja asennuskulma. Näiden tietojen perusteella laskuri arvioi, kuinka suuri osa kiinteistön vuotuisesta sähkönkulutuksesta voidaan kattaa aurinkosähköllä. Aurinkosähkötuotannon arviointi tehdään kuukausikohtaisella tasolla, sillä tuntikohtainen arviointi vaatisi laskurin käyttäjältä tuntikohtaisen datan syöttämistä laskuriin. Laskuri laskee myös, kuinka suuri osuus tuotetusta sähköstä on ylijäämää, joka ei mene kiinteistön omaan käyttöön, vaan myydään sähköverkkoon.

Aurinkopaneelien mitoituksessa huomioitiin kiinteistön sijainti ja paikalliset olosuhteet, koska aurinkosähkön tuotanto vaihtelee Suomen eri osissa. Aurinkosähkön tuotannon mallinnus tehtiin vertaamalla mitoitettuja paneeleja kiinteistön tuntikohtaiseen sähkönkulutukseen. Näin saatiin arvio siitä, kuinka suuri osa paneelien tuotannosta menee kiinteistön omaan käyttöön ja kuinka paljon jää ylijäämäksi.

Lämpöpumppujen mitoitus

Lämpöpumppujen mitoitus suoritettiin Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta -oppaan (RakMk D5, 2018) mukaisesti. Tämä ohje tarjoaa tarkan mallin siitä, miten rakennuksen lämmitysteho ja energiankulutus voidaan laskea eri lämpöpumpputyyppien osalta. Lämpöpumppujen mitoituksessa käytettiin laskentakaavaa, jossa yhdistettiin kiinteistön tilojen lämmityksen energiankulutus ja lämpimän käyttöveden kulutus. Kaava määritellään seuraavasti:

W_LP = x * ((Q_{lämmitys, tilat} / SPF_tilat) + (Q_{lämmitys,LKV} / SPF_LKV)) + (1 – x) * Q_{lämmitys,tilat,LKV}                              

jossa W_LP on lämpöpumpun sähkön kulutus [kWh/a], x on lämpöpumpun ja rakennuksen lämmitysenergian suhde, esimerkiksi 0.66, Q_{lämmitys,tilat} on tilojen lämmitysenergiankulutus [kWh/a], Q_{lämmitys,LKV} lämpimän käyttöveden lämmitysenergiankulutus [kWh/a], SPF_tilat on lämpöpumpun kausisuorituskykykerroin (SPF-luku) tilojen lämmityksessä, SPF_LKV on lämpöpumpun kausisuorituskykykerroin (SPF-luku) käyttöveden lämmityksessä, ja Q_{lämmitys,tilat,LKV} on tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmityksen yhteenlaskettu energiankulutus [kWh/a].

Laskentaoppaan (RakMk D5, 2018) avulla pystyttiin arvioimaan lämpöpumpun vaatima teho, kausisuorituskykykerroin (SPF) ja sähköenergian kulutus eri säävyöhykkeillä Suomessa. Tämä mahdollisti arviot siitä, kuinka paljon lämpöpumppu voisi tuottaa energiaa ja miten se vaikuttaisi kiinteistön kokonaisenergiankulutukseen.

Investointien kannattavuuden arviointi

Energiainvestointien kannattavuuden arvioimiseksi käytettiin nettonykyarvomenetelmää (NNA) ja sisäisen koron menetelmää (IRR). Nämä taloudelliset analyysityökalut mittaavat investoinnin tuottoa ja sen takaisinmaksuaikaa. Laskurissa pystyttiin vertailemaan erilaisten investointien, kuten maalämpöpumppujen ja aurinkosähköjärjestelmien, takaisinmaksuaikaa ja arvioimaan, kuinka paljon säästöjä ne tuottaisivat pitkällä aikavälillä.

