Saavutettavan tekstisisällön seitsemän sääntöä

”Kaksi mummoa meni mustikkaan. Toinen ei mahtunut.”

Ymmärsitkö yllä olevan vitsin? Onnittelut! Kielellinen hassuttelu ei kuitenkaan ole selkeän sisällön ominaisuus.

On arvioitu, että yli miljoonalla suomalaisella on jonkinlainen haaste digipalveluiden käytössä (Saavutettavuusvaatimukset.fi, n.d.). Haasteet voivat olla fyysisiä (näkö, kuulo, jne.) tai kognitioon liittyviä. Kognitiiviset esteet haittaavat sisältöjen ymmärtämistä. Pysyviä haasteita ovat esim. kehitysvammat, luki- ja oppimisvaikeudet, muistihäiriöt tai heikko kielitaito. Väliaikaisesti kenen tahansa ymmärrystä voivat heikentää vaikkapa huonosti nukuttu yö tai pitkäaikainen stressi. Sekä pysyvät että väliaikaiset tekijät saattavat olla esteenä sisällön ymmärtämiselle.

Kansainväliset verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG-kriteerit) määrittelevät teknistä saavutettavuutta. Kriteerejä täydentävä WAI-ohjeisto (WAI, 2021) neuvoo saavutettavan sisällön tuotannossa. Ohjeiden tarkoitus on auttaa kirjoittamaan verkkotekstiä henkilöille, joilla on kognitiivisia rajoitteita. Samat ohjeet pätevät selkeän yleiskielen kirjoittamiseen kaikille lukijoille, ja selkeys on työelämän teksteissä tärkeää.

Saavutettavan tekstisisällön ominaisuudet

Ohjeet määrittelevät, millaista selkeä ja ymmärrettävä eli saavutettava teksti on. Olen poiminut ohjeistuksesta seitsemän kohtaa, jotka kohdistuvat kieleen:

1. teksti on ytimekästä
2. virkerakenne on yksinkertainen
3. teksti on oikeakielistä
4. tekstissä käytetään yleissanastoa
5. tekstistä käy ilmi tekijä ja sen aikamuodot ovat loogisia
6. kieli on konkreettista
7. teksti on yksiselitteistä.

Mutta mitä nämä kohdat käytännössä tarkoittavat? Pelkästään WAI-ohjeistoa lukemalla asia ei välttämättä avaudu. Käsittelen jokaista kohtaa kerrallaan ja tarjoan esimerkkejä.

Ytimekkyys

Ytimekkään tekstin tuottamisessa auttaa ennakkosuunnittelu: Mikä on tekstin tavoite? Kuka on lukija ja mitä hän tietää etukäteen? Mitä tekstissä on ehdottomasti oltava? Mitkä asiat eivät kuulu tekstiin? Mikä on ydinsisältö eli pääasia?

Aloita kappale tällä tärkeimmällä sisällöllä! Kirjoita yhteen kappaleeseen ainoastaan yksi asia. Näin kappaleet pysyvät riittävän lyhyinä. (Taulukko 1)

Otsikot auttavat lukijaa hahmottamaan sisältöä ja vaikuttavat sisällön näkyvyyteen hakukoneissa. Tee kuvaavia ja napakoita otsikoita ja varmista, että ydinsisältö käy ilmi jo pääotsikosta. Tee kokonaisuudesta sellainen, että sisällöstä saa käsityksen lukemalla vain pääotsikon ja väliotsikot. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Esimerkki saavutettavan tekstisisällön ytimekkyydestä.

Aihe	Älä kirjoita näin	Kirjoita näin
Kappaleet	Vaikka kansainvälinen W3C-konsortio määrittelee digitaalista saavutettavuutta WCAG-ohjeilla (Web Content Accessibility Guidelines), jotka ottavat kantaa aineiston teknisen saavutettavuuden varmistamiseen ja asettavat kriteerit toteutukselle, WCAG-kriteeristö ei määrittele saavutettavan sisällön ominaisuuksia.	WCAG-kriteeristö ei määrittele saavutettavan sisällön ominaisuuksia.
Otsikot	Nämä seitsemän virhettä voivat johtaa tiettyjä käyttäjiä harhaan – ethän sinä tee niitä?	Näin kirjoitat saavutettavaa tekstiä

Pura tekstiä tarvittaessa luetelmiksi. Niitä on nopeampaa ja helpompaa lukea kuin pitkää leipätekstiä. Numeroidut luetelmat ovat hyvä tapa tuottaa esim. yksityiskohtaista ohjeistusta, jolloin asioiden järjestyksellä on merkitystä.

