Sosionomiopiskelijoiden kokemukset haastavat kehittämään verkkokoulutusta

Verkko-opiskelun roolin kasvu on tuonut esiin uusia mahdollisuuksia ja samalla asettanut koulutukselle uusia haasteita (Lonka, 2020). Digivisio 2030 -hankkeessa Koskela ja Mannila tekivät esiselvityksen verkko-opetuksen laatukriteereistä, joissa keskeisinä tekijöinä korostuivat opiskelijalähtöisyys, saavutettavuus ja opettajan rooli. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sosionomikoulutuksen muunto-opiskelijoille toteutettiin kysely, joka oli osa kansallista, verkkotutkintokoulutusta kehittänyttä Fone-hanketta ja joka perustui verkko-opetuksen laatukriteereihin (HAMK, n.d.). Tässä artikkelissa jaamme kyselyn tuloksia ja käsittelemme opiskelijoiden kokemuksia verkko-opiskelun vahvuuksista ja kehittämistarpeista.

Taustaa

Laatukriteerit verkkokoulutuksille ovat syntyneet eAMK-hankkeen puitteissa, jotta varmistettaisiin ammattikorkeakoulujen ja CampusOnline.fi:n tarjoamien verkkokurssien laatu. Nämä kriteerit toimivat ohjenuorana myös HAMKin verkkokurssien kehittämisessä. Kriteerit sisältävät 11 teemaa ja niihin liittyviä ominaisuuksia, jotka määrittelevät laadukkaan toteutuksen piirteitä suunnitteluvaiheesta aina toteutukseen asti. Näitä kriteerejä voi hyödyntää monin eri tavoin, kuten kurssien suunnittelussa ja kehittämisessä sekä opiskelijapalautteen keräämisessä.

HAMK oli mukana Fone-hankkeessa, jonka tavoitteina olivat verkkotutkintoverkoston luominen ja yhteistyön vahvistaminen kansallista verkkotutkintokoulutustarjontaa ja tutkimusta varten. Hankkeessa kiinnostuksen kohteina olivat muun muassa digipedagogisen toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen uusien teknologioiden ja innovaatioiden avulla. Hankkeen aikana koottiin kansallisesti toimiva eSosionomi-verkosto, jossa jaetaan tietoa ja kokemuksia verkko-opiskelijoiden hyvinvoinnista ja yhteisöllisyyden edistämisestä sekä virtuaalisten ja pelillisisten oppimisympäristöjen kehittämisestä.

Osana Fone-hanketta HAMKin sosiaali- ja terveysalan yksikössä muuntokoulutuksen opiskelijoille toteutettiin syksyllä 2023 verkkokysely, jossa opiskelijat arvioivat verkko-opintoja eri näkökulmista. Näitä olivat esimerkiksi saatu ohjaus ja palaute, materiaalien laatu ja monipuolisuus, arviointimenetelmät sekä vuorovaikutusmahdollisuudet. Kyselyssä hyödynnettiin muun muassa verkko-opetuksen laatukriteereitä. Kyselyyn vastasi 14 opiskelijaa. Webropol-kyselylomake muodostui kaikkiaan kymmenestä kysymyksestä, jotka sisälsivät niin avoimia kuin valinta- ja asteikkokysymyksiä.

HAMKin sosionomikoulutuksessa on toteutettu muuntokoulutusta (90–120 op) lähes kymmenen vuoden ajan. Koulutuksen kolme viimeistä vuotta on toteutettu verkossa – ainoastaan koulutuksen ensimmäinen lähiopetusjakso on aloitettu kampuksella. Koulutus on suunnattu opistoasteen sosiaaliohjaajille ja -kasvattajille, ohjaustoiminnan artenomeille, yhteisöpedagogeille, kuntoutuksen ohjaajille sekä geronomeille. Vuonna 2022 hakukelpoisuus laajennettiin koskemaan myös sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia.

Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus tärkeinä voimavaratekijöinä

Kysely lähetettiin kahdelle vuosikurssille (n. 50 opiskelijaa), ja vastauksia saatiin 14 opiskelijalta. Opiskelijoiden vastauksissa yhteisöllisyys verkko-opiskelussa ja opiskelijayhteisössä koettiin erittäin tärkeäksi ja positiiviseksi voimavaraksi. Opiskelijoiden vastaukset korostavat yhteisöllisyyden rakentumisen merkitystä sosiaalisen pääoman rakentamisessa ja oppimiskokemuksen rikastuttamisessa. Tämä korostuu erityisesti verkko-opetuksen kontekstissa, missä fyysisen läsnäolon puuttuminen voi luoda haasteita yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa. Yhteisöllisyyden merkitystä tukee myös Halisen ja muiden (2023b) tutkimus, jossa korostetaan aktiivista panostusta yhteisöllisyyden tukemiseen verkko-opetuksessa. Tämä vaatii opettajilta resursseja ja opastusta, jotta he voivat luoda ja ylläpitää opiskelijayhteisöjä verkko-oppimisympäristöissä. Haapaniemen ja Rainan (2022) määritelmä yhteisöllisyydestä sisältää kokemuksellisen elementin, mikä korostaa yhteisöllisyyden subjektiivista merkitystä opiskelijoiden näkökulmasta. Yhteisöllisyys on jotain, mikä tuntuu joltain.

Sosionomiopiskelijat toivat myös esiin, että opiskelijoiden ryhmäyttämisessä ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa on vielä kehitettävää. Verkko-opiskelussa tärkeää on nopea ja tehokas kommunikaatio opettajien kanssa. Vuorovaikutus on keskeinen elementti oppimisessa, ja sen merkitys korostuu entisestään verkko-opetuksessa. Kuten Lonka (2020) on todennut, vuorovaikutus muuttaa muotoaan digitaalisessa maailmassa mutta pysyy oppimisen ytimessä. Teknologia mahdollistaa moninaiset vuorovaikutuksen muodot, ja on tärkeää hyödyntää erilaisia digitaalisia työkaluja vuorovaikutuksen rikastuttamiseksi. Opettajien rooli on keskeinen vuorovaikutuksen ja oppimisen laadun tukemisessa, ja heidän on tärkeä pysyä ajan tasalla pedagogisissa ja teknologisissa menetelmissä. Jatkossa opettajien koulutusta ja tukea yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen tukemiseksi voisi edelleen kehittää, jotta he voisivat paremmin vastata opiskelijoiden tarpeisiin ja odotuksiin verkko-opetuksessa.

Lopuksi

Kokonaisuudessaan vastaukset tuovat esiin, että koulutuksessa on sekä vahvuuksia että kehityskohteita. Verkkopainotteisen opiskelun itsenäisyys ja itseohjautuvuus nähdään sekä haasteina että mahdollisuuksina, ja monipuolinen opintojen kautta saatu tieto sosiaalialalta koetaan arvokkaaksi. Yhteenvetona opiskelijat suhtautuvat opintoihinsa myönteisesti, mutta kokemukset verkko-opinnoista vaihtelevat. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että opiskelijoiden kokemuksissa korostuvat yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja teknologian merkitys oppimiskokemuksessa, ja samalla niissä tulee esiin tarve jatkuvasta kehittämisestä ja opetuksen laadun parantamisesta.

Verkko-opetuksen onnistuminen sosionomiopinnoissa edellyttää laadukasta vuorovaikutusta, vahvaa yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa kehittämistä. Siinä tulee myös huomioida verkko-opetuksen laatukriteerit. Teknologian hyödyntäminen ja opiskelijalähtöisyys ovat keskeisiä tekijöitä korkeatasoisen opetuksen ja oppimiskokemuksen luomisessa. On selvää, että tulevaisuuden koulutuksen on oltava joustavaa, opiskelijalähtöistä ja teknologisesti edistynyttä samalla, kun se tukee yhteisöllisyyttä ja henkilökohtaista kasvua. Tärkeimpiä tavoitteita verkko-opinnoissa on luoda merkityksellisiä ja vaikuttavia oppimiskokemuksia.