Investointilaskelmissa otettiin huomioon seuraavat tekijät:

• Investointikustannukset (asennus, laitteet, huoltokustannukset)
• Energiansäästöt vuositasolla
• Investoinnin elinkaari
• Energian hinta ja sen muutokset tulevaisuudessa.

Näiden tietojen avulla laskuri pystyi tarjoamaan palveluyrityksille realistisia arvioita siitä, kuinka kannattavia uusiutuvan energian investoinnit ovat niiden kiinteistöille.

Tulokset kertovat rakennuksen energiatehokkuudesta

Laskurissa olennaista oli käyttötarkoitusluokkien ja rakennusvuosien tuomat oletusarvot energiatehokkuus-laskentaohjeesta (YM, 1010/2017). Näiden avulla pystyttiin käyttämään eri rakennusluokille erilaisia U-arvoja ja käyttöasteita, jotka vaikuttivat oleellisesti kiinteistön energiankulutukseen. Eri luokat eri kiinteistöille ja aikakausille auttoivat jakamaan rakennuskantaa oletusarvoihin, joilla voitiin arvioida rakennusten energiankulutuksia rakennustyyppien mukaan.

Esimerkiksi vuoden 2018 jälkeen rakennettu kiinteistö, jonka käyttötarkoitusluokka on 1 eli pienet asuinkiinteistöt, käyttää laskurissa ulkoseinän lämmönläpäisykertoimena 0,17 W/m²K. Vastaavan käyttöluokan kiinteistö, joka on rakennettu ennen vuotta 1980, käyttää samankaltaisen seinän lämmönläpäisykertoimena 0,35 W/m²K. Kyseisten lämmönläpäisykerrointen ero on lämpöenergian kulutuksen kannalta suuri.

Rakennusluvan vireilletulovuotta käytettiin myös rakennusvaipan ilmanvuotoluvun sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteissa sekä ilmanvaihdon ominaissähkötehon arvioimisessa painovoimaisen, koneellisen poiston ja koneellisen tulopoiston kanssa.

Käyttötarkoitusluokkien merkitys tulee laskurissa paremmin esille lämpimän käyttöveden (LKV) kulutuksen arvioinnissa. Normaalisti LKV:n energiankulutus määräytyy kulutetun määrän mukaan (Motiva, 2024). Tämä ei kuitenkaan sovi energiataselaskuriin, sillä kulutetun veden määrää ei tiedetä. Ympäristöministeriön energiatehokkuusasetuksessa 1010/2017 (YM, 2017) on kuitenkin määritetty lämpimän käyttöveden määrä eri käyttötarkoitusluokkien kiinteistöille niiden pinta-alojen mukaan. Näitä haettiin energiatehokkuusasetuksesta laskuriin ja tehtiin valinta vaihtumaan käyttötarkoitusluokan valinnan mukaan. Esimerkiksi päiväkodeissa tämä arvo on 11 kWh/(m2a), jolloin LKV:n energiankulutus on 250-neliöisessä kiinteistössä karkeasti arvioiden 2 750 kWh/vuodessa. Todellisuudessa luku on hieman tätä korkeampi johtuen mahdollisista häviöistä.

Aurinkosähköjärjestelmien mitoitus

Aurinkosähköjärjestelmien osalta laskurin tulokset osoittivat, että 10 kWp:n tehoinen aurinkopaneelijärjestelmä voisi kattaa keskimäärin 34–36 % kiinteistön vuotuisesta sähkönkulutuksesta, riippuen kiinteistön tuntikohtaisesta sähkönkulutuksesta ja sijainnista. Suuremmilla aurinkopaneelijärjestelmillä voitaisiin kattaa merkittävästi suurempi osuus kiinteistön sähkönkulutuksesta, mutta samalla tuotannon ylijäämä, joka syötetään takaisin sähköverkkoon, kasvaisi. Taulukossa 1 on esimerkki yhdestä laskennasta, jossa 10 kWp aurinkosähköjärjestelmä mitoitettiin eräälle palveluyritykselle. Tulokset esittävät sekä tuntikohtaisen että kuukausikohtaisen arvioinnin.