Yksinkertainen virkerakenne

Virke alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Se muodostuu päälauseesta ja mahdollisesti sivulauseista. Pidä virkerakenne yksinkertaisena. Kun kirjoitat yhteen virkkeeseen yhden asian, virkkeet pysyvät lyhyinä. Lyhyitä virkkeitä on helpompaa ymmärtää kuin pitkiä, monimutkaisia rakenteita. (Taulukko 2)

Älä tee kaksoiskieltolauseita, joilla kahdella kielteisellä ilmauksella muodostetaan myönteinen ilmaus. Taitavankin kielenkäyttäjän voi olla haasteellista hahmottaa, mitä kirjoittaja haluaa monimutkaisella rakenteellaan ilmaista. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Esimerkki yksinkertaisesta virkerakenteesta.

Aihe	Älä kirjoita näin	Kirjoita näin
Virkerakenne	WAI, joka on kansainvälinen toiminto, on julkaissut lisäohjeet, joilla se kuvaa, millaisia ominaisuuksia saavutettavalla sisällöllä on ja millainen sisältö palvelee käyttäjiä, joilla on kognitiivisia haasteita tai oppimisvaikeuksia.	WAI kuvaa lisäohjeissaan saavutettavan sisällön ominaisuuksia. Lisäohjeissa kerrotaan, millainen sisältö palvelee käyttäjiä, joilla on kognitiivisia haasteita tai oppimisvaikeuksia.
Kaksoiskieltolauseet	Kaksoiskieltolauseiden käyttämättä jättämisellä ei edistetä väärinymmärtämisen riskin vähentämistä.	Kaksoiskieltolauseet lisäävät väärinymmärtämisen riskiä.

Oikeakielisyys

Noudata kielioppisääntöjä. Oikeakielinen teksti on sujuvampaa lukea kuin sellainen, joka ei ole tavallisten käytäntöjen mukainen. Pilkkusääntöjä voisi verrata liikennesääntöihin: Jos jokainen ajelee oman mielensä mukaisesti, tuloksena on kaaosta ja vaaratilanteita. Ja jos jokainen kirjoittaa niin kuin huvittaa, tuloksena on sekavuutta ja väärinymmärryksiä.

Kirjoita kirjakielistä tekstiä, ellet käytä puhekieltä tarkoituksellisena tehostekeinona tai tee esimerkiksi aineistolitterointia. (Taulukko 3)

Vältä monitulkintaisia ilmaisuja, kuten roomalaisia numeroita. Kaikki lukijat eivät välttämättä tiedä, millä logiikalla kirjaimista numerointi muodostetaan. Ruudunlukuohjelmat voivat myös lukea roomalaiset numerot kirjaimina, jolloin niiden merkitys ei ruudunlukuohjelman käyttäjälle avaudu. (Taulukko 3)

Taulukko 3. Saavutettavan tekstisisällön oikeakielisyys.

Aihe	Älä kirjoita näin	Kirjoita näin
Puhekielisyys	Ja sit me tota mentiin yhessä veks.	Sitten menimme yhdessä pois.
Monitulkintaiset ilmaisut	XIV	14

Yleissanasto

Ilmaise asiat yksiselitteisesti. Pidä lukija mielessäsi ja käytä yleisiä sanoja, älä ammattislangia tai erikoistermejä. (Taulukko 4)

Jos käytät lyhenteitä, kirjoita ne auki. Sama lyhenne voi tarkoittaa monta asiaa eri asiayhteydessä. Lyhenteet voivat myös sekoittua keskenään asiayhteydestä huolimatta. (taulukko 4)

Taulukko 4. Yksiselitteisyys saavutettavassa tekstisisällössä.

Aihe	Älä kirjoita näin	Kirjoita näin
Yksiselitteisyys	Kansainvälinen rekrytointi	Työnhakijoiden haku ulkomailta
Yksiselitteisyys	impregnointiaine	kylläste
Lyhenteet	TK	tutkimus ja kehitys

Voit antaa numeroille vaihtoehtoisia ilmaisuja, jos se on tarkoituksenmukaista: ”900 mm” voi olla myös ”noin metri”.

