Luonto oppimisympäristönä

Luonnossa oleilu voi parantaa merkittävästi ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se vähentää stressiä, kohottaa mielialaa ja lisää liikuntaa. Lisäksi luonnossa oleminen edistää rentoutumista ja keskittymiskykyä ja tarjoaa samalla mahdollisuuden irrottautua arjen kiireistä. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin ensimmäisen kerran Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen YAMK-koulutus vuosina 2022–2023. Se oli Suomessa ensimmäinen maisteritason koulutus, jonka tutkinnon suorittanut henkilö voi toimia luontoympäristöjä hyödyntävien hyvinvointipalveluiden johtamis- ja kehittämistehtävissä. Koulutuksessa syvennetään osallistujien osaamista ja asiantuntijuutta luontosuhdetta edistävien palvelujen kehittämisessä hyvinvointialalla. Tässä artikkelissa kuvataan koulutuksen sisältöä, toteutusta ja opiskelijoiden tuottamia projektitehtäviä Janakkalassa.

Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden asiantuntijaosaamista ekososiaalisten systeemien ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Tavoitteena oli myös kerryttää osaamista suunnittelemalla monialaisesti ihmisen hyvinvoinnin, hyvinvointipalveluiden ja viherrakenteen yhdistämistä sekä oppia luontosuhteesta ja sen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Opinnoissa opiskelijoille korostettiin koulutuksen innovatiivisuutta ja sen tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia kurottaa kohti uudenlaista asiantuntijuutta. Koulutuksessa vahvistettiin opiskelijoiden aikaisempaa osaamista monella eri tavalla. Heitä rohkaistiin etsimään ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja ihmisen hyvinvoinnin, hyvinvointipalvelujen ja luontoympäristön yhdistämisessä.

Työyhteisöissä ja koulutuksessa tarvitaan yhä enemmän yhteistyö- ja tiimityötaitoja sekä kykyä toimia monialaisesti. Koulutuksessa sovellettiin monialaista lähestymistapaa, jolloin eri koulutuksen ja tutkinnon suorittaneet henkilöt toimivat yhdessä. Tarkoituksena on todellisen elämän ongelmien tutkiminen, kyky soveltaa tietoa ja löytää ongelmiin uusia, toimivia ratkaisuja. (Evely ym., 2010; Katajamäki, 2010) Moniammatillisuus ja -tieteisyys tarkoitti eri aloja edustavien henkilöiden välistä yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää yhteistyötä. Koulutuksen opiskelijat edustivat sosiaali- ja terveysalan lisäksi luonnonvara-, ympäristö- ja liiketalouden aloja. Opettajat olivat sosiaali- ja terveysalalta sekä luonnonvara-alat ja biotaloudesta. Toteutukseen osallistui myös luennoitsijoita ja asiantuntijoita muilta aloilta.

Opiskelijaryhmät laativat syksyn 2023 aikana opinnoissaan projektitehtäviä, joiden teemana oli ekososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, ja jotka sisälsivät kehitysideoita ekososiaalisen hyvinvoinnin konkreettiseksi toteuttamiseksi. Koulutukseen saatiin yhteistyökumppaniksi Janakkala, joka on tunnetusti kehittämismyönteinen kunta. Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden osallistuminen (mm. kunnanjohtaja, talousjohtaja, tekninen johtaja, maanrakennuspäällikkö, hyvinvointikoordinaattori) ja asiantuntijuuden tarjoaminen koulutuksessa koettiin erittäin merkityksellisenä. Syksyn aikana oli teoriaopetuksen, kartta- ja pienryhmätyöskentelyn lisäksi tehtävien välikommentointia ja vertaisarviointia. Valmiit projektit esiteltiin koulutuksen päätösseminaarissa HAMKissa joulukuussa 2023.

Opiskelijoiden tekemät ratkaisut perustuivat kunnan strategian ja erilaisten hyvinvointiin liittyvien ohjelmien tarkasteluun, kuntaa kuvaavien tietojen ja hyvinvointipalvelujen analysointiin (esim. Janakkala, n.d.-a; Janakkala, n.d.-b). Aluetarkastelun lisäksi opiskelijaryhmät hyödynsivät monipuolisesti tutkimustuloksia ja eri hyvinvointi-indikaattoreiden tietoja. Seuraavassa luvussa esitellään lyhyesti kuuden eri opiskelijaryhmän ekososiaaliset kehitysideat, joita Janakkalan kunnan viranhaltijat voivat hyödyntää kuntalaisten hyvinvoinnin ja viheralueiden kehittämisessä (Janakkala, n.d.-c).