Taulukko 1. Erään kiinteistön kulutuksen ja aurinkosähköjärjestelmän sovitukset tunti- ja kuukausitasolla

Paneeliston teho 10 kWp		Aurinkosähköllä katetaan sähkönkulutuksesta %	Ylijäämän osuus %
	Tuntikohtainen laskenta	34 %	5 %
	Kuukausikohtainen laskenta	36 %	13,2 %
Paneeliston teho 9 kWp
	Tuntikohtainen laskenta	31 %	4 %
	Kuukausikohtainen laskenta	35 %	8,9 %
Paneeliston teho 8 kWp
	Tuntikohtainen laskenta	27 %	3 %
	Kuukausikohtainen laskenta	32 %	4,8 %

Taulukosta nähdään, että tuntikohtaisessa arvioinnissa ylijäämäsähköä tuotetaan vähemmän kuin kuukausikohtaisessa arvioinnissa. Tämä osoittaa, että jos laskuriin syötettäisiin tuntikohtaista dataa kuukausikohtaisen sijaan, käyttäjä pystyisi arvioimaan tarkemmin aurinkosähköjärjestelmän hyötyjä. Kuvio 1 esittää tilanteen 10 kWp:n tehoisella järjestelmällä.

Lämpöpumppujen mitoitus

Eri lämpöpumpuille on erilaisia mitoitustaulukoita ja erilaisia tyylejä mitoittaa rakennuksiin sopiviksi. Ilmalämpöpumppujen sähkönkulutuksen ja lämmitysenergian tuotannon arvioiminen on hankalaa, jos ei tiedetä kiinteistön sisältä mitään; jos ei ole tietoa, miten ilmavirta saa kulkea kiinteistössä, ei voida olettaa, että ilmalämpöpumppu pystyy esteettömästi lämmittämään koko alueen. Lämpö ei esimerkiksi kulje esteettä sisäseinien läpi tai kun tilojen välissä oleva ovi on kiinni . Laskurissa oletamme, että kiinteistöt ovat esteettömiä neliöitä, ellei lämmitettävien huoneiden pinta-aloja pystytä erikseen arvioida.

Ilmalämpöpumpuissa on lisäksi myös muita rajaavia tekijöitä, kuten esimerkiksi energiatehokkuusasetuksen (YM, 2017) määrittelemä ilmalämpöpumpun tuottama energian enimmäismäärä vuodessa. Tämä enimmäismäärän arvio rajaa tiettyjen käyttötarkoitusluokkien kiinteistöjen hyödynnettävää energiamäärää. Esimerkiksi rakennuksille, joiden rakennusluvat ovat tulleet vireille vuoden 2003 jälkeen ja joiden kiinteistöt kuuluvat käyttötarkoitusluokkaan 1, ilmalämpöpumpun enimmäismäärä energialle on 3000 kWh vuodessa. Vanhemmille taloille se on 5000 kWh vuodessa ja ennen vuotta 1985 luvitetuille kiinteistöille enimmäismäärä on 6000 kWh vuodessa.

Ostoenergian arviointi

Laskurin avulla voitiin arvioida tarkasti palveluyritysten ostoenergian määrät. Laskurin tuloksina saadaan lämmitysenergian nettotarve, teknisten järjestelmien energiankulutus sekä näiden kautta laskettu ostoenergian kulutus. Taulukossa 2 on listattu esimerkkinä eräästä palveluyrityksestä tehdyn Excel-pohjaisen analyysin tulokset ostosähkön osalta. Ostosähkön taulukossa esiintyvä kWh/m2a on samassa muodossa kuin E-luvun arvioimiseen käytetty energiatehokkuuden laskennallinen määrä, mutta se ei sellaisenaan vielä käy E-luvun arvioimiseen. Siihen täytyy lisätä energiakerroin (YM, 2017), joka sähkön osalta olisi 1,2. Taulukon 2 lopputuloksen määräksi tulisi 170 kWh/m²a * 1,2 = 204 kWh/m²a. Jos kyseisen rakennuksen kaikki suunnitteluarvot olisi todettu paikan päällä oikeiksi, olisi kyseisen kiinteistön E-luku ollut D.

Taulukko 2. Ostoenergian analyysin tulokset eräässä yrityksessä energiataselaskurilla laskettuna

Ostoenergian kulutus	kWh/a	kWh/(m2a)
Sähkö
Tilojen lämmitys	27 524	110
Lämmöntuottojärjestelmä	27 156	109
Lämmöntuottojärjestelmän apulaitteet	-	0
Lämmönjakelujärjestelmän apulaitteet	368	1
Lämmin käyttövesi	2 477	10
Lämmöntuottojärjestelmä	2 477	10
Lämmöntuottojärjestelmän apulaitteet	-	0
Jakelujärjestelmän apulaitteet	-	0
Tuloilman lämmitys	1 990	8
Lämmöntuottojärjestelmä	1 990	8
Lämmöntuottojärjestelmän apulaitteet	-	0
Ilmanvaihto	927	4
Puhaltimet	927	4
Kuluttajalaitteet ja valaistus	9 699	39
Kuluttajalaitteet	7 509	30
Valaistus	2 190	9
Yhteensä	42 616	170

Tuloksia verrattiin useiden palveluyritysten todelliseen energiankulutukseen, ja laskurin ennustamat arvot erosivat todellisesta kulutuksesta keskimäärin vain 1–3 %. Tämä osoittaa, että vaikka laskuri on yksinkertaistettu, se on riittävän tarkka antamaan luotettavia tuloksia käytännön päätöksenteon tueksi.

Investointien kannattavuus

Laskuri antoi myös selkeitä tuloksia energiatehokkuusinvestointien taloudellisesta kannattavuudesta. Maalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien takaisinmaksuaika vaihteli 7–15 vuoden välillä, riippuen investoinnin koosta ja kiinteistön energiankulutuksesta. Taulukossa 3 esitetään esimerkki erään kiinteistön maalämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksulaskelmista.

Taulukko 3. Nettonykyarvon (NNA) ja investoinnin sisäisen koron (IRR) laskelmat eräässä pienemmässä kiinteistössä

Käyttövuosi	Kassavirta (€/a)	NNA (€/a)
1	-400 €	-384 €
2	-363 €	-727 €
3	-326 €	-1 028 €
4	-287 €	-1 288 €
5	-248 €	-1 509 €
6	-209 €	-1 690 €
7	-168 €	-1 834 €
8	-85 €	-1 905 €
9	-2 €	-1 906 €
10	83 €	-1 840 €
11	168 €	-1 707 €
12	2 286 €	60 €
13	2 332 €	1 827 €
14	2 378 €	3 594 €
15	2 426 €	5 361 €
16	2 474 €	7 128 €
17	2 524 €	8 895 €
18	2 574 €	10 662 €
19	2 626 €	12 429 €
20	2 678 €	14 196 €
Vuotta, kunnes takaisinmaksettu		11
Nettonykyarvo		14 196 €
IRR		22 %

Kyseinen investointi on kannattava, sillä nettonykyarvo (NNA) kasvaa positiiviseksi 20 vuoden sisällä, ja investoinnin sisäinen korko (IRR) on riittävän korkea. Tämä tarkoittaa, että investointi maksaa itsensä takaisin ja tuottaa säästöjä tulevaisuudessa.

Miten tulokset palvelevat hankkeen kohderyhmiä?

Tulokset osoittavat, että METE2-hankkeessa kehitetty energiainvestointilaskuri on hyödyllinen työkalu palveluyritysten kiinteistöjen energiankulutuksen arvioimisessa ja energiatehokkuusinvestointien suunnittelussa. Laskuri tarjoaa arviot energiankulutuksesta ja investointien takaisinmaksuajoista erityisesti pienille ja keskisuurille palveluyrityksille, jotka eivät voi käyttää resursseja monimutkaisten simulointiohjelmien käyttöön.

