Digitaalisen muodin mahdollisuuksia

Digitaalinen muoti voi mahdollistaa kestävämpää ratkaisua pikamuodille. Muoti- ja tekstiiliteollisuudella on valtavia negatiivisia ympäristövaikutuksia. Maailman kolmanneksi suurimpana massatuotantoalana sen tuotettujen vaatteiden määrä on tuplaantunut 20 vuodessa, pikamuoti-ilmiö on syntynyt ja negatiivisia vaikutuksia kehittyy tuotannosta kuluttamiseen (Niinimäki ym., 2020; Karaosman ym., 2016). Se tuottaa 92 miljoonaa tonnia jätettä vuosittain ja 8–10 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä (Niinimäki ym., 2020). Pikamuodin kuluttajalle vaate jää käyttämättömäksi jo 1–2 käyttökerran jälkeen (Ellen MacArthur Foundation, 2017).

Digitaalinen muoti luo uutta ja elämyksellistä

Digitaalinen muoti valottaa mahdollisuuksia uusien digitaalisten tuotteiden, palveluiden ja kokemusten muotoilulle. Digimuoti on käytänteitä, jotka tuottavat 3D-virtuaalivaatteita prototyyppeinä tai simulaatioina fyysisille vaatteille tai/ja vain digitaalisia vaatteita (Särmäkari, 2021). Se on esittävää, yksilöllistä ja tapa ilmaista itseä (Makryonitis, 2018). Digitaalisessa vaatteessa mahdollistuvat elämykselliset ja pelilliset ulottuvuudet, kuten vaikkapa palava tai vettä virtaava vaatteen pinta. Kuka pukeutuu digimuotiin? Avattaret eli erilaiset digitaaliset versiot itsestä, tavalliset ihmiset digitaalisissa sovituskopeissa, mallit ja robottimallit sonnustautuvat digitaaliseen muotiin. Esimerkiksi avatar on käyttäjän virtuaalinen edustuma digitaalisilla alustoilla, pelaamisessa ja metaversessä. Niiden suosion ennustetaan kasvavan antaen käyttäjälleen mahdollisuuden tuoda esille monenlaisia todellisia, kuviteltuja, haluttuja tai hyperrealistisia identiteettejä (Tech Trends, 2022). Lisäksi odotetaan fyysisten vaatteiden yksilöllisyyden kasvua 3D-skannattujen omien mittojen ja mieltymysten mukaan valmistamista (Särmäkari, 2021).

Digitaalinen muoti on houkutteleva uusi ilmiö. Fabricant, digitaalinen muotitalo, myi 9 500 dollarin hintaan ensimmäisenä maailmassa uniikiksi tunnistettavan digitaalisen huippumuotivaatteen vuonna 2019 (Fabricant, 2019). Carlings julkaisi ensimmäisen suoramyydyn digitaalisen vaatemalliston vuonna 2018 (Carlings, 2019). He julkaisivat myös AR-teknologiaa hyödyntävän personoitavan paidan somealustoille (Baron, 2019). Muodin ja pelialan yhteistyö on uutta. Luis Vuitton julkaisi avattarien graafista ulkoasua muokkaavan skinimalliston vuonna 2019 yli sadan miljoonaan pelaajan Legends of League -peliin ja toteutti siitä myös fyysisen malliston (Luis Vuitton, 2019). Kaupallisen kehityksen rinnalla kiinnostus digitaalisen muodin tutkimukseen on kasvanut viime vuosina (Noris ym., 2021).

Digitaaliset alustat mahdollistavat uudenlaisia elämyksiä digitaalisen muodin esittelyyn ja myyntiin. Digimuodilla on kehittyviä, elämyksellisiä ja globaaleja kauppapaikkoja, kuten some, pelit, verkkokauppa ja virtuaalitapahtumat. Siitä viestivät vaikuttajat, robottivaikuttajat, mielipidejohtajat ja käyttäjäprofiilit (Cheung ym., 2019). Pelien sisäisen skinimarkkinan odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Esimerkiksi ilmaisen yli 300 miljoonan pelaajan Fortniten liiketoiminta perustuu pelihahmon ulkonäköä muokkaavien skinien myyntiin. Dressx-digivaateverkkokaupassa suunnittelijat myyvät tuotteitaan; asiakkaan ostama vaate puetaan kuvaan ja näitä digivaatteita säilötään omassa digivaatekaapissa. Metaverse on muodin nouseva myyntikanava. Metaverse Fashion Week järjestettiin ensimmäisen kerran 2022 keräten mukaan erikokoisia brändejä, 110 000 kävijää ja digitaalisten uniikkikappaleiden kaupankäyntiä (McDowell, 2022). Mert Otsamo on ensimmäinen tapahtumaan uniikiksi tunnistettavaa NFT-muotia tuottanut suomalaissuunnittelija (Kangasniemi, 2022). Perinteisissä huippumuotitapahtumissa yritykset ovat tuoneet fyysisen tuotteen rinnalle digitaalisen kaksosen (Reactive reality, 2020).

Digitaalinen muoti muuttaa suunnittelua ja vaatii uutta osaamista

Digitalisaatio uudistaa ja tehostaa muodin suunnittelu- ja tuotantoprosesseja. 3D-mallinnus visualisoi tuotteen tunneissa kuosi-, koko- ja kaavavaihtoehtoineen. Fyysisten prototyyppien kallis toteutus lennätyksineen vähenee. Aika suunnittelusta markkinoille on voi vähentyä 6–18 kuukaudesta muutamiin viikkoihin (Särmäkari, 2021). 3D-mallien tuotteet myydään ja sovitetaan digitaalisissa kauppapaikoissa ja valmistetaan kysynnän mukaan vähentäen ylituotantoa, varastointia sekä verkkokaupan korkeaa palautusmäärää. Yksilöllisiin vaatimuksiin on mahdollista vastata paremmin. 3D-mallinnus helpottaa käyttäjäkeskeistä suunnittelua sekä kommunikointia tuotekehityksen aikana (Arribas & Alfaro, 2018). Esimerkiksi Tommy Hilfiger ja Halti hyödyntävät 3D-mallinnusta suunnittelu- ja valmistusprosesseissa (McDowell, 2019; Halti, 2023).

Digitaalinen muoti vaatii uudenlaista osaamista ja osaajia. Perinteisen muodin ammattilaisten rinnalle nousee yksistään digitaaliseen muotiin keskittyviä ammattilaisia ja amatöörejä (Särmäkari, 2021). Britannia tarjoaa jo ensimmäisenä maailmassa digitaalisen muodin yliopistokoulutusta. 3D-mallinnusohjelmat, kuten Clo3D ja VStitcher, tukevat visualisointi- ja valmistusprosessia. Tekoäly rikastaa tuotesuunnittelua, ideointia ja kuosi- ja mallistosuunnittelua. Uudenlaiset kauppa- ja näytöspaikat virtuaalitodellisuudessa vaativat osaamista virtuaalitodellisuudesta kehitysalustoineen. Digisovittaminen ja mittaaminen vaativat taakseen esimerkiksi AR- ja kuvantunnistusosaamista. Tuotteen ainutlaatuisuuden perustuvan kaupankäynnin pohjana on kryptovaluuttatekniikan NFT. Digitaalisen muodin liiketoimintamahdollisuudet ja ansaintalogiikat ovat kehittymässä: Yhtä digitaalista vaatetta voidaan myydä massoittain esimerkiksi pelien sisällä. Toisaalta voidaan myydä uniikkeja NFT-tuotteita, joilla voi tulevaisuudessa olla hyvä jälleenmyyntiarvo. Avoimen lähdekoodin virtuaalivaatteet ovat ehkä tulevaisuutta. Digitaalinen muoti vaatii osaamista muodista ja teknologiasta, mutta voi tuoda alalle osaajia vaikkapa graafisen suunnittelun, pelisuunnittelun, median ja markkinoinnin aloilta.

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) käynnistyy Älykkyydestä uutta vastuullista muotoilua, muotia, osaamista ja liiketoimintaa -hanke kevään 2023 aikana.