Aktiivimuoto

Kirjoita tekstisi aktiivimuodossa eli niin, että tekstistä käy ilmi tekijä, tekeminen ja tekemisen kohde. Passiivimuotoisissa lauseissa ei ole tekijää, vaan asiat tapahtuvat ikään kuin itsestään. (Taulukko 5)

Käytä aikamuotoja johdonmukaisesti. Jos sekoitat samaan virkkeeseen nykyistä, mennyttä ja tulevaa, lukijan voi olla vaikeaa pysyä ajatuksessasi mukana. (Taulukko 5)

Taulukko 5. Aktiivimuodon käyttäminen saavutettavassa tekstisisällössä.

Aihe	Älä kirjoita näin	Kirjoita näin
Aktiivimuoto	Kehittämisen aloittamiseen ryhdyttiin	Komitea aloitti kehitystyön
Aikamuotojen johdonmukaisuus	Pääsin kotiin ja väsyttää, kun olin ollut pois.	Pääsin kotiin, väsytti.

Konkretia

Käytä konkreettista kieltä, joka on ihmisen arkikokemuksissa kiinni. Sitä on helpompaa ymmärtää kuin kiertoilmaisuja. Jos käytät vertauskuvia, selitä ne. Vertauskuvat ovat haasteellisia, sillä ne vaativat lukijalta riittäviä taustatietoja. Ne voivat olla jopa harhaanjohtavia, jos ihminen ymmärtää tarkoituksen väärin. (Taulukko 6)

Taulukko 6. Konkreettinen kieli saavutettavassa tekstisisällössä.

Aihe	Älä kirjoita näin	Kirjoita näin
Konkretia	Ilma väreili keskikesän polttavaa paahdetta.	Oli todella kuuma.
Vertauskuvat	Ostin sian säkissä.	En tiennyt, mitä ostin.

Yksiselitteisyys

Älä tuo tekstiin piilomerkityksiä. Kirjoita auki sisältö, johon vain vihjaat. Jos kuvallisessa aineistossa näytetään tunteita, eleitä tai ilmeitä, kuvaa merkitys myös tekstissä.

Jos kehotetaan ”lukemaan rivien välistä”, tarkoitetaan juuri piilomerkityksiä.

Selitä vitsit ja vertauskuvat – tai älä käytä niitä. Kirjoitetusta tekstistä puuttuu ihmisten välinen vuorovaikutus, jolla huumorin perillemeno voidaan varmistaa. Myös erot kulttuurisessa taustassa voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä. Muistat varmaan alun mummovitsin? Se ei takuulla avaudu kaikille!

Älä käytä sarkasmia tai ironiaa, sillä täydellisen väärinymmärryksen riski on olemassa. “Sehän meni todella hyvin” menikin oikeasti “todella huonosti”.

Muita vinkkejä

Näiden kieltä koskevien neuvojen lisäksi ohjeissa kiinnitetään huomiota myös pariin visuaaliseen seikkaan: ilmavuuteen eri elementtien välillä sekä tekstin rauhalliseen taustaan. Käytännössä siis esimerkiksi kappaleiden välissä on hyvä olla tyhjää tilaa, jotta asiakokonaisuudet erottuvat toisistaan. Ja jos tekstillä on taustakuva, se ei saa vaikeuttaa kirjainten hahmottamista ja sanojen lukemista.

Ohjeistus antaa myös vinkin tehdä pitkästä sisällöstä lyhyt tiivistelmä, jossa on selitetty sisällön tarkoitus ja sen pääasiat. Tiivistelmä tarjoaa käyttäjälle kurkistusikkunan laajempaan sisältöön, ja näin hän voi päättää, haluaako lukea kaiken.

Korjaa kirjoittamistasi kohta kerrallaan

Selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttö parantaa tekstin sisällöllistä saavutettavuutta. Vaikka ohjeisto on tehty auttamaan kirjoittamista sellaisille käyttäjille, joilla on kognitiivisia haasteita, periaatteet pätevät myös muiden kohdalla.

Joku tekee aina työt: joko kirjoittaja tai lukija. Ehdotan, että sinä teet oman osuutesi lukijaa auttaaksesi. Voit vaikka ottaa tästä listasta yhden asian kerrallaan ja tarkastella seuraavaa tekstiäsi sen näkökulmasta. Kun kiinnität järjestelmällisesti huomiota johonkin asiaan, se alkaa parantua. Samalla omat taitosi kasvavat rutiineiksi ja saavutettavan tekstisisällön tuotannosta tulee oletus.