Aurinkosähköjärjestelmien mitoitus ja käyttö

Aurinkosähköjärjestelmien mitoituksen tulokset osoittavat, että oikein mitoitetut aurinkopaneelit voivat kattaa huomattavan osan kiinteistön vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Erityisesti 10 kWp aurinkopaneelijärjestelmällä voidaan kattaa keskimäärin 34–36 % kiinteistön vuotuisesta kulutuksesta, mikä vähentää merkittävästi ulkopuolelta ostettavan sähkön tarvetta. Tämä johtaa suoriin säästöihin sähkölaskuissa ja parantaa energiatehokkuutta pitkällä aikavälillä.

Yksi aurinkosähköjärjestelmien haasteista on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen synkronointi. Tulokset osoittivat, että tuntikohtaisessa arvioinnissa aurinkopaneelien tuotanto vastaa paremmin kiinteistön sähkönkulutusta, jolloin ylijäämäenergiaa syntyy vähemmän. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt voivat hyödyntää tehokkaammin itse tuotettua sähköä, mikä maksimoi investoinnin kannattavuuden. Ylijäämäsähkön myynti sähköverkkoon tuottaa vain marginaalisia lisätuloja verrattuna siihen, että sähkö käytettäisiin kokonaan kiinteistön omiin tarpeisiin. Näin ollen aurinkosähköjärjestelmät ovat kannattavimpia silloin, kun kiinteistön oma kulutus osuu yhteen tuotannon huippujen kanssa, esimerkiksi päiväaikaan.

Lämpöpumppujen mitoituksen onnistuminen

Lämpöpumppujen mitoituksen osalta tulokset osoittivat, että lämpöpumput voivat merkittävästi vähentää ostoenergian tarvetta erityisesti kiinteistöissä, joissa on hyvät lämmöneristykset ja ilmanvaihtojärjestelmät. Ilmalämpöpumput ovat hieman rajoittuneempia käytettävyydeltään, erityisesti kiinteistöissä, joissa on paljon suljettuja tiloja tai esteitä ilmavirtauksille. Laskurin oletuksena oli, että tilat ovat esteettömiä, mikä voi johtaa ylioptimistisiin tuloksiin tietyissä kiinteistöissä. Jatkokehityksen myötä laskuria voisi parantaa ottamalla huomioon tarkempia tietoja kiinteistöjen sisäisistä rakenteista ja ilmavirtauksista, jolloin ilmalämpöpumppujen teho saataisiin arvioitua realistisemmin.

Investointien kannattavuus ja takaisinmaksuaika

Tulokset osoittavat, että energiatehokkuusinvestoinnit, kuten aurinkopaneelit ja maalämpöpumput, voivat olla taloudellisesti kannattavia palveluyrityksille. Investointien takaisinmaksuaika vaihteli 7–15 vuoden välillä riippuen kiinteistön energiankulutuksesta, investoinnin koosta ja käytetyistä teknologioista. Maalämpöpumppujen takaisinmaksuaika on usein pidempi kuin ilmalämpöpumppujen tai aurinkosähköjärjestelmien, mutta pitkällä aikavälillä maalämpö voi tuottaa suurempia säästöjä. Tässä on huomioitava, että pumppumitoitukset ovat kannattavia vain tietyin ehdoin. Esimerkiksi kaukolämmön tilalle energiatuotantotavan vaihtaminen maalämmöksi ei välttämättä ole kannattavaa, johtuen suuresta investointikustannuksesta ja verrattain alhaisesta kaukolämmön hinnasta.

Laskelmat osoittivat, että investoinnit ovat kannattavia, mikäli kiinteistöjen energiankulutus on riittävän suuri suhteessa investoinnin kokoon. Esimerkiksi pienempien palvelukiinteistöjen tapauksessa ilmalämpöpumppu voi olla parempi vaihtoehto kuin maalämpöpumppu, koska investoinnin koko ja takaisinmaksuaika ovat pienempiä. Aurinkosähköjärjestelmän tapauksessa järjestelmän koko tulisi mitoittaa siten, että mahdollisimman suuri osa tuotetusta energiasta käytetään kiinteistön omiin tarpeisiin, sillä ylijäämäenergian myyminen sähköverkkoon ei ole yhtä tuottoisaa kuin sen käyttäminen itse.

Laskurin rajoitteet ja kehitysehdotukset

Vaikka laskuri tarjoaa tarkkoja arvioita kiinteistöjen energiankulutuksesta ja investointien kannattavuudesta, sillä on myös joitakin rajoitteita. Ensinnäkin laskuri perustuu oletusarvoihin, jotka eivät aina vastaa yksittäisten kiinteistöjen todellisia olosuhteita. Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien käyttöasteet, kiinteistöjen käyttöajat ja rakenteelliset tekijät voivat vaihdella merkittävästi, mikä vaikuttaa energiankulutukseen. Näitä tekijöitä ei voida ottaa täysin huomioon yksinkertaistetussa laskurissa, mikä saattaa johtaa epätarkkoihin tuloksiin tietyissä tilanteissa.

Laskuri ei myöskään sovellu E-lukujen laskentaan, sillä se ei ota huomioon kaikkia energiatehokkuuden arviointiin tarvittavia kertoimia. Tämä rajoittaa laskurin käyttöä, jos tavoitteena on esimerkiksi virallinen energiatehokkuustodistus tai E-lukuvertailu. Kehitysehdotuksena olisi myös lisätä laskuriin automaattisia tietojen syöttöominaisuuksia, jolloin käyttäjät voisivat hakea tarvittavia lähtötietoja suoraan tietokannoista, kuten rakennusrekistereistä tai energiayhtiöiden palveluista. Tämä vähentäisi manuaalisen tietojen syöttämisen tarvetta ja nopeuttaisi laskennan suorittamista.

Palveluyritysten mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseen

Palveluyrityksille tarjoutuu METE2-hankkeen laskurin avulla uusia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Energiatehokkuusinvestoinnit voivat merkittävästi parantaa yritysten kilpailukykyä vähentämällä energiakustannuksia ja parantamalla ympäristöystävällisyyttä, mikä voi myös olla markkinointivaltti ympäristötietoisille asiakkaille.

Energiataselaskuri osoittautui hyödylliseksi työkaluksi palveluyritysten energiankulutuksen arvioinnissa. Vaikka se ei ole yhtä tarkka kuin kehittyneet simulointiohjelmat, se tarjoaa yksinkertaisen ja nopean vaihtoehdon erityisesti yrityksille, joilla ei ole resursseja tai osaamista käyttää monimutkaisempia laskentatyökaluja. Laskurin käyttö edellyttää perusymmärrystä kiinteistöjen teknisistä järjestelmistä, mutta sen päälle rakennettu nettisivu on suunniteltu niin, että sitä voi käyttää myös vähemmän teknisesti suuntautunut käyttäjä.

Lopuksi

Energiataselaskuri tarjoaa käytännöllisen ja yksinkertaisen tavan arvioida palveluyritysten energiankulutusta ja uusiutuvan energian investointien kannattavuutta. Vaikka se ei ole yhtä tarkka kuin kehittyneemmät simulointiohjelmat, se tarjoaa käyttäjäystävällisen vaihtoehdon, joka auttaa erityisesti pienempiä yrityksiä tekemään energiatehokkuuteen liittyviä päätöksiä. Tulevaisuudessa työkalua voisi kehittää edelleen automaattisten tietojen syöttöominaisuuksien avulla. Lisäksi laskurin käyttöä voisi tukea laajemmalla dokumentaatiolla ja koulutuksella, jotta sen hyödyntäminen olisi entistäkin helpompaa ja tehokkaampaa.