Hyvinvoiva ja elinvoimainen Janakkala

Ensimmäisessä kehitysideassa toteutetaan kuntapyöräjärjestelmä Turenkiin. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja liikuntaa sekä tukea luonnon kantokykyä. Nuoret saavat mielekästä, yhteistä tekemistä korjaamalla ja uudistamalla lahjoituksena saatuja polkupyöriä, jotka sijoitetaan Turengin torin laidalla sijaitsevaan pyöräparkkiin, josta kuntalaiset ja vierailijat voivat lainata niitä vapaasti. Ympäristön monimuotoisuutta parantavat pölyttäjiä houkuttelevat pyöräparkin istutukset.

Toisessa ideassa kehitetään kuntalaisten yhteisöllinen olohuone Turengin Lyylinpuistoon. Olohuoneen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat koululaiset ja Kiipulan ammattiopiston opiskelijat eri toimijoiden johdolla. Nuoret hoitavat ja ylläpitävät Lyylinpuistoa suunnitelman mukaisesti osana koulun ympäristökasvatuksen opetusta. Lyylinpuiston kehittäminen on suunniteltu toteutettavaksi kunnan talousarviossa vuosina 2024–2025, joten tämä kehitysidea voi toimia osana kunnan kokonaissuunnitelmaa.

Kolmannen kehitysidean kohteena ovat Turengin keskusta-alue ja toisen asteen opiskelijat. Kestävän kehityksen oppimispolun aikana Janakkalan lukion ja Kiipulan ammattioppilaitoksen opiskelijat suunnittelevat kunnan viheralueita. Oppimispolku ja kestävä kehitys nivotaan lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin. Monialaisilla toimilla arvioidaan olevan vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen, tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin sekä mahdolliseen työllistymiseen ja alueen monimuotoisuuden lisääntymiseen.

Neljännessä kehitysideassa tavoitteena on yhdistää Janakkalan useat meneillään olevat luonto- ja ympäristöhankkeet kokonaisuudeksi, jota ohjaa luontolähtöisyys ja ihmisen hyvinvointi. Toimintaa kehitetään aluksi Laurinmäen arvokkaassa luonto- ja kulttuuriympäristössä, jonne rakentuu Janakkalan ekososiaalinen sydän ja joka sykkii uutta toimintamallia kuntaan. Investointien sijaan tavoitteena on aktivoida ihmisiä, edistää kokonaisvaltaista kehittämisen muutosta ja nähdä jokainen asukas asiantuntijana kuntansa kehittämisessä.

Viidennessä kehitysideassa tuotetaan ideapankki Turengin alueen nuorten, ikäihmisten sekä luontoympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Ideapankin toteuttaminen tapahtuu osallistavin menetelmin eri sidosryhmien kesken. Teemat on jaettu neljään osaan:

1. Leppoistaminen ja pehmentäminen sekä estetiikan ja onnellisuuden huomioiminen.
2. Turengin terveysmetsät.
3. Turengin aistiystävällinen vehreyttäminen ja luontoalueiden säilyttäminen.
4. Luontoon liittyvien kädentaitojen hyödyntäminen.

Kuudennessa kehitysideassa keskiössä on Ekomaa, joka on historiaa, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuutta yhdistävä teemapuisto. Puisto tarjoaa osallistavia, elämyksellisiä ja toiminnallisia luontoon liittyviä kokemuksia lapsille ja nuorille (mm. vieraslajitorjuntaa, kasvien siemenpankin keräämistä, perinnesaunan). Kokonaisuus sisältää ympäristökasvatukseen, perinnekäsitöihin ja historiaan liittyviä teemoja sekä tulevaisuusskenaarioita teknologian ja pelillistämisen keinoin.

Lopuksi

Koulutusohjelma integroi eri alojen osaamista ja painotti käytännön läheistä oppimista, mikä tarjosi uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisuja luontoympäristöjen hyödyntämiseen hyvinvoinnin edistämisessä. Koulutuksessa onnistuttiin luomaan tiivis yhteistyöverkosto Janakkalan kanssa. Tämä tarjoaa mallia muille kunnille hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.

Koulutuksessa keskityttiin myös ekososiaalisten systeemien ymmärtämiseen ja vaikutuksiin ihmisten hyvinvoinnille. Tämä tuottaa uudenlaista tietoa ja ymmärrystä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja päätöksenteolle. Opiskelijat pitivät antoisana moniammatillista yhteistyötä, opintojen monialaisuutta ja työelämälähtöisyyttä, ja heille syntyi valmiuksia ekososiaalisten systeemin ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen.