Satu Jumisko-Pyykkö
Muotoilukohteet ja ratkaistavat haasteet ovat laajentuneet viime vuosikymmeninä. Perinteisestä tuotesuunnittelusta on kuljettu kohti palveluita, järjestelmiä, yhteisöjä, kokemuksia, tunteita, vuorovaikutusta, oppimista, hyvinvointia, vastuullisuutta ja muutosten muotoilua. Näiden laaja-alaisten haasteiden edessä muotoilija tarvitsee uudenlaisia, kokonaisvaltaisia ja yhteistyötä voimaannuttavia työkaluja. Niitä voivat olla erilaiset kehykset, teoriat, prosessit sekä ohjeistukset, jotka auttavat orkestroimaan yhteistyötä muotoiluun osallistuvien ihmisten kanssa.
Modernin muotoilun perusta on vahvassa ihmisten osallistumisessa. Ihmiset ovat osallistujina koko muotoiluprosessin ajan tarpeiden ymmärtämisestä ratkaisuiden testaamiseen ja käyttöönottoon asti. Keskeistä on ymmärtää, mikä on merkityksellistä ihmisille tai ratkaisun tuleville käyttäjille ja miksi se on merkityksellistä heidän omassa toiminnassaan ja ympäristössään. Muotoiluprosessissa tätä tietoa hyödynnetään kuviteltujen tulevaisuuksien luonnissa – ihastuttavissa ja hyödyllisissä palveluissa, tuotteissa ja järjestelmissä.
Systeemiälykkyys haastaa muotoilua hyvällä ajattelulla
Systeemiälykkyys avaa muotoilijalle ovia inhimillisissä kokonaisuuksissa onnistumiselle. Alkujaan professori Esa Saarisen ja professori Raimo P. Hämäläisen kehittämä systeemiälykkyys korostaa kokonaisvaltaista vuorovaikutusta yksilön ja häntä ympäröivän maailman välillä. Systeemiälykkyydellä on monitieteinen tausta, ja sitä on myös sovellettu eri aloille, kuten organisaatioihin, oppimiseen ja johtamiseen. Esimerkiksi viimeaikaisessa organisaatiotutkimuksessa on havaittu, että systeemiälykkyys on yhteydessä organisaation oppimiseen, hyvinvointiin ja havaittuun menestykseen (Jumisko-Pyykkö ym., 2022).
Systeemiälykkyys haastaa muotoilijaa ajattelemaan – syvällisemmin ja paremmin. Systeemiälykäs muotoilija hahmottaa koko muotoiluprosessin ihmisistä muodostuvana kokonaisuutena, yhteytenä ja toisiinsa vaikuttavina vuorovaikutuksina. Niillä kaikilla on vaikutusta syntyviin lopputuloksiin. Muotoilija on myös itse osa tätä systeemistä kokonaisuutta. Systeemiajattelun lähestymistapa tarjoaa siis entistä tarkempaa herkkyyttä itselle, toisille ihmisille ja yhteistyölle. Systeemiälykkään toiminnan kautta muotoilija etsii yhdessä ihmisten kanssa muotoiltavia haasteita ja ratkaisuja ja tavoittelee työssään aidosti parempaa elämää. Esimerkiksi perinteisessä empaattisessa muotoilussa tehtävissä käyttäjähaastatteluissa osallistuja on muotoilua tukevan tutkimuksen kohde. Systeemiälykkyyden näkökulmasta tällainen haastattelu nähdään siihen osallistuvien ihmisten – muotoilijan ja osallistujan – tasavertaisena reflektiokeskusteluna. Parhaimmillaan reflektiokeskustelu auttaa osallistujia hahmottamaan omaa elämäänsä syvällisemmin vahvuuksista käsin ja tuottaa yhdessä syntyvää tietoa suunnittelun tueksi. Systeemisessä lähestymistavassa muotoilija ymmärtää arvostavasti sidosryhmikseen ihmisten lisäksi ympäristön ja sosiaalisen vaikuttavuuden sekä ennakoi oman muotoilunsa pitkäaikaisvaikutuksia.
Systeemiälykkyyden taktiikat muotoilijan avuksi
Systeemiälykkyyden konkreettiset taktiikat auttavat muotoilijaa. Systeemiälykkyyden kahdeksan tekijää tarjoavat muotoilijalle mahdollisuuden hahmottaa omaa kokonaisuuksissa toimimistaan. Näitä ovat systeeminen havaintokyky, sanaton yhteys, positiivinen asenne, innostuva mieli, ajattelevaisuus, viisas toiminta, rakentavuus ja aikaansaavuus. Systeemiälykkyyden 32 taktiikkaa muotoilijalle kiteyttävät käsinkosketeltavasti lähestymistapoja, toimintavihjeitä, menetelmiä ja tekniikoita tavoitteiden saavuttamiseksi (Jumisko-Pyykkö et al., 2021).
Esimerkkejä taktiikoista:
Katso tulevaisuutta valoisasti ohjaa muotoilijaa tarkastelemaan systeemiä kukoistuslinssin läpi. Martin Seligmanin työhön ja positiiviseen psykologiaan pohjautuen kukoistus on ihmisen optimaalista toimintaa, hyvää elämää, täyttymystä ja hyvinvointia. Se rakentuu positiivisista tunteista, uppoutumisesta, myönteisistä suhteista, merkityksellisyydestä ja aikaansaamisesta. Muotoilija saattaisi siis työssään keskittyä yhteistyöhön sellaisten ihmisten kanssa, jotka rakastavat todella paljon jonkin asian tekemistä.
Katso asioita monesta eri näkökulmasta tarjoamalla ihmisille pohtimispysähtymis- ja tarinankerrontamahdollisuuksia. Ihmiset rakentavat luontaisesti tarinaa itsestä ja heille merkityksellisistä asioista yhdistäen mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. Tarinankerrontaa voidaan kutkutella esimerkiksi avoimilla kysymyksillä.
Ole reilu ja hyväntahtoinen kaikkia ihmisiä kohtaan virittäytymällä vuorovaikutukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lähesty ihmisiä avoimesti, tarjoa huomiosi, luo turvallisuuden tunnetta katseella ja kosketuksella, jos se on tilanteeseen sopivaa. Anna oman avoimuuden tarttua toisiin. Muotoilijalle esimerkiksi rakastavan ystävällisyyden meditaation harjoittaminen tukee avoimuuden tunteeseen kurottautumista.
Kirjoittaja
Satu Jumisko-Pyykkö, dosentti, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö. Jumisko-Pyykkö tutkii systeemiälykkyyttä, muotoilua ja päällepuettavaa teknologiaa. Muutamia hänen parhaillaan käynnissä olevia hankkeitaan ovat ”Puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen”, ”Pirkanmaan kestävien ja älykkäiden tekstiilien osaamis- ja innovaatioekosysteemi” sekä “Digitaalisen kulttuurin kehittäminen – digitaalisuuden hallinnalla parempaa työkykyä ja tuottavuutta”.
Lähteet
Jumisko-Pyykkö, S., Törmänen, J., Vänni, K., Hämäläinen, R. P. & Saarinen, E. (2022). Systems Intelligence, Perceived Performance and Wellbeing. Human Factors, Business Management and Society, 56, 55.
Jumisko-Pyykkö, S., Viita-Aho, T., Tiilikainen, E. & Saarinen, E. (2021). Towards systems intelligent approach in empathic design. Academic Mindtrek 2021 (ss. 197–209).