Nuorten mielenterveyden edistämistyö opiskelijaterveydenhuollossa

Nuorten lisääntyneet mielenterveyden haasteet ovat olleet viime vuodet suurena yhteiskunnallisena huolenaiheena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet Kouluterveyskyselyn 2023 tulokset vahvistavat nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten havaintoja nuorten ahdistuneisuuden, sosiaalisten tilanteiden pelon, kiusaamisen ja sairastelun (kuten erilaisten kiputilojen) lisääntymisestä. Tämä huolestuttava kehitys on ollut havaittavissa vuoden 2015 Kouluterveyskyselystä alkaen ja erityisesti tyttöjen koetun terveydentilan heikkeneminen on ollut merkittävää. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ensimmäistä ja toista vuotta opiskelevista tytöistä 31–40 prosenttia ja pojista 16–20 prosenttia koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tämä haastaa sekä kouluyhteisöt että opiskelijaterveydenhuollon miettimään nuorten mielenterveyttä edistäviä ja vaikuttavia toimia, joilla tämä kehitys saadaan katkaistua. (THL, 2023)

Opiskeluterveydenhuolto opiskelijan mielenterveyden edistämisen tukena

Nuorten mielenterveyden edistämistyölle on olemassa vahvat palvelurakenteet, koska opiskeluterveydenhuolto on Suomessa lakisääteistä. Kuitenkin Kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että korona-aikana lääkärin ja terveydenhoitajan palvelujen saatavuus opiskeluterveydenhuollossa heikkeni, mikä tarkoitti esimerkiksi toteutettujen terveystarkastusten vähenemistä (Hietanen-Peltola ym., 2023). Tällä on suuri vaikutus erityisesti ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, koska varhaisiin terveyttä uhkaaviin merkkeihin, kuten univajeeseen tai liikkumattomuuteen, päästään tavallisesti puuttumaan varhaisessa vaiheessa terveystarkastuksen yhteydessä. Samalla nuorelle voidaan tarjota ajoissa varhaisen tuen toimenpiteitä ongelmien syntymisen ehkäisemiseksi. Tämä vaatii riittävien resurssien lisäksi opiskeluterveydenhuollossa työskenteleviltä monipuolista mielenterveyden edistämisen osaamista.

Mielenterveyden edistämisen osaaminen

Vaikka huoli nuorten mielenterveyden heikkenemisestä on ollut tiedossa liki vuosikymmenen ajan, sekä Suomesta että kansainvälisesti puuttuu tutkimustieto nuorten parissa työskentelevien terveysalan ammattilaisten mielenterveyden edistämisen osaamisesta. Tähän tiedon puutteeseen tarttui Henna Salmela keväällä 2022 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään, jossa tutkittiin opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitajien osaamisalueita nuorten mielenterveyttä edistävässä työssä. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla yhden eteläsuomalaisen kaupungin opiskeluterveydenhuollossa työskenteleviltä sairaanhoitajilta. (Salmela, 2022)

Tutkimuksen tulosten mukaan opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitajan mielenterveyden edistämistyön osaaminen perustuu monitieteiselle tietoperustalle. Osaamisessa keskeistä on laaja tietoperusta nuorten mielenterveyshäiriöistä sekä monitieteisen tiedon soveltaminen nuoren mielenterveyttä tukevaan työhön. Mielenterveyden edistämisen taidoissa painottuvat vahvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot nuorten ja heidän sosiaalisen verkostonsa kanssa. Myös positiivinen ja asiakaslähtöinen asenne ilmenivät keskeisinä osaamisina sairaanhoitajan mielenterveyttä edistävässä työssä opiskeluterveydenhuollossa. Nuorten kanssa työskennellessä korostui myös sairaanhoitajan omien persoonan piirteiden hyödyntäminen asiakastyössä. (Salmela, 2022, ss. 18–25) Yhteneväisesti muun tutkimustiedon kanssa myös Salmelan (2022) opinnäytetyössä kävi ilmi, että nuorten terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan alun perin tarkoitetussa opiskeluterveydenhuollossa painottuvat korjaavat palvelut, kuten ahdistuneisuuden oireiden hoito.

Mitä sosiaali- ja terveysalan koulutus voi tehdä?

Ei ole vaikeaa olla yhtä mieltä siitä, että nuorissa on tulevaisuutemme ja nuorten mielenterveyden edistämiseen kannattaa panostaa nyt ja tulevaisuudessa. Koska nuorten mielenterveyden tilanne alkaa olla hälyttävä, eritasoisissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa tulee tarkastella kriittisesti nuorten mielenterveyden edistämisen osaamiseen liittyvää opetusta ja oppimista. Tarve olisi varmasti koko valtakunnassa esimerkiksi sille, että ammattikorkeakoulutasoisten sosiaali- ja terveysalan koulutusten opetussuunnitelmista tehtäisiin ydinainesanalyysi mielenterveyden osa-alueesta. Myös kansalliselle yhteistyölle riittävän ammatillisen osaamisen varmistamiseksi on kysyntää. Toisaalta tarvetta voisi myös olla erimittaisille täydennyskoulutuksille tai esimerkiksi ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle, joka keskittyisi nuorten mielenterveyden edistämiseen. Lisäksi tarvitaan kiinteää yhteistyötä käytännön työelämän ja sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkojen sekä ammattikorkeakoulujen välillä, jotta valmistuvien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen vastaisi nuorten kanssa työskenneltäessä käytännön työelämän vaatimuksiin.