Teppo Syrjäaho
Opetuksen ja työelämän välinen vuoropuhelu on erinomainen tapa ylläpitää opettajien ammattitaitoa sekä ajantasaistaa opetuksen sisältöjä. Työelämälähtöisyys onkin olennainen osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Alueellinen yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa on määritelty ammattikorkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi, mutta ilman sitäkin on tärkeää, että ammatillinen insinöörikoulutus on käytännönläheistä ja vahvasti sidoksissa alueen elinkeinoelämän toimintaan.
Työelämälähtöisyyttä opetukseen vierailuluennoitsijoiden avulla
Työelämälähtöisyyttä voidaan toteuttaa osana koulutusta monilla vaihtelevilla tavoilla. Vierailut yrityksiin, erilaiset yhteistyöprojektit ja opinnäytetyöt toteutettuna yritysten kanssa sekä jatkuva kanssakäyminen paikallisten työelämätoimijoiden kanssa ovat arkipäivää insinöörikoulutuksessa. Näiden lisäksi erinomainen tapa ylläpitää työelämälähtöisyyttä ovat yrityksistä tulevat vierailevat luennoitsijat. Ulkopuoliset asiantuntijaluennot ja -tietoiskut ovat opettavaisia ja hyödyllisiä niin opiskelijoille, opettajalle kuin luennoitsijalle itselleen. Niiden avulla saadaan sisällytettyä opintoihin viimeisin työelämänäkemys käsiteltävästä aiheesta. Tämä auttaa opettajaa ylläpitämään omaa ammattitaitoaan ja luo uusia näkemyksiä tulevien opintokokonaisuuksien suunnitteluun. Työelämän opiskelijoilta edellyttämän osaamisen saavuttaminen vaatii jatkuvaa oppimista myös opettajalta. Omalla esimerkillään opettaja pystyy perustelemaan myös opiskelijoille elinikäisen oppimisen ja kehittymisen tärkeyttä kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa ympäristössä. Opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna yritysvierailijat tuovat opetukseen tietynlaista uskottavuutta motivoiden samalla opiskelijoita. Vierailevalle luennoitsijalle nämä tilaisuudet taas toimivat erinomaisena mahdollisuutena harjoittaa omaa esiintymistaitoaan ja samalla luoda kontakteja opiskelijoihin, tulevaisuuden työntekijöihin.
Opettaja on aktiivinen toimija työelämälähtöisyyden edistämisessä
Käytännössä yritysvierailijoiden hyödyntäminen osana opetusta on pitkälti opettajan vastuulla ja kiinni opetusta suunnittelevan ja järjestävän opettajan aktiivisuudesta. Henkilökohtaiset suhteet työelämätoimijoihin ovat tällöin tärkeässä asemassa. Ammattikorkeakoulun ammattiaineopettajilta edellytetään yleensä alan työkokemusta ennen opettajaksi siirtymistä. Nämä opettajiston vanhat kollegat edellisistä työpaikoista ovat erinomainen mahdollisuus asiantuntijaluennoitsijoiden hankkimiseen ja muuhunkin työelämäyhteistyön lisäämiseen. Samoin jo valmistuneet ja alalla työskentelevät alumnit ovat hyvä mahdollisuus luoda uusia suhteita elinkeinoelämään ja toki myös vahvistaa jo olemassa olevaa yhteistyötä. Myös kauppakamarin kaltaiset järjestöt ovat hyödyllisiä kumppaneita työelämäkontaktien luomisessa. Esimerkiksi Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin yrityskummitoiminta on aikaansaanut hyviä edistysaskeleita paikallisen elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön.
Vierailuluentojen toteutus käytännössä
Tyypillinen esimerkki yritysvierailijan pitämästä luennosta osana opetusta löytyy esimerkiksi konetekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden koneenpiirustus- ja CAD-opinnoista joulukuulta 2017. Tällöin Deemec Oy:ssä työskentelevä Jari Pudas kävi kertomassa opiskelijoille suunnittelijan työstään sekä esittelemässä sitä, millaista roolia suunnittelu- ja tiedonhallintaohjelmistot näyttelevät hänen työtehtävissään. Aihe oli vahvasti sidoksissa opetukseen, ja opiskelijat kertoivatkin vierailun havainnollistaneen hyvin sitä, kuinka laaja suunnittelijan työnkuva on. Pudas kertoi esityksessään työnkuvastaan sekä siitä, millaiset taidot ja osaaminen ovat tärkeitä hänen työssään. Esityksessä opiskelijat yllätti erityisesti se, kuinka suuri rooli tuotetiedon ja tuotteen elinkaaren hallintaan liittyvillä ohjelmistoilla on suunnittelijan työssä. Paikalla olleet opiskelijat kertoivat myös luennon olleen virkistävää vaihtelua päivittäiseen rutiininomaiseen opiskeluun. HAMKista itsekin koneinsinööriksi aikoinaan valmistunut Pudas uskoi tämän tyyppisten työelämäesimerkkien olevan opiskelijoille hyödyllisiä ja totesi samaan hengenvetoon tekevänsä jatkossakin mielellään vastaavaa oppilaitosyhteistyötä.
Toinen esimerkki vierailevan asiantuntijan osallistumisesta opetukseen löytyy keväältä 2017. Tällöin koneensuunnittelun opintokokonaisuuteen konetekniikan koulutuksessa sisältyi Etteplan Oyj:llä työskentelevän Tommi Tarvosen luento koneturvallisuudesta, riskien arvioinnista sekä konedirektiivin soveltamisesta osana koneensuunnittelua. Perinteisen asiantuntijaluennon lisäksi aiheeseen liittyi Tarvosen laatima tehtävä, jonka opiskelijat luennon ja siihen liittyvän materiaalin pohjalta tekivät kotitehtävänä. Tämä tehtävä oli osa opintokokonaisuuden suoritusta, ja yksi hyvin laadittu tehtävävastaus toimitettiin myös yritysluennoitsijalle kommentoitavaksi. Yhteistyön ei siis tarvitse päättyä luennon loppusanoihin, vaan toiminta ja vuorovaikutteisuus voi jatkua tämän jälkeenkin.
Yhteistyö on positiivinen asia kaikille osapuolille
Erilaisista yrityksistä tulevat vierailuluennoitsijat ovat erinomainen lisä osaksi insinöörikoulutusta. Niiden avulla opetussisältöihin saadaan uusia näkökulmia ja samalla rikotaan positiivisesti niin opiskelijoiden, opettajan kuin vierailevan esiintyjänkin päivärutiineja. Samalla kun opiskelijat saavat uusia työelämäkontakteja, myös oppilaitosten ja yritysten välinen verkosto laajenee ja vahvistuu lisäten samalla ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta ja opetuksen työelämälähtöisyyttä. Työelämäkontaktien ja verkostojen kasvattaminen taas lisää ja helpottaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä entisestään, jolloin syntyy itse itseään ruokkiva ja kasvava positiivinen ilmiö, josta hyötyvät kaikki yhteistyön osapuolet.
Kirjoittaja
DI Teppo Syrjäaho työskentelee HAMKissa konetekniikan lehtorina.